Kauklahden nimistö
Kauklahden kaupunginosa sijaitsee Vanttilan ja Espoonkartanon kaupunginosien välissä.
Kauklahden nimistö
Kauklahden länsiosassa Hansavalkaman ja Kuninkaankartanon alueilla on muutamia kaavanimiä, joiden aihe on saatu skandinaavisesta tarustosta. Asemakaavassa on nimet Valhallantie – Valhallavägen (katu), Valhallankulma – Valhallahörnet (risteys), Frejankuja – Frejagränden (katu), Midgårdinpolku – Midgårdsstigen (ulkoilutie), Asgård (katu), Idavallen (pallokenttä) ja Aasapolku – Asastigen (ulkoilutie).
Nämä nimet on suunniteltu 2004–2006 ja vahvistettu Hansavalkaman asemakaavassa 2007 ja Kuninkaankartano II:n asemakaavassa 2008. Asgård‑kadunnimi otettiin osoitekäyttöön 2008.
Pääkatu Valhallantie – Valhallavägen kulkee Valhallan nuorisoseurantalon ohi. Talo on rakennettu 1925, mutta tilannimi (muodossa Wallhalla) on merkitty maarekisteriin jo 1912. Valhallan mallin mukaan pohjoismaisesta mytologiasta on otettu nimi Asgård Valhallan länsipuoliselle kadulle. Kadusta pohjoiseen lähtevä ulkoilutie on Aasapolku – Asastigen. Asgård on taruston jumalien (aasojen) asuinsija, jossa sijaitsevat mm. mahtijumala Odenin asumus Valhall eli Valhalla ja syvänvihreä kisailukenttä Idavallen. Taruissa silta yhdistää Asgårdin ihmisten maailmaan Midgårdiin, jonka mukaan on nimetty ulkoilutie Midgårdinpolku – Midgårdsstigen. Föreningshuset Valhallan vastapäisellä kujalla on saman aihepiirin nimi Frejankuja – Frejagränden. Niiden eteläpuolinen risteys on nimeltään Valhallankulma – Valhallahörnet.
Suunniteltaessa nimeä Valhallan länsipuoliselle kadulle harkittiin myös muun muassa nimiä Asgårdintie – Asgårdsvägen ja Asgårdinkuja – Asgårdsgränden, mutta koska ”Asgård” on tyypiltään monien espoolaisten ja uusmaalaisten paikannimien kaltainen, sen katsottiin soveltuvan käytettäväksi tässä paikassa kadunnimenä myös sellaisenaan, lyhyessä muodossa, kun kyseessä on suhteellisen lyhyt asuntokatu.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2011.
Kauklahden kaupankäynti- ja hansaliittoaiheisessa nimistössä näkyy alueen varhainen historia, jolloin Kauklahden talonpojat – muiden Suomen etelärannikon talonpoikien joukossa – kävivät sivuelinkeinona kauppaa niin sisämaassa kuin Suomenlahden eteläpuolella hansakaupan keskuksissa.
Tähän aihepiiriin kuuluu myös kadun, puiston ja suurkorttelin nimenä oleva Bassenmäki – Bassebacken. Nimen taustalla on Bassin tilan isäntä ja talonpoikaispurjehtija Erik Basse. Hän jäi historiaan käytyään kauppaa Räävelin (Tallinnan) kanssa Kustaa Vaasan kiellosta huolimatta niin, että joutui 1546 sakotetuksi asiasta.
Kadun ja suurkorttelin niminä Bassenmäki – Bassebacken on ollut opaskartassa vuodesta 1976 saakka. 1980‑luvulla Bassenmäki – Bassebacken annettiin myös puistonnimeksi. Bassenmäen eteläpuolella kulkee myös Erik Bassen tie – Erik Basses väg.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2019.
Espoon Kauklahden keskustassa on helmikuusta 2004 lähtien käytössä tiennimi Emil Halmeen tie. Tie on aiempi Erik Bassen tien länsiosa, joka tarvitsee oman nimen ajoyhteyden katkaisun takia.
