Kaupunginkallion nimistö
Kaupunginkallion kaupunginosa sijaitsee Espoon keskuksen ja Vanttilan kaupunginosien välissä.
Kaupunginkallion nimistö
Espoon keskuksen lähellä Furubackassa on tietojen mukaan käytetty aikoinaan mäennimeä ja huvilannimeä Bastubacka. Huvila on purettu, eikä paikalla ole enää jäljellä mäkeäkään. Paikka on nykyisellä Espoonväylän katualueella Honkaportin ja Honkakujan kohdalla. Bastubacka‑nimi syntyi 1900‑luvun alussa siitä, että siellä oli yleinen sauna.
Muistitiedon mukaan saunaa käyttivät ainakin rautatien rakentajat 1900‑luvun vaihteessa.
Espoon kirkolta etelään vievässä maantiessä oli saunan luona mäki. Paikannimikokoelmassa mainittu mäennimi Bastubacka tarkoitti ehkä tätä tienmäkeä. Nimeen sisältyvät ruotsin sanat ”bastu” (suom. ’sauna’) ja ”backa, backe” (suom. ’mäki’). Kun saunan kohdille rakennettiin huvila, huvilaakin kutsuttiin Bastubackaksi. Teirin tilasta 1929 lohkotun huvilapalstan nimi kirjattiin maarekisteriin asussa Badstubacka.
1970- ja 80‑luvun tienrakennustöissä tienmäen tilalle tehtiin kallioleikkaus, ja Espoonväylän katualue laajeni Bastubackan huvilan paikalle. Huvilapalsta oli nykyisen Honkakuja 6:n itä- ja koillispuolella.
Bastubackan mukaan annettiin 1970‑luvun puolessavälissä kadunnimi Saunamäentie – Bastubacksvägen. Saunamäentien itäpää ulottui tuolloin Bastubackan huvilan luo. Myös Furubackan kaavanimistön sauna‑aihepiiri perustuu Bastubacka‑nimeen. Alueelle annettiin 1970- ja 80‑luvulla muun muassa kadunnimet Kiulutie – Stävvägen ja Penkkikuja – Bänkgränden, polunnimi Vihtapolku – Kvaststigen ja puistonnimet Savumäki – Rökbacken ja Kiuaskallio – Rösberget.
1980‑luvun lopun kaavoituksessa Saunamäentielle tuli vielä lyhyt sivukuja Löylytien ja Kippotien väliin. Tällä pikkukuja sai lyhyesti nimen Saunamäki – Bastubacken. Kuja sijaitsee 300 metriä Bastubackan huvilan paikalta länteen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017.
Furubacka on osa-alue Kaupunginkallion kaupunginosassa. Osa-alue on saanut nimensä asumuksen mukaan, sillä kaavan nimistötekstissä vuodelta 1984 lukee: ”Alueesta on parikymmentä vuotta käytetty nimeä Furubacka alueen erään huvilan mukaan.”
Huvilapalsta, joka sai nimen Furubacka, lohkottiin Morbyn kylän Teirin tilasta vuonna 1911. Tämä 0,6 hehtaarin kokoinen palsta sijaitsi nykyisessä Kiltakuja 1:ssä ja osin myös Kiltakuja 5:ssä. Näin ollen Furubackan huvilapalstan paikka on nykyisen Furubackan osa-alueen ulkopuolella Kiltakallion puolella.
Nimeen sisältyvät ruotsin sanat fura (murteessa ja yhdyssanan tai nimen alussa furu), suom. ’honka’, ja backe (murteessa ja nimenosana backa), suom. ’mäki’. Huvilapalsta sijaitsi hongikkoisen mäen rinteessä.
Furubackaa alettiin käyttää myös alueennimenä, kun huvilan lähistölle syntyi lisää huvila- ja omakotiasutusta.
Ruotsinkielinen alueennimi on ollut myös suomenkielisten käytössä, joten suomenkielistä vastinetta nimelle ei ole muodostettu. Furubackasta löytyy tosin puisto nimeltä Honkamäenpuisto – Furubackaparken. Puiston nimi on vahvistettu asemakaavassa vuonna 1990.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Nimi Kaupunginkallio perustuu varsin nuoreen luontonimeen Stadsberget, jota on käytetty ilmeisesti 1900‑luvulta alkaen alueen pohjoisosassa sijaitsevan kallion nimenä. Alkuperäisen nimen kerrotaan perustuvan siihen, että kalliolta voi nähdä Helsinkiin asti. Nimiparin Kaupunginkallio – Stadsberget valitsemiseen kaupunginosan nimeksi vuonna 1975 on lisäksi vaikuttanut alueen ja kallion sijainti lähellä Espoon keskusta.
