Gumbölen nimistö
Gumbölen kaupunginosaan kuuluu varsinaisen Gumbölen lisäksi Hirvisuo.
Gumbölen nimistö
Gumbölessä ratsastaville tai golfaaville vaaleankeltainen empiretyylinen tallirakennus lähellä Gumbölen kartanoa on tuttu näky. Gumbölentiestä risteää luotisuorana kohti luodetta ja tallirakennusta Engelin puistotie – Engelsallén. Nimi viittaa tietenkin arkkitehti Carl Ludvig Engeliin (1778–1840), joskaan Engel itse ei liene arvannut yhteyttään Gumböleen; Gumbölen kartanon tallirakennus vain on rakennettu jäljitellen hänen toisaalle suunnittelemaansa rakennusta.
Engelin uusklassinen kädenjälki on tuttua etenkin Helsingin Senaatintoria ympäröivistä rakennuksista ja Gumbölen tallirakennuksen mallina toimineesta Halikon Viurilan kartanon talousrakennuksesta. Engelillä on nimikkopaikat myös Helsingissä, Porvoossa ja Laukaassa, joissa kaikissa on edelleen nähtävissä hänen suunnittelunsa tuloksia. Sen sijaan Gumbölen tallirakennus, jossa viime vuodet on toiminut yksityinen ratsastuskeskus, on rakennettu vasta 1900‑luvun alussa eli vuosikymmeniä Engelin kuoleman jälkeen.
Samoilta vuosilta lienee tallille johtava tienpätkä, jonka varhaisemmista nimistä ei ole tietoa. Tie kulkee myös Gumbölenjoen yli vanhaa kivisiltaa pitkin. Nimistötoimikunta ehdotti nimiparia Engelin puistotie – Engelsallén vuonna 1975, ja se nähtiin opaskartalla ensimmäisen kerran vuonna 1982. Keruutietojen mukaan tiestä on käytetty myös lyhyempää nimeä Allén. Ruotsinkielisen nimen kirjoitusasu on aiheuttanut pieniä hankaluuksia eri karttaversioissa, mutta oikea kirjoitusasu on kuitenkin ollut alusta alkaen aksentillinen Engelsallén.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Kylännimi Gumböle perustuu talonnimeen, jonka alkuosana on henkilönnimi Gudmund < Gumme. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät nimestä ovat vuosilta 1451 (Gwmmaböle bol) ja 1492 (Gumböle). Nimestä on ollut 1900‑luvulla käytössä myös suomenkielinen vastine Kumpyöli. Nykyinen Gumbölen kartanon päärakennus toimii Espoon kaupunginjohtajan virka-asuntona.
1500‑luvulla Gumböle on ollut melko suuri kylä, mutta seuraavalla vuosisadalla taloja oli enää kolme: Maas, Smeds ja Storgård. Gumbölen vanhat viljelysnimet paljastavat, että ennen ruotsalaisasutusta ja kenties sen rinnalla alueella on asunut myös suomenkielisiä.
Alueen itäreunalla on kaavoitettu asuinalue Hirvisuo – Älgkärr, jonka nimi perustuu vanhaan ruotsinkieliseen suonnimeen Älgkärr. Hirvisuon ja läheisen Karhusuon eläinaiheiset kadunnimet tuovat pohjoisespoolaisen erämaan hieman lähemmäs kaupunkikeskuksia.
Teksti: Laura Ukskoski, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2016.
Hirvisuon osa-alue on saanut nimensä suonnimestä Älgkärr. Nimen suomenkielinen versio on suora käännös ruotsinkielisestä nimestä: "älg" on suomeksi ’hirvi’ ja "kärr" on ’suo, korpi’. Itse suota on alueella jäljellä enää vähän, mutta paikan historia elää edelleen osa-alueen nimessä.
Alueen nimi Hirvisuo muodostettiin 1960‑luvulla viereisen Karhusuon pariksi. Nimiparia Hirvisuo – Älgkärr ehdotettiin osa-alueen viralliseksi nimeksi vuonna 1970, ja nimet ovat löytyneet Espoon opaskartasta siitä asti.
Teksti: Aurora Salmi, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2022.
Nykyinen kaupunginosan- ja kylännimi Gumböle on vanha asutusnimi, joka sisältänee uudisasutusta tarkoittavan sanan ”böle” lisäksi keskiaikaisen miehennimen Gumme (Gudmund). Gumböle oli 1500‑luvulla keskikokoinen, seitsemän talon muodostama kylä. 1900‑luvulla Gumbölelle muodostettiin suomenkielinen äänteellinen mukaelmavastine Kumpyöli, jonka maanmittaushallitus vahvisti kylännimeksi 1965 ja edelleen kaupunginosannimeksi Gumbölen rinnalle 1976. Espoolaiset kuitenkin vierastivat keinotekoista ja äänteellisesti erikoista Kumpyöliä, eikä nimi koskaan vakiintunut käyttöön. Kumpyöli poistettiin käytöstä suomenkielisenä kaupunginosannimenä 1980‑luvun lopulla kaupunginhallituksen päätöksellä. Vuonna 2007 Kumpyöli siirtyy lopullisesti historiaan, kun maanmittauslaitos päätti muuttaa Kumpyölin rekisterikylän suomenkieliseksikin nimeksi Gumbölen.
Teksti: Ulla Koistinen, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2007.
Gumbölessä nykyisen Dämmanin tekojärven pato on rakennettu Lillfors‑nimisen kosken kohdalle. Kosken nimen on sanottu tulevan siitä, että koski oli pienempi kuin ylempänä oleva Stampen eli Stampforsen.
