Lippajärven nimistö
Lippajärven kaupunginosa sijaitsee samannimisen järven länsirannalla.
Lippajärven nimistö
Träskändanpuiston portilla, Lippajärventien, Kolkekannaksentien ja Träskändan puistotien risteyksessä kiertoliittymän keskelle istutettiin nuori tammi 2005. Tammelle ja myös kiertoliittymälle annettiin nimi Aleksanterintammi – Alexanderseken sen muistoksi, että keisari Aleksanteri II vieraili Träskändan kartanossa 1863.
Espoon kaupunki istutti tammen tälle arvokkaalle ja näkyvälle paikalle Träskändan kartanon läheisyyteen 80 vuotta täyttäneen Puutarhaliiton ja 70 vuotta täyttäneen Kaupunginpuutarhurien seuran juhlavuonna 2005.
Aurora Karamzin omisti kartanon 1800‑luvulla yli 50 vuoden ajan. Suurimman osan siitä ajasta hän myös asui siellä ja vaikutti monin tavoin seudun kehittymiseen. Hänen mukaansa on annettu useita muistonimiä, muun muassa kadunnimet Auroranportti, Auroranmäki ja Aurorankuja. Lisäksi lähistöllä on sekä Auroran koulu että Karamzinin koulu.
Merkittävä tapaus kartanon historiassa oli Aleksanteri II:n vierailu Aurora Karamzinin emännöimään Träskändaan 1863. Ohjelmassa oli metsästysretki ja puutarhajuhlat. Aleksanteri ampui manner‑Euroopasta varta vasten kartanonpuistoon tuodun saksanhirven. Sen kunniaksi tuolloin istutettu tammi tunnetaan nimellä Keisarintammi – Kejsarens ek. Uudempi nimi Aleksanterintammi haluttiin muodostaa tämän nimen pariksi.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005. Muokattu 2016.
Sijainti: Aleksanterintammi. Siirry kartalle.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)
Heiniemi – Hejnäs on Lippajärven kaupunginosassa sijaitseva suurkortteli. Se sai nimensä 1930‑luvun alussa, kun alueelle syntyi vilkas kyläyhteisö, jolle tarvittiin nimi.
Heiniemen kyläyhteisö syntyi vuosien 1930–38 aikana, kun paikalla aiemmin ollut Sommarbo‑niminen tila myytiin palstoiksi. Ensimmäiset palstojen ostajat olivat kaikki tuttuja keskenään, ja myöhemmin uudetkin tulokkaat sulautuivat nopeasti osaksi tiivistä yhteisöä. Yhteisön elämään kuuluivat niin yhteiset hankkeet kyläyhteisön kehittämiseksi kuin yhdessä vietetyt juhlat. Tietojen mukaan alueen nimikin on kyläyhteisön asukkaiden antama, ja perustuu kylässä paljon käytettyyn tervehdykseen ”hei”.
Opaskartassa Heiniemi on esiintynyt vuodesta 1972. Vuosien 1972–1982 opaskartoissa alueen ruotsinkielinen oli Heinnäs ja vuodesta 1984 Hejnäs. Ruotsinkielinen nimi on syntynyt suomenkielisen nimen pohjalta. Alueella esiintyvät Heiniemenpolku, Heiniemenportti, Heiniemenreitti, Heiniitty ja Heiniitynpolku on myös muodostettu alueen nimestä.
Espoon lisäksi Heiniemiä löytyy Mikkelistä, Kannuksesta ja Raahesta. Sen sijaan Hejnäsiä ei esiinny kuin Espoossa. Tämä on odotuksenmukaista, sillä tarina nimen taustalla on omanlaisensa. Vaikka onkin todennäköisempää, että nimen Hei‑alkuosan taustalla on esimerkiksi sana ”heinä”, niin myös tervehdykseen liittyvää tarina on mahdollinen nimen selittäjä. Heiniemen perustajat ja ensimmäiset asukkaat olivat kaikki tuttuja keskenään, joten Heiniemen nimen taustalla voi olla kylän yhteisöllisyyttä ja leikillisyyttä esille tuova motiivi.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2018.
Lippajärven Jänismäki – Harbacken ja muut Jänis‑alkuiset nimet kuuluvat metsästysaihepiirin nimistöön. Metsästys ei valikoitunut nimien aiheeksi sattumalta, vaan se perustuu historialliseen metsästysretkeen, joka järjestettiin Aleksanteri II:n vierailun kunniaksi Träskändan kartanolla vuonna 1863. Metsästysretkeä varten kartanonpuistoon tuotiin jäniksiä Venäjältä saakka. Tietojen mukaan jahdissa ammuttiin 13 hirveä, yli 60 kettua ja 80 jänistä. Lippajärvellä on käytetty metsästyksen aihepiiriä laajemminkin, ja Jänismäen ympäristössä on muun muassa Ajokoirantie – Jakthundsvägen ja Jahtimestarinkuja – Jägmästargränden.