Pikkukaupungin keskeisellä paikalla oleva tie alkaa Halmeen leipomon kulmalta, ja nimellä muistetaan leipomon perustajaa Emil Halmetta (1877–1949). Leipomo on toiminut samalla tontilla vuodesta 1901.
Nimi tuo paikallisen kulttuurihistorian lisäväriä vanhan Kuninkaantien osalle Kauklahden vuoden 2006 asuntomessualueen kupeeseen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2004.
Kauklahden Bassenmäessä Bassenmäestä Kauppapurjehtijainpuistoon johtaa Frans Olinin polku – Frans Olins stig. Kyseessä on muistonimi Frans Olinille, kirvesmiehelle, joka oli 1900‑luvun alussa rakentamassa taloja Bassenmäessä. Axel Gröndal oli talojen rakennuttaja, ja hänen kumppaninaan työskennellyt Olin varsinaisetsi loi talojen ja alueen ilmeen.
Vuonna 1993 Bassenmäen asukkaat tekivät aloitteen muistonimestä Olinille, ja nimistöryhmä teki siitä ehdotuksen samana vuonna. Nimi lisättiin asemakaavaan 1999 ja otettiin käyttöön 2001.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2019.
Kauklahden nimistöön on ammennettu aiheita seudun historiasta aina 1500‑luvulta saakka. Tuolloin paikalliset talonpojat kävivät meren ylittävillä kauppapurjehduksilla hansakaupungeissa myyden turkiksia, puutavaraa, läskiä, voita ja kalaa ja tuoden muun muassa suolaa, viljaa ja kankaita takaisin.
Kauklahden puistotiestä lounaaseen risteävä Hollanninpolku – Hollandsstigen ja sen kanssa risteävä Saksanpolku – Tyskstigen ovat saaneet nimenaiheensa hansaliittoon kuuluneista kauppakumppaneista.
Hollanninpolun nimi lisättiin asemakaavaan 2004 ja otettiin käyttöön 2012.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2020.
Kauklahden kappelin tontilla olevalta kallionyppylältä on avoin näköala Kauklahden asemalle ja Espoonjoen laaksoon. Kappeli on rakennettu 2000‑luvulla. Vanhat kauklahtelaiset muistavat, että aikoinaan eräillä helluntaiseurakunnan jäsenillä oli tapana kokoontua kalliolla. Monet kauklahtelaiset kutsuivat kalliota tuolloin nimellä Jesusberget. Nimi ei ole virallisessa käytössä. Ei ole tiedossa, onko kalliolla ollut suomenkielistä nimeä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus.

Kauklahden alue on tullut tutuksi kesän 2006 asuntomessukohteena, mutta se on myös Espoon vanhimpia asuttuja alueita. Kylässä on jo 1500‑luvulla ollut yhdeksän kantataloa, joten se on ollut varsin suuri kylä. Asukkaat ovat olleet alkuaan suomenkielisiä, mistä kertoo se, että nimen Kauklahti taustalla on todennäköisesti suomenkielinen lahdennimi Kauk(a)laksi. Adjektiivin ”kauka” merkitys on ’pitkä’, tässä tapauksessa sillä on tarkoitettu kylälle ulottunutta pitkää merenlahtea. ”Laksi” on sanan ”lahti” vanha muoto. On myös ehdotettu, että nimi olisi alkuaan ollut lahden muodon mukaan Koukkulaksi. Kylännimen varhaisimpia kirjoitusasuja ovat jo ruotsin kieleen mukautetut Kökelax bol (vuonna 1451) ja Kökelaxby (1549). Kaupunginosan nimeksi nimipari Kauklahti – Köklax vahvistettiin vuonna 1976.
