Niipperin nimistö
Niipperin kaupunginosaan kuuluu varsinaisen Niipperin lisäksi Juvanmalmi ja Niku.
Niipperin nimistö
Niipperin halki virtaa luonnonoja, Myllypuro – Kvarnbäcken, jossa on aikoinaan ollut pieni vesimylly. Myllypuro‑nimiä ei ole kuitenkaan annettu kaavanimiksi Niipperissä, koska niitä on käytössä Helsingissä. Muita puroluontoon viittaavia nimiä puron varressa on (Purolehto, Purolaaksontie, suurkorttelinnimi Niipperinpuro).
Puron lähikaduille on myös annettu kolmen nimen sarja: pohjoisessa, virtaussuuntaan nähden ylimpänä, Yläjuoksu, etelässä Alajuoksu ja välissä Keskijuoksu. Alajuoksu, Keskijuoksu ja Yläjuoksu edustavat tavallisesta kadunnimestä poikkeavaa nimityyppiä, jossa ei ole loppuosaa ”tie”, ”kuja” tms. Tällä tavoin nimestä Alajuoksu on saatu kätevän lyhyt, mutta toisaalta sen tunnistaminen kadunnimeksi ei ole aina niin helppoa.
Kadunnimi Alajuoksu – Nedre loppet tuli käyttöön noin 1990. Nimi suunniteltiin 1980‑luvulla, jolloin Espoon kaupunki laati siihen asti rakentamattomalle alueelle asemakaavan, johon sisältyvät Alajuoksu ja Keskijuoksu ja niiden varren korttelit. Toisella kaava-alueella sijaitseva Yläjuoksu on niitä varhaisempi, jo 1970‑luvun lopulla käyttöön otettu nimi.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2008.
Juva on yksi Gammelgårdin kylän kantataloista. Talon nimen taustalla on ilmeisesti Johannes-nimen kansanomainen asu Juha(n). Tämännimisen isännän taloa on oletettavasti kutsuttu nimellä Juas, ja nimi on sittemmin muuttunut muotoon Juvas ~ Juvans ja lopulta lyhentynyt asuun Juva. Kylä-Espoo-kirjan mukaan Juva on saanut nimensä 1500‑luvun isännästä.
1800‑luvulle asti tila oli talonpoikaissukujen omistuksessa, mutta sittemmin omistajina oli säätyläisiä. Tila ehti toimia ratsupalvelustilana, katselmuskirjurin palkkatilana ja Uudenmaan rakuunoiden majoitusmestarin hevostilana ennen kuin siihen vuonna 1914 yhdistettiin Ersmalmin verotila.
Tilannimi Juva sisältyy muun muassa nykyisiin nimiin Juvantie – Juvavägen, Juvanpuisto – Juvaparken ja Juvanmalmi – Juvamalmen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Juva on yksi Gammelgårdin kylän kantataloista. Se sijaitsi perimmäisenä Pitkäjärven rantaa myötäilevässä kylässä, naapurinaan Jupper. Juva‑nimi on peräisin 1500‑luvulta ja perustuu isännän etunimeen Juha(n), joka on yksi monista Johannes‑nimen kansanomaisista asuista, samoin kuin muun muassa Jöns. Välimuotojen Juas ja Juva(n)s kautta talon nimeksi lyhentyi Juva.
Nykyisin Juvan tilalla sijaitsee 1700‑luvulla rakennettu Juvan kartano, jonka ruotsinkielisestä nimestä käytetään usein vanhahtavaa kirjoitusasua Jufva gård. Kartanon mukaan on nimetty Juvankartanontie – Juvagårdsvägen. Juvankartano‑nimi esiintyy myös alueen yritysnimistössä, vaikkei se alueen nimenä olekaan käytössä.
Juva‑nimen pohjalta on muodostettu myös monta muuta kadunnimeä: esimerkiksi Juvantie, Juvanportti, Juvanpuisto, Juvantasku, Juvansyrjä ja Juvan teollisuuskatu.
