Högnäsin nimistö
Högnäsin kaupunginosaan kuuluvat Matalajärvi ja Tollinmäki.
Högnäsin nimistö
Yksi Espoon vanhoista maarekisterikylistä on Bölsby Matalajärven eteläpuolella. Kylä oli vähäinen, sillä siinä oli vain yksi tila. Tilan vanhoja nimiä olivat Böle ja Vimonsböle. Kylännimi Bölsby perustuu näihin tilannimiin, jotka ovat kylännimeä vanhempia.
Ruotsin sana ”böle” merkitsee ’uudistaloa’.
Nimiä Bölsby, Böle ja Vimonsböle on voitu käyttää sekä tilaa että kylää tarkoittavina. Aina ei ole selvää, kumpi on tarkoitteena, kun kyseessä on yhden talon kylä. Nimet Böle ja Vimonsböle mainitaan jo 1490‑luvun asiakirjassa. Varhaisin tieto Bölsby‑nimestä on 1560‑luvulta.
Nimi Vimonsböle jäi kokonaan pois käytöstä 1600‑luvulla, mutta nimet Böle ja Bölsby säilyivät niin, että ne tunnettiin 1900‑luvullakin. Kylän viralliseksi nimeksi vakiintui Bölsby. Tilaa alettiin sittemmin kutsua myös uudella nimellä Margreteberg.
Maanmittaushallitus antoi useille Espoon rekisterikylille 1965 erillisen suomenkielisen nimen. Bölsby sai tuolloin vastineen Pyöli.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Hanabäckin tilan vieressä Högnäsissä kulkee sivukatu nimeltä Collaninkuja – Collangränden, joka risteää Paciuksenmäen – Paciusbackenin kanssa. Katu on nimetty säveltäjä Karl Collanin mukaan. Hän oli Fredrik Paciuksen vävy ja Paciuksen lailla vietti kesiä Hanabäckissä. Collanin tunnetuin sävellys on Sylvian joululaulu, mutta säveltämisen lisäksi Collan oli myös kirjastonhoitaja, opettaja, kirjailija ja kääntäjä.
Kadunnimi tuli käyttöön vuonna 1996, samoihin aikoihin kuin Paciuksenmäki. Säveltäjää on muistettu myös Helsingissä, jossa sijaitsee Karl Collanin kuja – Karl Collans gränd.
Teksti: Kallas Lukka, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2018.
Bodominjärven itärannalla olevaa maastoltaan huomattavan korkeaa niemeä on kutsuttu nimellä Högnäs (ruotsin hög ’korkea’, näs ’niemi’). Niemi kuului aikoinaan Hanabäckin tilan maihin. Niemessä oli myös torppa nimeltä Högnäs. Niemen kohdalta lohkottiin 1900-luvun alussa 15 hehtaarin palsta, joka sai samoin nimen Högnäs niemen ja torpan mukaan. Högnäs tuli myös 1950-luvulla paikalle syntyneen asuinalueen nimeksi. 1982 Högnäs annettiin nimeksi laajalle kaupunginosallekin, kun Espoon pohjoisosa jaettiin kaupunginosiin.
Högnäsin kaupunginosan osa-alueita ovat Matalajärvi sekä osin Korsbacka. Kaupunginosaan kuuluu myös Bembölen Tollinmäki ja osa Oittaasta.
Nimi Högnäs on vakiintunut tässä muodossa suomenkielistenkin puheeseen. Kaupunginosannimiä laadittaessa oli esillä myös erillinen suomenkielinen nimiehdotus Korkeakannas (ruotsin näs merkitsee myös kannasta), mutta se ei tullut käyttöön.
Högnäsin kadunnimistön musiikkiaiheen on antanut Hanabäckissä 1800-luvulla kesiä viettänyt säveltäjä Fredrik Pacius. Hänellä ja hänen vävyllään, säveltäjä Karl Collanilla, on alueella myös muistonimet Paciuksenkatu, Paciuksenmäki ja Collaninkuja. Muuten alueen kaupunkinimistö perustuu pääosin perinteisiin luonto- ja asutusnimiin.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016 ja Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Imatrankallio – Imatraberget on viheralueen osa Oittaan kaakkoispuolella. Nimi tulee lähiasukkaitten antamasta kallionnimestä ja alueella kulkevasta sähkölinjasta.