Alueen nimistö toistaa sen historian vaiheita: Kauklahdessa muistetaan niin alueen kehityksen kannalta merkittävää Kustaa Vaasaa ja hänen perustamaansa kuninkaankartanoa, historiallista Kuninkaantietä, ahkeraa kaupankäyntiä kuin vanhaa lasitehdastakin, tosin lasitehtaaseen liittyvät aihepiirinimet jäävät nykyisten Vanttilan ja Kurttilan puolelle. Kauklahti toimi vilkkaana (hansa)kauppapaikkana varsinkin 1500‑luvulla, kunnes Kustaa Vaasa rajoitti kaupantekoa. Kuten nimistö kertookin, alueella liikkuivat muiden muassa turkikset, suola ja kankaat. Näiden ryhmänimien lisäksi alueella on toki myös paljon vanhoja, perinteisiä paikannimiä ja niiden liitynnäisiä. Lisäksi siellä muistetaan alueelle merkittäviä henkilöitä, kuten valtioneuvos August Ramsayta, kauppapurjehtija Erik Bassea, leipuri Emil Halmetta ja kansakoulunopettaja Emil Lundellia.
Kauklahden vanhoja talonnimiä ovat olleet Lillbass, Storbass, Bisa, Skogbisa, Gästers, Juus, Pellas ja Saka. Nykyään Kauklahden viralliseksi osa-alueeksi katsotaan Ylämaa, mutta siellä on myös useita muita asuinalueita kuten Bassenmäki, Hansakallio, Kuninkaankartano ja Näkinkylä. Kullakin alueella on selkeä, omaleimainen nimistönsä.
Kauklahden epävirallinen nimi Kökkeli on yleisesti tunnettu ja käytetty.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Kauklahdessa Hansapuistosta koilliseen suuntaava Kestinpolku – Gäststigen liittyy monien muiden alueen nimien tavoin historialliseen kaupankäyntiin ja hansaliittoon. Nimessä esiintyvä ”kesti” tarkoitti ulkomaista kauppiasta, joita keskiajalla asui tilapäisesti Suomessa.
Nimeen on vaikuttanut myös Kauklahden perinteiseen nimistöön kuuluva vanha tilannimi Gesters, joka tunnetaan 1500‑luvulta. Tilan nimen lähtökohtana on ollut ilmeisesti vanha henkilönnimi Gästrik, Gäste. Tilan asuintontti sijaitsi 1700‑luvulta lähtien Hansapuiston kohdilla.
Kestinpolun nimi suunniteltiin 1992, lisättiin asemakaavaan 2003 ja otettiin käyttöön 2005.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2020.
Kauklahden vuoden 2006 asuntomessualueen pääkatu on nimeltään Klippinkitie – Klippingsvägen, ja keskeinen suorakulmainen aukio on lyhyesti Klippinki – Klippingen. Klippinkiä reunustavat Palttina‑niminen kylätalo ja asuin- ja liiketalot, ja Klippingiltä aukeaa myös näkymä Palttinapuistoon.
Monet Kauklahden kaavanimet viittaavat talonpoikaispurjehduksen aikaan 1500‑luvulle, jolloin varsinkin Köklaxin talojen isännät vaurastuivat käymällä kauppaa Suomenlahden eteläpuolelle hansakaupan keskuksiin. Erik Basse ja kumppanit veivät Riikaan ja Rääveliin turkiksia, puutavaraa ja kalaa ja toivat kotiin suolaa, viljaa, hamppua ja pellavaa. Hansakauppaan liittyi hämäläisten kanssa käyty sisämaankauppa. Asuntomessualueen nimistö kokoaa ja sitoo yhteen keskeisesti nämä teemat.
Vaihtokaupan ohessa Köklaxissakin kilisivät monenlaiset metallirahat. Klippingit ovat 1500–1600‑luvun hansa-aikojen nelikulmaisia ruotsalaisia kulta-, hopea- ja plooturahoja. Muita tuolloin ja aiemmin käytössä olleita rahoja ovat markan ja äyrin ohella mm. penninki ja ropo (puoli penninkiä). Niistä ovat saaneet nimensä Klippinkitieltä itään vievä jalankulkutie Penninkipolku – Penningstigen ja sen haara Ropopolku – Styverstigen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2004.