Etelä‑Savossa sijaitsevan Juvan kunnan ja monien muiden Juva‑alkuisten nimien alkuperä on erilainen: ne pohjautuvat yleensä koskea merkitsevään juka‑sanaan.
Teksti: Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2012.
Juvanmalmi – Juvamalmen on osa-alue Niipperin kaupunginosassa. Juvanmalmin yritysalueen eteläpäässä ollutta metsää on kutsuttu Gammelgårdin kylässä nimellä Juvamalmen. Ruotsin sana ”malm” merkitsee maastoterminä 'hiekkapohjaista metsämaata'. Metsäalue on kuulunut tilaan nimeltä Juva.
Osa-alueennimi Juvanmalmi – Juvamalmen on ollut Espoon opaskartassa vuodesta 1975 alkaen. Sitä ennen alueesta oli käytetty lyhytaikaisesti nimeä Juvan teollisuusalue.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Niipperin kaupunginosan nimen taustalla on Gammelgårdin kylässä sijainneen viljelyksen nimi, joka on kirjoitettu asiakirjoihin vuonna 1700 muodossa Nijttuperckio ja vuonna 1774 Nitperks äng. Alun perin nimi on siis ollut suomenkielinen (Niittyperkiö), mutta ruotsinkielisten suissa se on muokkautunut muotoon Nipert. Suomenkielisen mukaelman Niipperi käytöstä on viitteitä jo ainakin 1930‑luvulta, jolloin sillä on nimetty kylänosaa. Vähitellen Niipperi – Nipert kasvoi tarkoittamaan yhä laajempaa aluetta, ja vuonna 1982 siitä tuli kaupunginosan nimi. Kartoissa Niipperinä tunnettu alue on ollut pitkään hieman nykyistä pohjoisempana, ja nykyisellä Niipperin alueella on tunnettu esimerkiksi alueennimet Myllypuro ja Juva.
Niipperin osa-alueita ovat Niku ja teollisuusalueena tunnettu Juvanmalmi, joiden molempien nimien taustalla on vanha talonnimi. Alueen nimistö on sille luontevaa: paljon vanhoihin viljelys- ja luontonimiin perustuvia nimiä sekä Juvanmalmilla teollisuusaiheista, uudempaa nimistöä. Lisäksi Nikunmäen nimissä on muistettu alueen entisiä asukkaita.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Niipperinojanpuisto on ryhmäpuutarha Niipperissä. Pieni erillinen palsta-alue laajemman Niipperinpellon alueen lounaispuolella. Nimi tulee puronnimestä Nipertbäcken, jolle on muodostettu suomenkielinen vastine Niipperinoja. Uudenmaan suomenkielisillä alueilla ei pienistä virtavesistä ole käytetty sanaa ”puro” vaan sanaa ”oja”. ”Puro” on itäsuomalainen murresana eikä siksi ole aivan aito täkäläisten paikannimien osana.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005.
Nimeä Niku käytetään Niipperin kaupunginosassa ja Vanhankartanon kylässä sijaitsevasta osa-alueesta. Sen pohjalta on muodostettu esimerkiksi katujen, peltojen, puistojen ja suurkortteleiden nimiä sekä paikallisten parissa vanhempia luonnonpaikkojen ja viljelysten nimiä. Yhteensä Niku‑alkuisia nimiä on Vanhankartanon alueella 22.
Niku oli suurkorttelin nimenä opaskartassa vuonna 1998, osa-alueennimeksi se tuli vuonna 2000. Kyseessä on siirrynnäinen, sillä nimi on tarkoittanut aikaisemmin muuta paikkaa, tässä tapauksessa alueella sijainnutta taloa.
Talonnimi on keskiaikainen ja henkilönimipohjainen. Sen lähtökohtana on Nikolaus‑nimen kansanomainen asu. Sama henkilönnimeen liittyvä tausta on myös Nuuksion kantatalonnimellä Niku ~ Nikula. Vanhankartanon Niku- tai Nikus‑tila kuului 1500‑luvulla Gammelgårdiin, joka oli Pohjois‑Espoon suurin kylä. Kylässä oli 12–14 taloa. Vanhoista tonttimaista valtaosa sijaitsi nykyisen Ersin talon eteläpuolella, esimerkiksi kantatalot Ers, Röös, Juun ja Nikus. Gammelgårdin vanhin asutus on luultavasti ollut hämäläistä, mutta kylä on ruotsalaistunut 1200‑luvulta lähtien.
