Me suunnittelemme Espoota

Johanna työskentelee yleiskaavayksikössä yhtenä neljästä suunnittelupäälliköstä. Yksikössä työskentelee kaikkiaan 25 henkilöä. Johannan tiimin vastuulla on avoin yhteistyö ja vaikuttava osallisuus.  

Yleiskaavoituksessa ei suunnitella yksittäisiä kohteita, vaan se on kokonaisvaltaista ja pitkälle tulevaisuuteen tähtäävää suunnittelua. Yleiskaavoituksen tavoitteena on luoda viihtyisää, turvallista ja terveellistä elinympäristöä.  

– Yleiskaavoituksessa yritetään hahmottaa, miten kaupunki toimii kokonaisuutena nyt ja tulevaisuudessa, Johanna kertoo.   

Yleiskaavoituksessa työskentely on Johannan mielestä mielenkiintoista sen monipuolisuuden vuoksi. Yleiskaavoitukseen kuuluu paljon tiedon kokoamista ja tuottamista. Näkökulmia ja intressejä on useita, ja siksi yhteensovittaminen ja vuorovaikutus on tärkeää.  

– Työn merkityksellisyys syntyy siitä, että pystyy vaikuttamaan ihmisten elinympäristöön ja sitä kautta ihmisten hyvään elämään. On löydettävä koko kaupungin kannalta hyviä ratkaisuja. Työ on pitkäjännitteistä ja vaatii sinnikkyyttä. Sen tulokset näkyvät vasta pitkän ajan päästä. 

Johannan mukaan Espoo on monipuolinen kaupunki, jossa on hyvin erilaisia kaupunginosia. Kaupungin verkostomaisuus mahdollistaa sen, että Espoossa on kaikkea kaupunkikeskuksista villiin luontoon. Yhteistyö asukkaiden kanssa on olennainen osa kaupunkisuunnittelua.  

– Espoolaiset ovat aktiivisia ja asiantuntevia. Heillä on ymmärrystä, tietämystä ja halua vaikuttaa. Tämä on meille kaupunkisuunnittelussa voimavara.  

Johannan mielestä on tärkeää, että kaupunki voi tarjota asukkaille erilaisia vaihtoehtoja eri elämäntilanteisiin. Hän toivoo, että Espoo kehittyy tulevaisuudessa yhä lapsiystävällisemmäksi. Lapsille hyvä kaupunki on yleensä hyvä kaikille. Lapset myös elävät pisimpään niiden ratkaisujen kanssa, joita nyt suunnitellaan.  

Ruusu opiskeli suunnittelumaantiedettä ja pohti opintojensa aikana tutkijan uraa. Kaupunkisuunnittelu vei kuitenkin mukanaan. Espoon yleiskaavasuunnittelijaksi Ruusu siirtyi vastaavista tehtävistä Nurmijärveltä.  

– Me yleiskaavassa ratkomme pitkän aikavälin kysymyksiä. Ehkä nuorimmat meistä suunnittelijoista pääsevät näkemään joitakin yleiskaavassa suunniteltuja asioita, Ruusu kertoo. 

Ruusun mukaan yleiskaavoituksen on ennakoitava maailman muutosta ja vaikutettava siihen. Esimerkiksi liikkuminen, energiantuotanto ja työnteko ovat murroksessa. Muutosten mukanaan tuomien haasteiden voittaminen vaatii kokonaisvaltaista ja joustavaa suunnittelua. 

– Kaupungin tulevaisuus on täynnä haasteita ja mahdollisuuksia. On innostavaa työskennellä tällä toimintakentällä, Ruusu sanoo.  

Yleiskaavoituksen tehtävänä on sovittaa yhteen esimeriksi kasvavan kaupungin tarpeet ja ilmastonmuutoksen haasteet. Espoon kasvaessa kaikkien viiden kaupunkikeskuksen kehittäminen on tärkeää. Samalla lähiluonnon ja sen monimuotoisuuden turvaaminen on oleellinen osa yleiskaavoitusta.  

Ruusu toivoo Espoon olevan tulevaisuudessa viihtyisä ja vehreä kaupunki, jossa yhteensovittamisen haasteet on saatu ratkaistua. Kaupunkilaiset nauttivat kaupunkiympäristöstään ja kestävä liikkuminen on entistä helpompaa.  

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä työskentelee neljä maisema-arkkitehtiä, joiden tehtävänä on suunnitella kaupungin maisemaa ja viheralueita. Yksi heistä on Minna-Maija, joka aloitti tehtävässään loppuvuodesta 2018.  

Minna-Maija pyrkii työssään suunnittelemaan Espooseen käytännönläheistä ja esteettistä ympäristöä.  

– Työtehtäväni liittyvät pääasiassa eri asemakaavojen valmisteluun. Olen mukana kaavojen valmistelussa kaavoittajan ja liikennesuunnittelijan kanssa. Ohjaan suunnittelua maiseman näkökulmasta, Minna-Maija kertoo.  

Maisema-arkkitehti on mukana myös laajemmissa suunnittelukokonaisuuksissa.  Lisäksi maisema-arkkitehti tekee yhteistyötä kaupunkitekniikan keskuksen ja ympäristökeskuksen kanssa.  

Minnan-Maijan mukaan maisemasuunnittelussa on huomioitava erityisesti viheralueiden riittävyys, viihtyisyys ja laatu. Ilman maisemasuunnittelua virkistysalueita ja vehreää kaupunkiympäristöä ei välttämättä olisi riittävästi. Myös hulevesien hallinnan suunnittelu on tärkeää, sillä ilman sitä tulvat aiheuttaisivat nykyistä isompia ongelmia.  