Paikka sijaitsee noin 500 metriä osoitteesta Puotismäentie 6 etelään, lähellä Kehä III:a.
Sähkölinjan raivaamisen myötä metsän peittämä kallio tuli näkyviin pitkänkin matkan päästä, ja tienoon asukkaat alkoivat kutsua kalliota nimellä Imatraberget. Se otettiin nimeksi myös viheralueelle vuoden 2020 nimistösuunnitelmassa. Siinä yhteydessä nimelle muodostettiin erillinen suomenkielinen vastine.
Kallionnimi Imatraberget sisältyy 1969 tallennettuun paikannimikokoelmaan. 1970‑luvulla on kirjattu myös voimalinjannimi Imatralinjen.
Vuoksessa olevan Imatrankosken kuohut valjastettiin sähköntuotantoon 1929. Imatralta sähköä tuovan voimalinjan rakentaminen Espoon halki oli merkittävä hanke. Silloin linjatulla reitillä kulkee muun muassa Oittaan maastossa edelleen tärkeä sähkölinja, vaikka sähkö on nykyisin peräisin pääosin muistakin lähteistä kuin Imatralta.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2021.
Espoon Högnäsin asuinalue sijaitsee Bodominjärven ja Matalajärven kannaksella. Eri paikoissa Högnäsissä on kolme rauhoitettua tammea. Niistä yksi on Paciuksentien varressa Soittotien risteyksen pohjoispuolella. Tammi tunnetaan nimellä Leinontammi. Puu on 20 metriä korkea ja ympärysmitaltaan 430 cm. Sen arvioidaan olevan noin 400‑vuotias. Tammi on rauhoitettu 1952.
Nimeä Leinontammi kirjoitetaan usein myös erilleen ("Leinon tammi"). Koska sen voidaan katsoa olevan vakiintunut puunnimi, ja puunnimet voidaan lukea paikannimiin, on perusteltua kirjoittaa nimi yhteen muiden vastaavantyyppisten tavallisten paikannimien tavoin.
Nimi on epävirallinen, mutta sitä on käytetty myös eräissä virallisissa asiakirjoissa. Ei ole tiedossa, onko tammesta käytössä erillistä ruotsinkielistä nimeä.
Lähistön pitkäaikaisen asukkaan Reijo Solantien kertoman mukaan tammea on ruvettu högnäsiläisten keskuudessa sanomaan Leinontammeksi vuosikymmeniä sitten kesämökkiasukkaan ja palstanomistajan Veikko Leinon ja hänen perheensä sukunimen mukaan.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2011.
Matalajärvi – Grundträsk on nimensä mukaisesti matala ja laakearantainen, syvimmilläänkin vain 2–3 metriä. Suomenkielisten keskuudessa sitä on kutsuttu myös nimellä Pikku‑Bodom, sillä se on viereistä Bodominjärveä huomattavasti pienempi.
Järven ruotsinkielinen nimi Grundträsk (grund, suom. ’matala, tasainen, laakea’) on vanha – siitä on kirjallisia tietoa jo keskiajalta, jolloin se on kirjoitettu vertailumuodossa Grunnareträsk, suom. ’matalampi järvi’, eli sitä on verrattu viereiseen, syvempään järveen.
Suomenkielinen käännösnimi Matalajärvi on nuori; ensimmäinen tieto siitä on vuoden 1958 peruskartassa.
Matalajärvi – Grundträsk on käytössä myös osa-alueennimenä järven kaakkoisrannalla.
Teksti: Riikka Tervonen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2013.
Ollas on tila Högnäsin kaupunginosassa. Tila on kuulunut Bembölen kylään. Nimi tulee muinaisen isännän etunimestä Olof, tarkemmin sanoen nimen kansanomaisesta muodosta Oll, Olle tai Olli.
Ollas oli yksi Bembölen kantataloista. Nimi Ollas on syntynyt jo keskiajalla. Talo ja tilakeskus olivat alkujaan Bembölen kyläkeskuksessa. Myöhemmin Ollaksen talonpaikka on siirretty sieltä nykyiseen paikkaansa yli kahden kilometrin päähän koilliseen Matalajärven lähelle.