Kesän 2006 asuntomessualue sijaitsee Espoon Kauklahdessa eli tuttavallisemmin Kökkelissä. Kökkeli on alueen ruotsinkielisen Köklax‑nimen kirjoitusasusta li‑johtimella muodostettu epävirallinen slanginimi. Slanginimiä ei suunnitella Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa, vaan niitä syntyy jatkuvasti asukkaiden puheessa. Niiden synnyn syinä ovat mm. pyrkimys epämuodolliseen kielenkäyttöön, ryhmäidentiteetin vahvistaminen ja kielellinen leikittely. Monet epävirallisista nimistä jäävät vain suppean joukon käyttämiksi jonain tiettynä aikana, mutta osa on myös varsin elinvoimaisia, laajalti tunnettuja ja käytettyjä. Kökkeli kuuluu jälkimmäisiin, sillä nykynuortenkin kielenkäyttöön kuuluva slanginimi on vanhan polven espoolaisilta saatujen haastattelutietojen mukaan ollut käytössä jo ennen sotia.
Vanha kylän ja asuinpaikan nimi Köklax (Kökelax bol asiakirjassa vuonna 1451), johon sekä virallinen kaupunginosan nimi että slanginimi pohjautuvat, lienee alkujaan suomalaisperäinen: joko nimestä Koukkulaksi tai Kaukalaksi mukailtu. ”Laksi” on suomen lahti‑sanan vanha muoto.
Teksti: Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Kauklahdessa Valhallantiestä länteen risteävä ja Hansavalkaman suurkortteliin vie katu nimeltä Lindankuja – Lindagränden.
Lindankuja yhdessä Kalevinpolun kanssa jatkaa mytologian aihepiirin teemaa, joka esiintyy alueen kadunnimissä kuten Valhallankatu – Valhallavägen, Asgård ja Midgårdinpolku – Midgårdsstigen. Siinä missä Valhalla, Asgård ja Midgård ovat peräisin skandinaavisesta mytologiasta, Lindankuja ja Kalevinpolku – Kalevstigen vievät Viron suuntaan.
Linda ja Kalev ovat Viron kansalliseepoksen sankarin Kalevipoegin äiti ja isä. Virolaisissa kansanrunoissa Lindan kyynelet synnyttivät Ülemistejärven ja Kalevin kantamista kivistä muodostui Tallinnan Toompean kukkula.
Kauklahden nimistön mytologia- ja hansaliittoaiheet kohtaavat Lindankujan ja Kalevinpolun nimissä, sillä nimet jatkavat myös lähellä olevien Räävelintien ja Räävelinpuiston aihetta. Rääveli on Tallinnan vanha nimi ajalta, jolloin se oli yksi hansakaupungeista.
Lindankujan ja Kalevinpolun nimet suunniteltiin 2006. Lindankujan nimi otettiin käyttöön 2008.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2020.
Kesän 2006 asuntomessualueen tuntumassa, Kauklahden Kylä‑Bisan korttelissa kohoaa Muorinkukkula‑niminen puisto. Yksi Köklaxin kylän ikivanhan keskuksen taloista oli nimeltään Bisa. Nimi Muorinkukkula kantaa Bisan talon vanhan asukkaan, 1600‑luvulla taloa leskenä emännöineen Anna Tomaksentyttären muistoa. Bisaänkan on nimi, jolla hänet kautta aikansa Espoon tunnettiin. Tämä nimi on otettu sellaisenaan puiston ruotsinkieliseksi nimeksi. Suomenkielisessä vastineessa vapaaseen käännökseen on liitetty maastotermi.
Teksti: Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Näkinkylä on alue Kauklahden kaupunginosassa. Näkinkylän nimi perustuu tilannimeen Snäck.