Teksti: Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017.
Nikunpellonkuja – Nikuåkersgränden on katu Niipperin Nikussa. Osa-alueennimi Niku tulee tilannimestä Niku. Tilan mukaan on myös alueella ollutta peltoa kutsuttu nimellä Nikuåkern, ja tämän pellonnimen mukaan muodostettiin 1970‑luvulla kadunnimi Nikunpellonkuja – Nikuåkersgränden.
Espoon nimistötoimikunnalla oli huhtikuussa 1975 tehtävänään suunnitella nimet eräille nimettömille teille, joista yksi sai siis nimen Nikunpellonkuja – Nikuåkersgränden. Vuoden 1975 kartassa tie ulottui melko pitkälle etelään, juuri Nikuåkern‑nimisen pellon laitaan. Sitemmin ajoyhteys etelään on katkennut, ja nimi on jäänyt pohjoiselle osuudelle. Lisäksi Nikunpellonkuja on lyhentynyt hieman koillispäässään, kun autoliikenteen saapumisreitti Niipperintieltä on ohjattu kaavassa uudelle reitille. Aiempi Nikunpellonkujan koillisosa on nykyisin Nikunpellonpolku – Nikuåkersstigen (kaavaan 2003, käyttöön 2006).
Nikuåkernin pelto on puolestaan nykyisin pääosin golfkenttää.
Nikunpellonkujan nimeämisen jälkeen 1990- ja 2000‑luvulla lähikaduille on annettu muutama muukin pellonnimeen Nikuåkern perustuva nimi: Nikunpelto, Nikunpellontörmä, Nikunpellonpiha.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2018.
Niipperissä on katu nimeltä Nikunpelto – Nikuåkern. Katu ja sen varren talot on rakennettu vanhaan viljelymaisemaan. Lähistöllä onkin ollut juuri Nikuåkern‑niminen pelto. Pellonnimi tulee puolestaan talonnimestä Niku.
Gammelgårdin kylän Niku‑nimisen talon mukaan on annettu myös alueennimi Niku.
Kadunnimi Nikunpelto – Nikuåkern on suunniteltu 1998, vahvistettu asemakaavassa 2003 ja otettu käyttöön 2006.
Nikunpellon lähikadulla on ollut jo vuodesta 1976 Nikunpelto – Nikuåkern ‑aiheinen nimi Nikunpellonkuja – Nikuåkersgränden. Nikunpellonkuja on tienoon asuntokaduista vanhin. Muita Nikunpelto‑nimiä ovat muun muassa kadunnimet Nikunpellontörmä – Nikuåkersbrinken ja Nikunpellonpiha – Nikuåkersgården.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2018.
Kadunnimi Nikunsarka – Nikutegen tarkoittaa Nikunpellon lyhyttä sivukujaa. Näiden nimien taustalla on vanha talonnimi Niku.
Nikun talo oli alun perin Gammelgårdin kyläkeskuksessa lähempänä Pitkäjärveä, mutta 1800‑luvulla talonpaikka muutettiin pohjoisemmas. Tilan päärakennusta ei ole enää jäljellä, mutta aluetta kutsutaan nimellä Niku. Alue on Kehä III:n pohjoispuolella Niipperin kaupunginosassa.
Nikunpelto on sekä kadun- että alueennimenä asuinalueen osalla, joka on ennen ollut peltoa. Nikun osa-alueen toisella osalla on nimi Nikunmäki.
Nikunsaran nimi suunniteltiin 1998, vahvistettiin asemakaavassa 2003 ja otettiin käyttöön 2006.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2014. Muokattu 2016.
