Karvasmäen nimistö
Karvasmäen kaupunginosaan kuuluu varsinaisen Karvasmäen lisäksi Bemböle, Jorvi ja Lommila.
Karvasmäen nimistö
Bellintie Bembölessä on osa aiempaa Turuntietä. Osuus jäi erilliseksi tieksi, kun Turuntien linjaa muutettiin kulkemaan hieman etelämpää. Tie sai nimen Bellintie – Bellvägen vuonna 2007, kun taas nimen aiheella ja sijaintipaikalla on pitkä historia.
Bell oli yksi Bembölen kylän kantataloista, joita oli 1500‑luvulla yhteensä 11. Talonnimenä Bell on ainutlaatuinen, eli samannimisiä taloja ei tunneta muualla. On todennäköistä, että talon nimi on ollut alun perin Pelli ~ Pellas, joka on ruotsalaistettu b‑alkuiseksi. Tällöin nimen motiivissa olisi kysymys Peter- ~ Per‑etunimen rahvaanasusta Pelle, johon perustuvia talonnimiä on sekä Suomessa että Ruotsissa paljon. Kyseessä voi olla myös alun perin suomalaistalo. Pelli‑nimisiä taloja on muuallakin Uudellamaalla.
Teksti: Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2012.
Fallåker on kadun, asuinalueen ja seurantalon nimi Bembölessä. Katu ja asuinalue ovat saaneet nimensä seurantalon mukaan. Talonnimi Fallåker perustuu pellonnimeen Fallåker tai Fallåkern. Tässä pellonnimessä alkuosa ”Fall” viittaa luultavasti pellon sijaintiin rinteessä.
Kadunnimi Fallåker tuli käyttöön 1991. Katua on pidennetty 2000‑luvulla. Nuorisoseurantalo on rakennettu 1912, ja sitä on aina kutsuttu tällä nimellä. Sitä kautta nimi on tullut hyvin tutuksi myös lähistön suomenkielisille asukkaille. Sen mukaisesti myös kadunnimi ja alueennimi ovat pelkästään muodossa Fallåker sekä suomenkielisessä että ruotsinkielisessä käytössä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2013.
Espoon Karvasbackan kylässä on vuosisatojen ajan ollut maatila nimeltä Glims. Talo on Bembölestä kaakkoon menevän maantien varressa. Tiellä oli 1970‑luvulla ensin nimenä tien länsipäässä olevan kylän mukaan Bembölentie – Bembölevägen, sitten tien varressa olevan kylän mukaan Karvasmäentie – Karvasbackavägen. Karvasmäentie liittyi Turuntiehen Bembölen koulun luona, mutta se yhteys suljettiin 1980‑luvun alussa, jolloin rakennettiin Karvasmäentien uusi osuus Glimsin ja Jorvin välistä Turuntielle. Karvasmäentie‑nimi jäi käyttöön Jorvin lähistölle, mutta erilliseksi jääneelle aiemmalle Karvasmäentien länsipäälle oli annettava oma nimi. Osuus sai tilannimen mukaan uuden nimen Glimsintie – Glimsvägen.
Glims oli toimivana maatilana 1900‑luvulle asti. Nykyisin se on tunnettu vierailukohde, sillä tila on ollut talomuseona vuodesta 1958. Glimsin talomuseo on Espoon kaupunginmuseon osa.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2008.
Gloms eli Glomsby oli pieni nelitaloinen kylä Bembölen naapurissa. Vanha kylätontti on ilmeisesti nykyisen Nedre Glomsin tienoilla. Kylä ja sen nimi syntyivät keskiajalla.
Kylännimi on kirjattu vanhoihin asiakirjoihin muun muassa muodoissa Glomsby (1492), Glamsby (1541), Glåmsby (1559) ja Glums by (1671). Kylännimi pohjautuu talonnimeen Gloms, joka taas sisältänee talon isännän lisänimen Glume tai Glome. Talon ensimmäinen asukas on mahdollisesti ollut kotoisin Tukholman liepeiltä Glömsta‑nimisestä kylästä. Suomenkielisetkin ovat vanhastaan käyttäneet Gloms‑nimeä, mutta vuonna 1965 rekisterikylälle muodostettiin suomenkielinen nimivastine Lommila.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Gloms on vanha kylä Bembölen naapurissa. Kylännimestä tulee nykyinen alueennimi Lommila – Gloms. Kylän kaksi kantatilaa ovat Övre Gloms ja Nedre Gloms. Niiden päärakennukset ovat Espoontien molemmin puolin Turuntien ja Nupurintien eteläpuolella. Talojen editse virtaa Bodominjärvestä laskeva joki, jolla yläjuoksulla on nimi Oitån. Glomsissa joki tunnetaan nimellä Glomsån. Nimen suomenkielinen vastine Glomsinjoki on ollut opaskartassa vuodesta 2018, ja molemmat nimet ovat nykyisin virallisessa käytössä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2005. Muokattu 2022.