Kaupunginkallioon kuuluvia alueita ovat Lugnet, Furubacka, Jokisilta ja Söderskog. Alueella on paljon sauna‑aiheista nimistöä, joka perustuu siellä sijainneeseen Bastubackan talon nimeen. On myös mahdollista, että radanrakentajien sauna on sijainnut Bastubackan mäellä.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Kaupunginkallio on Espoon keskuksen lounaispuolella sijaitseva kaupunginosa. Sen eteläosassa on pieni osa-alue, suurkortteli, jolla on nimenä Lugnet. Alueennimi tulee suoraan vanhainkodinnimestä Lugnet, jolla on oletettavasti haluttu ilmentää paikan ja myös vanhuuden rauhallisuutta. Ruotsin sana ”lugn” merkitsee substantiivina rauhaa ja levollisuutta.
Vanhainkodinnimi Lugnet on ollut Espoon opaskartassa vuodesta 1970 ja alueennimi Lugnet vuodesta 1990. Lugnetin vanhainkoti toimi vuodesta 1950 vuoteen 2008. Alueen tärkeimmät kadut ovat Lugnetintie – Lugnets väg ja Kalliorinne – Bergbrinken. Lugnetintien lounaispään sivukuja on Lugnetinniitty – Lugnetsängen, ja Lugnetinniitty on samoin viereisen viheralueen nimenä. Alueella on ollut myös pelto nimeltä Lugnetsåkern.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2012.
Espoonjoen etelärannan lähellä kulkee joen suuntaisesti Espoonväylän lounaispuolella Läntinen Jokitie – Västra Åvägen. Espoonväylän toisella puolella on Itäinen Jokitie – Östra Åvägen. Nykyiset Läntinen Jokitie ja Itäinen Jokitie olivat aiemmin yhtä katua, mutta Espoonväylän rakentaminen jakoi kadun kahtia.
Jokitien nimi oli otettu käyttöön 1974. Osuuksien nimet muutettiin Läntiseksi Jokitieksi ja Itäiseksi Jokitieksi 1989. Nimi oli aiheellista muuttaa molemmilla osuuksilla, koska naapurikunnissakin on Jokitie‑nimisiä katuja.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017.
Kaupunginkallion Furubackassa kadunnimi Pajutie – Videvägen on ollut käytössä vähintään vuodesta 1970. Se on ollut Espoon opaskartassa siitä vuodesta lähtien, mutta vuoden 1968 opaskartassa sitä ei vielä ole. Nimi lienee asukkaiden itse antama, ja nimenaihe lienee saatu alueella kasvavista pajuista.
Koska muualla Espoossa ja pääkaupunkiseudulla on usealla alueella muita Paju‑alkuisia nimiä ja muuta puunnimiaihepiirin nimistöä (vrt. Lehmustie), ja Vantaan Asolassa on sama kadunnimi Pajutie – Videvägen, Furubackan Pajutien nimeä kaavailtiin muutettavaksi 1980- ja 90‑luvulla ainakin Onnentieksi ja Palsamitieksi (vrt. Palsamipolku). Lopulta Pajutie‑nimi kuitenkin säilyi ja vahvistettiin asemakaavassa.
Pajutien koillispään linjaus on hieman muuttunut 1990‑luvun alussa katuverkon uudessa järjestelyssä. Samassa yhteydessä Pajutien sivukujan nimi Pajupolku siirrettiin eri paikkaan.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Espoon Kaupunginkallion Furubackassa on paljon sauna‑aihepiirin nimistöä: Kiuastie, Kiulutie, Löylytie, Vihtatie. Aihepiirin taustalla on mäennimi Bastubacka ja huvilapalstan nimi Badstubacka (1929). Mäki ja huvila sijaitsivat Furubackan alueen pohjoisosassa. Nimeä Saunamäki – Bastubacka on käytetty epävirallisena alueennimenäkin. Alueella on myös kadunnimet Saunamäki – Bastubacken ja Saunamäentie – Bastubacksvägen.
Tiennimistö tuli Furubackassa käyttöön 1970‑luvulla ja perustui asukkaitten itse laatimaan suunnitelmaan. Myöhemmin sauna‑aihepiirin nimistöä on täydennetty, kun Furubackaan on tullut joitakin uusia katuja ja kujia. Nimistö on vahvistettu asemakaavassa 1990‑luvulla.