Niipperin läpi virtaa metsäpuro nimeltä Myllypuro – Kvarnbäcken, jossa on aikoinaan ollut vesimylly. Puronnimeä ei ole käytetty sellaisenaan kadunnimissä ja muissa kaupunkinimissä, koska on vältettävä sekaannuksia Helsingin kaupunginosannimen kanssa. Niipperinpuron suurkorttelissa on kuitenkin joukko puroaihepiirin nimiä, kuten Purolaakso, Isonpurontie ja Kalliopurontie.
Purolehto – Bäckliden on nimenä asuntokadulla ja kadun itäpuolisella puistolla. Puistossa juoksee Myllypuroon yhtyvä pikkupuro. Kadulta puiston laitaan menevä lyhyt kuja on Purolehdonkuja.
Kadunnimi Purolehto on suunniteltu 1973 ja otettu käyttöön viimeistään 1975. Puistonnimi Purolehto ja kadunnimi Purolehdonkuja suunniteltiin osana asemakaavan nimistösuunnitelmaa 1983.
Purolehdon kadun aiempi nimi oli Ylätie. Nimi oli alueen asukkaitten ja rakentajien itse antama ennen vuotta 1970. Koska Espoossa ja pääkaupunkiseudulla oli muitakin Yläteitä, nimeä oli muutettava.
Asemakaavaan on merkitty kadun katkaisu, ja siitä syystä Purolehdon pohjoisella jatkeella on eri nimi, Purometsä.
Kadunnimessä Purolehto ei ole loppuosaa, josta nimen tunnistaisi kaikissa yhteyksissä kadunnimeksi, mutta paikannimeksi lehto‑loppuinen nimi on helppo arvata, ja lyhyytensä ansiosta se on kätevä käyttää.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2008.
Niipperinpellon Sipulipolku on saanut nimensä 1990‑luvun lopulla. Käyttöön nimi pääsi vuonna 2004. Nimen aihe liittyy samassa asemakaavassa vahvistettuun siirtolapuutarha-alueeseen.
Sipulipolun rinnalla tulevan puutarha-alueen tulotien varressa sijaitsevat Hernepolku ja Papupolku. Kaikki kolme ovat lyhyitä kujamaisia katuja. Niin ikään siirtolapuutarha-aiheesta nimensä ovat saaneet myös läheiset Kylvötie ja Taimikuja.
Siirtolapuutarhassa on vuokrattavia muutaman aarin kokoisia maapalstoja, joille saa istuttaa monivuotisia kasveja omaan kulutukseen. Erona pelkkiin puutarhapalstoihin on, että siirtolapuutarhojen palstoilla on myös pieni mökki. Espoon ensimmäinen siirtolapuutarha on aloittanut toimintansa kesällä 1992 Puolarmaarissa. Niipperinpellolle perustettavan siirtolapuutarhan lisäksi maanviljelysaiheen käyttöä Niipperin nimistössä tukee luontaisesti Pohjois‑Espoon alueen historia.
Teksti: Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Valtterinkuja – Valtersgränden sijaitsee Nikunmäessä Niipperin kaupunginosassa. Valter Ståhle oli Nikunmäen 1900‑luvun alun isännän Vilhelm Ståhlen poika. Alueella on myös Vilhelmintie ja muita Nikunmäen entisten asukkaiden mukaan nimettyjä katuja.
Kun paikkoja nimetään jonkun henkilön muistoksi, on informatiivisempaa, jos nimeen sisältyy henkilön etu- ja sukunimi tai pelkkä sukunimi. Pelkän etunimen sisältävillä kadunnimillä on tuttavallinen vaikutelma, ja monet niistä on annettu paikan asukkaan perusteella.
Kaksikielisillä alueilla muistonimen sisältämää henkilönnimeä ei käännetä toiselle kielelle muuten kuin käytännön syistä: Valter Ståhlen mukaan nimetty katu on suomeksi Valtterinkuja siksi, että kuulemansa perusteella suomenkieliset todennäköisesti kirjoittaisivat nimen joka tapauksessa kahdella t:llä.
Teksti: Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2012.