Espoossa myös Röylässä on ollut Ollas‑niminen talo, mutta se on hävinnyt jo kauan sitten.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Kehä III:n pohjoispuolella Järvenperän kohdalla on ollut vuodesta 1976 käytössä kadunnimi Paciuksentie – Paciusvägen. Vuonna 1996 tarvittiin nimeä sen siihen asti nimettömälle lyhyelle sivukadulle. Sen nimeksi tuli Paciuksenmäki – Paciusbacken. Nämä kadunnimet ovat säveltäjä Fredrik Paciuksen (1809–1891) muistonimiä. Pacius tunnetaan suomalaisen musiikin kehittäjänä ja Maamme‑laulun säveltäjänä.
Paciuksenmäen varressa on Hanabäckin tilan pihapiiri. Valtioneuvos Johan Gabriel Martin omisti Hanabäckin vuodesta 1828. Päärakennuksen viereen tehtiin huvila Martinin tyttärelle ja vävylle, joka oli saksalaissyntyinen Fredrik Pacius. Sekä 1801 rakennettu päärakennus että ilmeisesti 1840‑luvulla rakennettu huvila ovat säilyneet.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2009.
Matalajärven ja Bodominjärven väliselle kannakselle Högnäsiin kulkee pitkä ja suora Paciuksentie – Paciusvägen, jonka sivukuja on Paciuksenmäki – Paciusbacken. Tiennimi on annettu saksalaisen säveltäjän Fredrik Paciuksen mukaan; jonka kesäpaikka on sijainnut Högnäsissä. Pacius tunnetaan Maamme‑laulun säveltäjänä ja suomalaisen musiikin kehittäjänä. Fredrik Paciusta on muistettu myös Helsingissä, jossa sijaitsee mm. Paciuksenkatu. Espooseen muistonimen saaneilla henkilöillä on aina jokin yhteys kyseiselle alueelle. Paciuksen kesäpaikka on ollut myös Högnäsin kadunnimien musiikkiaihepiirin innoittajana.
Teksti: Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2007.
Yksi Bembölen kantataloista on Smeds. Kylän maarekisterissä Smeds on tila numero 2.
Smedsistä erotettiin 1891 tila 2:1, Högnäs, joka oli alaltaan vajaat 3 hehtaaria. Smedsiin jäi tuolloin 190 hehtaaria maata.
Vuonna 1908 Smeds jaettiin kahtia tiloiksi 2:2 ja 2:3, kumpikin alaltaan 95 hehtaaria. Tila 2:3 piti kantatilan nimen Smeds. Tila 2:3 sai nimen Toll.
Paikannimikokoelmaan tallennetun tiedon mukaan Toll oli ollut jo aiemmin torpan nimenä.
Jos Toll‑nimi on vanhaa perua, siihen voi sisältyä miehennimi Toll, joka on ollut Tholf‑nimen muoto.
Smedsin asuintontti jäi Tollin tilan alueelle. Taloa ja tätä kantatilan osaa kutsuttiin 1900‑luvulla edelleen yleisesti totutulla nimellä Smeds. Sen vuoksi nimeä Toll ei ilmeisesti käytetty kovin paljoa tilannimenä kylän ja lähikylien asukkaiden puheessa.
Tollin tilukset sijaitsivat Bembölen keskustan itä- ja pohjoispuolella. Tilan muodostamisen jälkeen siitä lohkottiin jo 1900‑luvun alkukymmeninä monia huvilapalstoja. Vuonna 1923 Tollista erotettiin Bembölen ruotsinkielisen kansakoulun tontti.
Muun muassa nykyinen Tollinmäen asuinalue on suurelta osin vanhoja Tollin maita. Tollista muistuttavat myös nimet Tollinrinne ja Tollinportti.
Rekisterinimenä Toll on edelleen käytössä. Tila on nykyisin Espoon kaupungin omistuksessa, ja siihen kuuluu 61 hehtaaria maata.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2011.
Tollinmäen asuinalueen itä- ja pohjoispuolinen viheralueen osa on saanut nimistösuunnitelmassa nimen Tollinmetsä – Tollskogen. Alue on osa laajaa ulkoilumetsää. Tollinmetsä on kuulunut pääosin tilaan nimeltä Toll.
Tollin tilan maat ovat ulottuneet Bembölen kylän metsämaalla noin 800 metriä nykyisestä Kehä III:sta luoteeseen. Viheralueennimi Tollinmetsä – Tollskogen tarkoittaa suunnilleen vastaavaa aluetta.