Jänis‑alkuiset nimet sopivat alueelle sitenkin, että Kvarnbyn viljelyskartassa vuodelta 1766 esiintyy niitynnimi Härängen niillä sijoilla, jossa nykyään on Jänisniityn viheralue. ”Jänis” on ruotsiksi ”hare”, mutta murteessa myös ”häre”, minkä perusteella niityn nimi voi olla myös jänisaiheinen. Voikin olla, että paikalla on aikoinaan pyydetty jäniksiä.
Jänismäki – Harbacken on puiston, suurkorttelin ja kadun nimenä. Kadunnimeksi se annettiin 1975, ja suurkorttelin nimeksi 1984. Vuonna 1988 asemakaavassa aikaisemmin Jänsimetsäksi (Harskogen) merkitty puisto nimettiin myös Jänismäeksi, sillä nimi istui mäen hallitsemaan maisemaan.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2019.
Träskändan kartanon puiston etelä- ja lounaispuolella, nykyisessä Lippajärven kaupunginosan Jahtimäessä, oli 1970‑luvun alussa käytössä asukkaitten itse antamia kadunnimiä: Kulmatie, Jokitie, Välitie, Mäkitie ja Puistotie. Nimet olivat nasevia ja kutakin asuntokatua kuvaavia. Kulmatien nimi tuli siitä, että kadun puolessavälissä oli suorakulmainen käänne. Nimellä ei ollut ruotsinkielistä vastinetta.
Samoja nimiä oli kuitenkin otettu käyttöön muuallakin. Esimerkiksi Kulmatie‑nimisiä katuja oli Espoossa ainakin seitsemässä paikassa, muun muassa Karhusuolla, Kaitaalla ja Nöykkiössä. Samannimisyys aiheutti sekaannuksia, ja siksi monille kaduille päätettiin antaa uusia nimiä 1970‑luvun puolessavälissä.
Lippajärvellä Kulmatien eteläpäästä tuli Ajomiehentie – Drevkarlsvägen ja kulmapaikan länsipuolisesta osasta Jahtitorventie – Jakthornsvägen. Osille tarvittiin omat nimet, koska katu katkaistiin aiemman kulman eteläpuolelta. Katuja ympäröivälle alueelle annettiin samaan aihepiiriin liittyvä suurkorttelinnimi Jahtimäki – Jaktbacken. Ryhmänimien aiheet saatiin paikallisen historian merkkitapauksesta vuodelta 1863, Aleksanteri II:n metsästysretkestä Träskändan puistossa.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2008.
Lippajärven kaupunginosan nimen taustalla on vanha järvennimi Klappträsk, joka on ollut vuoden 1747 kartassa muodossa Klapp Träsket. On mahdollista, että nimi on alkuaan ollut suomenkielinen Lappajärvi, joka on alueen ruotsalaistuttua saanut osittain mukaillun asun Klappträsket. Useammin on tulkittu, että ”klapp” olisi pyykinpesun ääntä kuvaileva sana, joten nimeä yritettiin vuonna 1970 myös kääntää suomeksi muotoon Kolkejärvi. Ruotsinkielisestä Klappträsk‑nimestä osin mukailtu Lippajärvi oli kuitenkin jo vakiintunut käyttöön, joten myös nimistöasiantuntijat ehdottivat opaskarttaan nimiparia Lippajärvi – Klappträsk vuonna 1972. Vilniemessä oli myös jo vuonna 1940 nimetty Lippajärvi‑niminen tila; toisaalta käyttöön on jäänyt myös Kolkejärvi‑nimen liitynnäisiä, kuten Kolkekannas.
Lippajärven alueella on jonkin verran vanhoihin asutusnimiin perustuvia paikannimiä, mutta ennen kaikkea alueen nimistöä leimaa metsästysaihepiiri. Aihepiirin taustalla on vuonna 1863 Träskändan kartanossa Aurora Karamzinin luona vierailleen keisari Aleksanteri II:n metsästysretki, jota varten alueelle tuotiin runsaasti ulkomaisia riistaeläimiä.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Yksi Espoon Kvarnbyn vanhoista taloista on nimeltään Ingas. Talonnimi Ingas on syntynyt keskiajalla siitä, että talossa oli isäntä nimeltä Inge. Ingas oli talonpoikaistila vuoteen 1691, jolloin se tuli Espoon seurakunnan kappalaisen virkataloksi.
Vanhoina aikoina Ingakseen pääsi etelästä Bembölen ja Helsingin väliseltä maantieltä, nykyiseltä Vanhalta Turuntieltä, tai pohjoisesta Suurelta Rantatieltä eli Kuninkaantieltä Kvarnbyånin yli.
Alueen tiet saivat viralliset osoitenimet 1970‑luvun puolessavälissä. 1930‑luvulla rakennetun Turuntien eteläpuolelle jäänyt Vanhalta Turuntieltä Ingakseen johtaneen tien osuus sai 1974 nimen Vanha Ingaksentie – Gamla Ingasvägen. Turuntien ja Ingaksen talon välisestä tiestä tuli Ingaksentie – Ingasvägen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2008.