Paikka on Gumbölenjoen yläjuoksulla. Jokea kutsutaan perinteisesti tällä osuudella nimellä Kärrängsån.
Koskennimeä on käytetty sekä muodossa Lillfors että Lillforsen. Nimenosat ovat ruotsin sanat ”lill” (suom. 'pieni, pikku') ja ”fors(en)” (suom. 'koski').
Birger Janssonin 1915 keräämässä paikannimikokoelmassa on koskennimi Lillforsen ja sen lisäksi viljelysnimi Lillfors. 1970‑luvun kokoelmassa on koskennimi Lillfors ja myös tilannimi Lillfors.
Koski jäi 1950‑luvun alussa suurimmaksi osaksi padon ja patoaltaan alle.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2014.
1600- ja 1700‑luvulla Gumbölen kylän taloja olivat Smeds, Maas ja Storgård. Ne kaikki on sittemmin yhdistetty Gumbölen kartanoksi. Kylän vanha tonttimaa oli samalla paikalla kuin nykyiset kartanon rakennukset. Ennen 1600‑lukua taloja oli useampia kuin kolme (Storgård muodostettiin yhdistämällä kolme kantataloa, joiden nimet olivat ehkä Einsböle, Jofs ja Glomsbacka).
Talonnimi Maas on syntynyt ehkä 1600‑luvun alussa Matts‑nimisen isännän etunimen pohjalta. Talon aiempaa nimeä ei tunneta. 1700‑luvulla Maasin talo sijaitsi parisataa metriä nykyisestä Gumbölen kartanon päärakennuksesta länteen. Myöhemmin Maas on kokonaan hävinnyt. Sen nimikin on jäänyt pois käytöstä.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2010.
Espoon Gumbölen kaupunginosassa Hirvisuolla, tarkemmin sanoen Rintamäessä, on katu nimeltä Muurahaisentie – Myrvägen. Nimi on parinkymmenen omakotitalon osoitteena. Tie lienee rakennettu 1950‑luvulla. Nimi Muurahaisentie on tullut käyttöön 1950- tai 60‑luvulla. Nimi voi olla asukkaitten itse antama. Ei ole tiedossa, millä perusteella tie sai nimensä.
Espoon opaskartassa 1970 on nimi Muurahaisentie. Ruotsinkielinen nimi Myrvägen on ilmeisesti annettu 1970 tai 1971, sillä se on opaskartan hakemistossa vasta vuodesta 1972.
Muurahaisentien sivukuja on Muurahaisenkuja. Sen nimi suunniteltiin 1988 ja tuli käyttöön 1990‑luvulla.
Samalla alueella on muitakin pistiäisaiheisia nimiä: Mehiläisenkuja ja Mehiläisenpolku, aiemmin Mehiläisentiekin.
Mehiläisenkuja ja sen jatkeena oleva Pikkukouluntie olivat aiemmin Muurahaisentien osuuksia. Mehiläisenkuja oli nimettävä omalla nimellään, koska se jäi erilleen muusta Muurahaisentiestä, kun Gumbölentien uusi linjaus rakennettiin Muurahaisentien poikki 1990‑luvulla. Vähän myöhemmin läpiajo Mehiläisenkujan kautta katkaistiin, ja Mehiläisenkujan koillisosa sai puolestaan nimen Pikkukouluntie.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2013.
Rintamäentanhua – Bolåkersgården on asuntokatu Rintamäessä Hirvisuolla, Gumbölen kaupunginosassa. Kadunnimi tuli käyttöön 2000. Sana ”tanhua”, joka merkitsee kujan tai pihan tapaista paikkaa, on sopiva loppuosa tämän lyhyehkön kadun nimeen.
Nimi on suunniteltu 1991 ja vahvistettu asemakaavassa 1995.
Lähikortteleita tarkoittava kulmakunnannimi Rintamäki – Bolåkersbacken perustuu vanhaan maantienmäennimeen Bolåkersbacken.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2012.
Gumbölen kaupunginosassa Hirvisuon osa-alueen lounaiskolkalla oleva pieni kulmakunta on nimeltään Rintamäki – Bolåkersbacken. Ruotsinkielinen nimi on saatu suoraan vanhasta maantienmäen nimestä Bolåkersbacken.
Nimi Rintamäki tarkoittaa Rintamäentanhuan ja Muurahaisentien ympärillä olevia kortteleita. Myös Pikkukouluntien varsi Gumbölentien toisella puolella voidaan lukea Rintamäkeen. Vähän laajempi alue on Rintamaa – Bolåker, joka käsittää Rintamäen sekä Rintamäestä koilliseen menevän Rintamaantien seudut.
Rintamäessä on asemakaavassa kadunnimen Rintamäentanhua – Bolåkersgården lisäksi myös polunnimi Rintamäenpolku – Bolåkersstigen ja puistonnimet Rintamäenpuisto – Bolåkersparken ja Rintametsä – Bolåkersskogen.
Nimi Bolåkersbacken koostuu ruotsin sanoista ”bol”, ”åker” ja ”backe”. Sana ”bol” voi merkitä muun muassa taloa ja asuinpaikkaa, ”åker” on ’pelto’ ja ”backe” on ’mäki’. Hirvisuon Bolåker‑nimien suomenkieliset vastineet on muodostettu 1980‑luvulla. Niissä rinta‑sana on merkityksessä ’etuosa’: ”rintamaa” on takamaan vastakohta ja ”rintapelto” on talon edustalla oleva pelto.
Bolåker eli Bolåkern on ollut tällä alueella olleen pellon nimi. Pellon laidassa on aikoinaan ollut myös torppa nimeltä Bolåkers torp.
Teksti: Sami Suviranta, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2012.