Mynttilän kylän muodostivat 1500‑luvulla kaksi taloa, Stormynt ja Lillmynt. Vuonna 1641 tuli Lillmyntin talon omistajaksi Johan Sneck (myöh. Strömförwalltteren Johan Snäck). Taloa alettiin sittemmin kutsua omistajan nimellä: nimi on kirjattu vanhoihin asiakirjoihin muodoissa Sneckens i Mintböle (1697), Sneckin (1698), Sneck (1698) ja Snäcken (1751).
Vuoden 1958 kotiseutukartassa alueennimeksi on merkitty Snäckby. Suomenkielinen nimivastine Näkinkylä on oletettavasti muodostettu kääntämällä Snäckby‑nimi (näck, suom. ’näkki’ ja by, suom. ’kylä’). Näkinkylä – Snäck on alueennimenä jo vuoden 1961 peruskartassa.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Pellavakuja – Lingränden on asuntokatu Kauklahdessa, vuoden 2006 asuntomessualueella. Se viittaa monien muiden Kauklahden kaavanimien tavoin Köklaxin kylän historiassa tärkeään talonpoikaispurjehduksen kauteen. 1500‑luvulla Suomen etelärannikon – Espoossa juuri Köklaxin – talonpojat kävivät sivuelinkeinonaan kauppaa Suomenlahden yli sekä siihen liittyvää sisämaankauppaa. Riikaan ja Rääveliin vietiin lähinnä turkiksia, puutavaraa, rasvoja ja kalaa ja matkoilta tuotiin muun muassa suolaa, viljaa ja kankaita.
Hansa‑aiheita on käytetty Kauklahden kaupunkinimistön suunnittelussa jo pitkään. Espoon nimitoimikunta keskusteli syksyllä 1969 Kauklahden asutusalueen kaavan nimistöstä:
"Aluksi käytiin alueen nimistöä koskeva periaatekeskustelu. Keskustelun tuloksena päätettiin, että koska alueen paikannimistö on yleisluonteista ja niukkaa, muodostetaan nimistö seuraavista aihepiireistä:
hansakauppa, koska alue on kuulunut hansakaupan piiriin
kauppa ja kauppatavara, koska kaupankäynti on merkinnyt huomattavaa elinkeinoa alueen väestölle
talonpoikaispurjehdus, koska nimenomaan tämän seudun asukkaat sitä harjoittivat ja tekivät kauppamatkoja Tallinnaan
sisämaankauppa, koska kaupankäynti oli vilkasta myös sisämaan asukkaiden, lähinnä hämäläisten kanssa.
kuninkaankartanoon liittyvä nimistö, koska kaava-alueen läheisyydessä sijaitseva Espoon kartano on Helsingin seudun tunnetuin kuninkaankartano."
Keskeisen asuntomessualueen nimistö kokoaa ja sitoo yhteen nämä teemat.
Kodikkaat tyyki, pellava ja palttina edustavat talonpoikaiskaupankäynnin kauppatavaroita ja sisältyvät kadunnimiin Tyykikuja – Tyggränden, Pellavakuja – Lingränden ja Palttinapolku – Lärftstigen ja alueen keskeisen puiston ja korttelin nimeen Palttinapuisto – Lärftparken. Sana ”pellava” voi merkitä pellavakasvia, sen kuitua ja siitä tehtyä kangasta tai lankaa.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Puuhkalakinpuisto – Pälsjägarparken on puisto Puuhkalakintien varressa vuoden 2006 asuntomessualueen pohjoispäässä Kauklahdessa. Puuhkalakki – Pälsjägaren on nimenä korttelilla, johon kuuluvat Puuhkalakinpuiston lisäksi Puuhkalakintie, Pirkanportti ja mm. Laukkupolku. Turkikset olivat ennen muinoin tärkeä kauppatavara, kun Köklaxin talonpojat kävivät kauppaa sisämaan hämäläisten ja hansakaupunkien kauppiaitten kanssa. Nimiin on vaikuttanut myös Pirkka puuhkalakki, runon turkismetsästäjä. Asuntomessualueen eli Kauklahdenpuiston asemakaava-alueen nimet on suunniteltu 2003–2004. Viereisessä Näkinkylässä on ollut 1980‑luvulta lähtien käytössä aihepiirin nimiä, muun muassa Turkistie – Pälsvägen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Kauklahdessa nimistön aiheena on 1500‑luvun hansakaupunkeihin suuntautunut talonpoikaispurjehdus. Suomen rannikon talonpojat tekivät kauppamatkoja Itämeren poikki vieden käsityötuotteita, kalaa ja nahkoja ja tuoden mm. suolaa ja kankaita.