Furubackan eteläosan pikkukujia ovat Kiuastieltä lähtevä Tuikkukuja – Blossgränden ja suunnilleen samalla kohdalla Pajutieltä lähtevä Palsamipolku – Balsamstigen. 1990 vahvistetussa asemakaavassa Palsamipolun nimenä oli Tuikkupolku, mutta nimi jouduttiin muuttamaan, koska asemakaavassa olevaa Tuikkukujan ja Palsamipolun (aiemman Tuikkupolun) yhdistävää väliosuutta ei ole rakennettu. Kujien välinen ajoreitti sokkeloisen katuverkon monien risteysten kautta on 800 metriä pitkä. Tällaisessa tilanteessa kaksi Tuikku‑alkuista nimeä aiheuttivat sekaantumisriskin, varsinkin kun Tuikkupolku tuli myös osoitekäyttöön muutamalle tontille. Tästä syystä Tuikkupolun nimi päädyttiin muuttamaan Palsamipoluksi.
Myös Palsamipolun nimi kuuluu ryhmänimiin, joiden aiheet liittyvät saunarakennukseen, saunomistapoihin ja vanhaan terveydenhoitoon. Nimen alkuosana oleva sana ”palsami” (myös: ”balsami”) merkitsee mm. erilaisia voidemaisia kauneuden- ja terveydenhoitoaineita.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Penkkikuja – Bänkgränden on Muuralan kylässä ja Kaupunginkallion kaupunginosassa sijaitsevan kadun nimi. Katu liittyy pohjoisessa Saunamäentiehen ja idässä Kiuastiehen.
Nimistöryhmä ehdotti kadulle vuonna 1985 nimeä Penkkikuja – Bänkgränden, joka otettiin asemakaavaan 1991. Kadun itäosuus oli aikaisemmin Laudetietä (ruots. Lavevägen) ja länsiosa Kiulutietä (ruots. Stävvägen). Kun katuverkkoa muutettiin vuonna 1991, jatkettiin Kiulutietä lännemmäksi Saunamäentielle (Bastubacksvägen). Uudelle katuosuudelle tarvittiin selvyyden vuoksi oma nimi. Kiulutien eteläosa, Laudetien koillisosa ja vastavalmistunut katuosuus nimettiin tällöin Penkkikujaksi.
Kaupunginkalliossa on paljon saunomiseen liittyviä nimiä. Tällaiset aihepiirinimet ovat virallisen nimistönsuunnittelun antamia ja jollakin tavalla yhteydessä alueen ominaisuuteen tai paikallishistoriaan. Samaan nimistösuunnitelmaan palautuvat esimerkiksi Savutie – Rökvägen, Kippotie – Skopvägen, Saavikuja – Kargränden, Vihtatie – Kvastvägen.
Nimet kumpuavat alueen menneisyydestä. Badstubacka‑nimisellä huvilatontilla sijaitsi 1970‑luvulla yleinen sauna, joka oli ainakin radanrakentajien käyttämä. Kadunnimi Saunamäki – Bastubacken on muodostettu tältä pohjalta jo ennen asemakaavan nimistösuunnitelman laatimista, ja sen läheisyyteen on ollut mahdollista lisätä saunomiseen liittyviä nimiä. Huvilatontti oli aikaisemmin Teiri‑nimisen tilan maita mutta erotettiin siitä 8.8.1929.
Teksti: Marika Luhtala, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017.
Söderskogin peltoaukean länsipuolella on ollut naapurikylän Fantsbyn mailla viljelys, jota kutsuttiin nimellä Söderskogkärr. Siellä ollut lato oli puolestaan nimeltään Söderskogkärrsladan. Ladonnimi sisältyy Birger Janssonin 1915 keräämään paikannimikokoelmaan.
Jansson ei paikantanut latoa karttaan, eikä ladonnimeä ole tallennettu muissa nimistönkeruissa. Oletettavasti lato oli 1910‑luvulla samalla paikalla pellonlaidassa Lugnetin eteläpuolisessa maastossa, jossa on myöhemminkin ollut lato. Paikka on nykyisestä Kalliohaanpäästä 300 metriä eteläkaakkoon.
Sana ”kärr” merkitsee suota tai korpea, ja ”lada” merkitsee latoa.
Nimi Söderskogkärr on ollut käytössä satojen vuosien ajan, sillä se esiintyy jo vuoden 1760 tienoilta peräisin olevassa asiakirjassa. Söderskogkärrin mukaan on syntynyt useita muitakin nimiä. Paikalliset asukkaat ovat kutsuneet lähimetsää nimellä Söderskogkärrsskogen, mäkeä nimellä Söderskogkärrsbacken, peltoa nimellä Söderskogkärrsåkern, kapeaa peltoaluetta nimellä Söderskogkärrshalsen ja ojaa nimellä Söderskogkärrsutfallet. Nämä nimet on kerätty vuonna 1977.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2012.