Metsäaluetta on saatettu kutsua aiemminkin tilannimen mukaan nimellä Tollinmetsä tai Tollskogen, mutta tietoa sellaisesta aiemmasta nimenkäytöstä ei ole. Viheralueennimi Tollinmetsä – Tollskogen on suunniteltu 2020.
Tollinmetsässä kulkevalle ulkoilutielle on suunniteltu nimi Tollinmetsänpolku – Tollskogsstigen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2021.
Tollinmetsänpolku – Tollskogsstigen on ulkoilutie, jota pitkin pääsee Tollinmäestä ja muualta Bembölen suunnasta Oittaan kuntoreiteille. Polku kulkee Tollinmetsässä, eli metsäalueella, joka on kuulunut tilaan nimeltä Toll.
Polku lähtee Tollinmäki 9:n kohdalta pohjoiseen ja on pituudeltaan noin 400 metriä.
Nimi Tollinmetsänpolku – Tollskogsstigen on suunniteltu 2020. Alkuvuoden 2021 tilanteessa reitillä on meneillään työ, jossa ulkoilutie rakennetaan paremmaksi. Paikalla on ollut nimetön polku jo aiemmin.
Nimistösuunnitelmassa metsäalueelle on annettu vastaavasti metsäalueelle nimi Tollinmetsä – Tollskogen.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2021.
Tollinmäki on pieni asuinalue Bembölessä Kehä III:n pohjoispuolella. Asutus on syntynyt pääosin Tollin tilan maille.
Tollinmäki on sekä alueennimi että alueella olevan kadun nimi. Muita katuja ovat muun muassa Tollinrinne – Tollbranten ja Tollinportti – Tollporten. Toll‑aiheiset nimet on suunniteltu 1974.
Tollin tila erotettiin Smedsistä 1908, mutta Toll oli tietojen mukaan jo aiemmin torpan nimenä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2011.
Kadunnimi Tollinportti – Tollporten on annettu 1974. Nimi tulee tilannimestä Toll. Bembölen Smedsin tila jaettiin 1908 kahdeksi tilaksi. Toinen puoli piti nimen Smeds ja toinen sai rekisterissä nimen Toll.
Loppuosa portti viittaa siihen, että katu alittaa Kehä III:n, ja on myös tuloreitti etelästä Tollinmäkeen. Tollinportti on samalla alikulun nimi.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2011.
Bembölen kylän keskustan lähellä, heti Kehä III:n pohjoispuolella Kunnarlantiestä itään lähtevä asuntokatu on vuodesta 1985 nimeltään Torpanmäki – Torpbacken. Opaskartoissa 1973–1984 sillä on nimenä Torpantie – Torpvägen. Nimi muutettiin Torpanmäeksi, koska Torpantie‑niminen katu on myös Kauniaisissa.
Nimi kertoo siitä, että paikalla on aiemmin ollut torppa. Vanha torpan asuinrakennus paloi 1941.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2009.
Espoossa Matalajärven eteläpuolella on ollut pieni kylä nimeltä Vimonsböle. Tämä nimi on merkitty eräisiin 1400-, 1500- ja 1600‑luvun asiakirjoihin. Myös lyhyempiä nimiä Böle ja Bölsby käytettiin. Samoilla nimillä kutsuttiin kylän ainoata taloa. Nimi Vimonsböle muodostettiin isännän nimestä Vimunder ja sanasta ”böle”, joka merkitsee uudistaloa.
Kylä‑Espoo-kirjassa olevan Saulo Kepsun artikkelin Espoon vanha asutusnimistö mukaan nimet Böle ja Bölsby syntyivät vähän myöhemmin kuin nimi Vimonsböle. Siitä on esiintynyt myös muotoja Vimonböle ja Vimunsböle. Nimen alkuosana on muinainen miehennimi Vimunder.
Uudisasukas perusti Vimonsbölen talon 1400‑luvulla tai aikaisintaan 1300‑luvun lopussa. Tämä isäntä tai joku seuraavista isännistä oli ehkä nimeltään Vimunder. Toinen mahdollinen nimen selitys on, että asuttaja tuli Espooseen Länsi-Uudenmaan Tenholan Vimonböle-nimisestä kylästä, ja Espoon uudistalo sai nimensä siitä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.