Yksi tähän aihepiiriin kuuluvista nimistä on Muorinkukkulaa lounaan puolelta kiertävä Ropopolku – Tyverstigen. Nimessä oleva ”ropo” oli 1300‑luvulta käytössä ollut raha, jonka suuruus oli puoli penninkiä. Ropopolku risteääkin pohjoisessa Penninkipolun – Penningstigenin kanssa.
Ropopolun nimeä ehdotettiin 2003, ja käyttöön se tuli 2006.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2018.
Kauklahden keskuksessa on opaskartassa pienehkön osa-alueen nimi Suolatori – Salttorget. Sen lisäksi Suolatori on asemakaavassa pienen aukion nimenä. Nimenaihe tulee Kauklahden talonpoikien muinaisista kauppasuhteista hansakauppiaitten kanssa. Kauppatavarana oli muun muassa suola.
Alueennimeä Suolatori – Salttorget ehdotettiin nimistösuunnitelmassa 1975, jossa Kauklahti jakautui Hansakallion, Suolatorin, Bassenmäen, Näkinkylän, Kuninkaankartanon ja Myntinsyrjän suurkortteleihin. Suolatori on ollut alueennimenä Espoon opaskartassa vuodesta 1980. Oletettavasti jo 1975 oli ajatuksena, että alueelle tulisi myös tämänniminen aukio.
Aiotun aukionnimen tarkoite täsmentyi vasta 1990‑luvulla. Vuoden 1994 suunnitelmasta lähtien keskeiselle paikalle Kauppamäen varteen, kadun itälaitaan, on kaavailtu pientä aukiota ja aukiolle nimeä Suolatori – Salttorget. Nimi vahvistettiin asemakaavassa 2002.
Suolatorin nimi sisältyy myös kaava-alueennimiin Suolatori I ja Kylä‑Bisa (Suolatori II).
Suolatori I:n asemakaavan nimistön perustelutekstissä 1994 sanotaan: "Kauklahden nimistö viittaa 1500 luvulle seudun vanhimpaan historiallisesti merkittävään kauteen, ns. talonpoikaispurjehduksen aikaan, jolloin Suomen etelärannikon – Espoossa Kauklahden – talonpojat kävivät sivuelinkeinonaan kauppaa Suomenlahden eteläpuolelle hansakaupan keskuksiin. Hansakauppaan liittyi hämäläisten kanssa käyty sisämaankauppa. Riikaan, Rääveliin jne. vietiin lähinnä turkiksia (Näkinkylän nimiaihepiiri), puutavaraa, rasvoja ja kalaa ja matkoilta tuotiin mm. suolaa, viljaa, hamppua, pellavaa, kankaita jne. Suolatori – Salttorget on em. historian perusteella muodostettu nimi, samoin Viljapolku ja -tori."
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2017.
Kauklahden asuntomessualueen keskeisen kadun Klippinkitien sivukuja on Tegelhagen. Nimen taustalla on juuri sillä paikalla ollutta viljelystä tarkoittanut vanha nimi (Tegelhage Köklaxin kyläkartassa 1758). Viljelyksennimi liittyy siihen, että alue on ollut hyvää savenottomaata Esbogårdin tiiliruukeille.