Vuoden 1973 Espoon opaskartassa näkyy vielä tilannimi Jorv nykyisellä Jorvin sairaalan alueella. Tilan päärakennus on kartassa mustattuna Jorv‑nimen eteläpuolella. Sairaalaa (Jorvin sairaala – Jorvs sjukhus) ei vielä 1973 ollut rakennettu, mutta sen hahmo oli jo piirretty karttaan Jorv‑nimen itäpuolelle.
Saulo Kepsu selvittää Kylä‑Espoo‑kirjassa nimen Jorv taustaa. Jorv oli kantatalon nimenä Karvasbackan kylässä jo ainakin 1600‑luvun alussa. Nimi on voinut tulla keskiajalla asukkaitten mukana Kirkkonummelta, jossa on Jorvas‑niminen kylä. Jorv on voinut tulla henkilönnimestä asutusnimeksi myös erillisesti Espoossa.
Asutusnimien Jorv ja Jorvas taustalla on joka tapauksessa olettavasti jokin miehennimen Georgios ruotsin- tai suomenkielinen puhuttelumuoto. Kepsun mukaan on mahdollista, että tilannimenä olisi ollut alun perin Jurva. Siinä tapauksessa nimi liittyisi Länsi‑Suomen vanhoihin suomenkielisiin Jurva‑nimiin.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2009.
Osa-alueennimi Jorvi – Jorv tarkoittaa Jorvin sairaalaa lähistöineen. Nimi tulee talonnimestä Jorv. Talo oli yksi Karvasbackan kylän kantataloista, ja sen päärakennus ja pihapiiri sijaitsivat ennen sairaalan rakentamista nykyisellä sairaala-alueella. Sairaala aloitti toimintansa 1976.
Jorvi – Jorv on ollut alueennimenä kaikissa sairaalan avaamisen jälkeen painetuissa Espoon opaskartoissa. Asemakaava-alueennimenä se oli käytössä jo aiemmin sairaalan suunnittelun eri vaiheissa, ainakin jo 1968.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2009.
Jorvin sairaalan rakentaminen alkoi lokakuussa 1972. Ensimmäiset potilaat tulivat sairaalaan 1.11.1976. Kaikkia osastoja ei otettu heti käyttöön, vaan päivystyspoliklinikka ja päivystysosasto avattiin 1977 ja synnytysosasto 1978. Myöhemmin sairaalaa on laajennettu.
Sairaalan nimenä on rakentamisajasta asti ollut Jorvin sairaala – Jorvs sjukhus. Nimi sisältää alueennimen Jorvi – Jorv ja siten paikallistaa sairaalan täsmällisesti ja erottuu muista sairaalannimistä.
Sairaalaa kutsutaan usein myös lyhyemmin ja epävirallisemmin nimellä Jorvi ("Lääkäri passitti Jorviin") tai ruotsia puhuttaessa Jorv ("Jag har varit på Jorv").
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2009.
Karvasbacka on todennäköisesti vanhimpia asuttuja alueita Espoon seudulla. 1500‑luvulla kylään kuului neljä taloa, jotka sijaitsivat nykyisen Glimsin museon tienoilla. Nimen vanhimpia kirjoitusasuja ovat esimerkiksi Karwädzbacka (vuonna 1492), Karpsbacka (1544) ja Karusby (1555). Nimen taustalla on talonnimi, kenties Karvainen tai Karvala, joka puolestaan perustunee joko erityisen karvaisen isännän saamaan henkilönnimeen tai ruohoista järveä tarkoittaneeseen luontonimeen. Molemmilla tavoilla muodostuneita paikannimiä tavataan myös muualla Suomessa. Nykyinen suomenkielinen vastine on mukailtu myöhemmin ruotsinkielisestä nimestä ja vahvistettu vuonna 1965.
Nykyiseen Karvasmäkeen kuuluvat virallisesti Lommilan ja Jorvin osa-alueet, joskin myös suurin osa nykyään Bembölenä tunnetusta alueesta on Karvasmäen alueella. Vuosisatojen ajan Karvasmäki on kuulunut Bembölen jakokuntaan. Pienen alueen vähäinen paikannimistö perustuu perinteikkäälle alueelle luonteenomaisesti perinteiseen nimistöön.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Lommila on osa-alue Karvasmäen kaupunginosassa. Nimen taustalla on rekisterikylännimi Lommila – Gloms. Kylä oli keskiajalta lähtien nimeltään Gloms (~ Glomsby). Ruotsinkielinen nimi oli käytössä myös suomenkielisten keskuudessa, mutta vuonna 1965 rekisterikylälle muodostettiin suomenkielinen nimivastine Lommila.
Lommilan osa-alue on rakennettu Glomsin kylän maille: Vanha kylätontti on ilmeisesti nykyisen Nedre Glomsin tienoilla. Osa-alueennimi Lommila – Gloms otettiin käyttöön 1970‑luvun alussa ja vahvistettiin asemakaavassa vuonna 1974.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.