Tegelhagen on myös korttelinnimi, joka tarkoittaa Klippingin ja Kuninkaankartanontien välistä aluetta. Kadunnimi ja korttelinnimi annettiin Kauklahdenpuiston asemakaavan nimistösuunnitelmaan 2003. Niille ei ollut tarpeen muodostaa erillistä suomenkielistä vastinetta.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2006.
Kauklahden Näkinkylän eteläosassa Turkistien sivukuja on nimeltään Vaihtokaupantie – Byteshandelsvägen. Kuten monet muutkin Kauklahden kaavanimet, nimi kertoo Köklaxin kylän muinaisista talonpoikaispurjehtijoista, joilla oli kauppasuhteita niin sisämaan asukkaiden kuin Räävelin hansakauppiaidenkin kanssa.
Vaihtokaupantien nimi on suunniteltu 2006, vahvistettu sen jälkeen asemakaavassa ja otettu käyttöön 2010. Nimellä tarkoitetaan Turkistieltä itään lähtevää kujaa ja myös lyhyttä kevyen liikenteen osuutta, joka johtaa Bassenkyläntielle.
Aikoinaan tätä katuosuutta aiottiin osaksi Palolammentietä, joka olisi ulottunut Palolammen rannalta Turkistielle asti. Sittemmin katuverkkoa koskevat kaavailut muuttuivat, ja nykyisessä nimistösuunnitelmassa on nimi Palolammentie vain Bassenkyläntien itäpuolella. Turkistien ja Bassenkyläntien välisellä osuudella on siis käytössä nimi Vaihtokaupantie.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2013. Muokattu 2022.
Koko Espoon kattanut Esbo ungdomsförening perustettiin 1903, ja Kauklahden seudulla toimiva Esbo västra ungdomsförening 1906. Nuorisoseuralla on oma seurantalo Valhalla. Talo rakennettiin 1925, mutta nimi Valhalla oli käytössä jo sitä ennen, siitä asti kun tontti ostettiin 1910.
Nuorisoseuralaiset ottivat nimen skandinaavisesta tarustosta, jossa Valhall tai Valhalla on ylimmän jumalan Odenin eli Odinin asunto Asgårdissa. Samasta aihepiiristä sai nimensä Leppävaaraan 1911 rakennettu ruotsinkielinen nuorisoseurantalo Thorstorp.
Valhallan tontin viereen linjattu pääkatu Kuninkaankartanontieltä Hansatien länsipäähän sai seurantalon mukaan nimen Valhallantie – Valhallavägen. Tien toisella puolella on kuja nimeltään Frejankuja – Frejagränden.
Aiempi Vaasankuja jäi Valhallantien alle, ja sen nimi jäi pois, mutta kadunnimet Vaasanrinne ja Kustaanmäki kertovat Espoonkartanon perustaneesta Kustaa Vaasasta toisaalla Kuninkaankartanossa.
Valhallantieltä lähtee aseman suuntaan Kauklahden puistotie – Köklax parkväg, jonka varteen rakennettiin vuoden 2006 asuntomessujen taloja.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005. Muokattu 2022.
Valhallantie – Valhallavägen on pääkatu Kuninkaankartanontien ja Kauklahdentien risteyksestä etelään. Nimi tulee seurantalon nimestä Valhalla, jonka aihe on saatu skandinaavisesta mytologiasta. Talo valmistui 1925, mutta nimi oli kiinteistönnimenä jo aiemmin. Valhalla (eli Valhall) on taruissa mahtijumala Odenin asumus. Föreningshuset Valhallan vastapäisellä kujalla on saman aihepiirin nimi Frejankuja – Frejagränden. Niiden eteläpuolinen risteys on Valhallankulma – Valhallahörnet. Kauklahden länsiosassa Hansavalkaman ja Kuninkaankartanon alueilla on muitakin 2004–2006 suunniteltuja saman aihepiirin kaavanimiä, kuten kadunnimi Asgård ja ulkoilutiennimi Aasapolku – Asastigen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2011.