Maisema-arkkitehdit pohtivat suunniteltavien kaavojen vaikutuksia ja ennakoivat kaupungin muutosta. 

– Tulevaisuudessa kaupunki kasvaa ja viheralueiden pitää riittää myös tuleville asukkaille, Minna-Maija sanoo.  

Minna-Maijan mielestä Espoon alueiden erilaisuus on rikkaus. Samalla ne tuovat mukanaan erilaisia haasteita ja näkökulmia maisemasuunnitteluun.  

Minna-Maija toivoo, että viheralueiden merkitys ja arvostus säilyvät myös tulevaisuudessa. Lähivirkistysalueet ja lähiluonto ovat Espoolle yksi tärkeä arvo ja vetovoimatekijä.  

Asemakaavayksikössä työskentelee kaksi suunnittelupäällikköä, jotka ohjaavat asemakaavayksikön toimintaa.   

Toinen heistä on Meiri. Hän on työskennellyt Espoon kaupunkisuunnittelussa pitkään eri alueilla ennen siirtymistään suunnittelupäälliköksi vuonna 2017.  

Suunnittelupäällikkö osallistuu kaupunkisuunnitteluun monista eri näkökulmista. Meiri on maisema-arkkitehtien, nimistön suunnittelijoiden ja tietotekniikka-asiantuntijoiden esihenkilö. Hän on mukana asemakaavojen suunnittelussa ja tukee aluearkkitehtejä heidän työssään. Suunnittelupäälliköt ovat myös mukana erilaisissa työryhmissä. Meiri osallistuu esimerkiksi kaupunginmuseon tekemään työhön.  

Meiri pitää työssään etenkin sen yllätyksellisyydestä ja tehtäväkentän laajuudesta. Asemakaavayksikön toiminnan kehittäminen vaatii jatkuvaa pohdintaa, yhteensovittamista ja ennakointia.   

– Koskaan ei tiedä mitä tulee eteen. Kaupunkisuunnittelu on moniulotteista ja kiinnostavaa, Meiri sanoo.  

Jokaisen työntekijän panos on tärkeä. Kaikkien yhteinen tavoite on suunnitella hyvää kaupunkia.  

– Toivon, että tulevaisuuden Espoo on toimiva ja viihtyisä kaupunki, josta löytyy paikkoja olla rauhassa ja paikkoja, joissa tapahtuu.  

Espoon arvoista Meiri mainitsee meren ja luonnon. Hän toivoo, että Espoon merenrannoista, saaristosta ja luonnosta pidetään huolta myös tulevaisuudessa.  

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen aluearkkitehti Sampo suunnittelee työssään tulevaisuuden Espoota. 

Sampo vetää Tapiolan suuralueen suunnittelutiimiä, joka vastaa alueen asemakaavahankkeista. Työssään hän on tekemisissä monien ihmisten kanssa maanomistajasta asukkaisiin.  

– Päivittäin käyn paljon keskusteluja ja neuvotteluja. Asemakaavoitus on paljolti yhteistyötä erilaisten osapuolten kanssa, Sampo kertoo.  

Sampoa kiinnostaa kaupunkisuunnittelussa etenkin sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Palkitsevinta työssä on nähdä suunnittelun tulos valmiina ja ihmisten käytössä. Työ on pitkäjännitteistä, sillä kaavoitusprosessi kestää useita vuosia ja rakentaminen käynnistyy vasta sen jälkeen.  

– Pääsen vaikuttamaan siihen, että elinympäristöstämme tulee laadukasta ja hyvää. Ympäristön pitää olla hyvä myös tuleville sukupolville, Sampo sanoo.  

Espoo on kasvava kaupunki, ja tämä asettaa vaatimuksia kaupunkisuunnittelulle. Kaupunki tiivistyy, mutta samalla lähiluonto, metsät ja puistot ovat arvokkaita. 

Sampon mielestä on tärkeää, että kaupunkisuunnittelussa myös säilytetään vanhaa.  

– Kaupunkisuunnittelijan työssä on muistettava, että kaupunki ei ole koskaan valmis. Se rakentuu aina vanhan päälle. Historialliset kerrostumat ovat osa kaupungin tarinaa, Sampo sanoo. 

Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnittelun yksikössä työskentelee 20 henkilöä. Hannu toimii liikenteen suunnitteluinsinöörinä. Liikennesuunnittelu oli hänelle luonnollinen uravalinta, sillä toimiva ja viihtyisä elinympäristö ja kaupunkiympäristön kehitys kiinnostivat Hannua jo nuorena. 

Hannu on mukana valmistelemassa asemakaavoja Tapiolasta Kivenlahteen ulottuvalla alueella.  

– Tiiviissä kaupungissa tilaa on vähän. Liikennesuunnittelulla varmistetaan, että kaavoituksessa varataan kaikille kulkumuodoille riittävästi tilaa sekä nykyisiä että tulevia tarpeita ajatellen, Hannu sanoo.

Liikennesuunnittelussa on tärkeää huomioida kaikki liikkujat. Liikkumisen pitää olla toimivaa ja turvallista. Liikenneturvallisuuden näkökulma korostuu etenkin päiväkoti- ja kouluhankkeissa. Niissä huoltoliikenne on tärkeää, mutta samalla liikennesuunnittelulla pyritään minimoimaan peruuttamisen tarve ja varmistamaan riittävä tila jalankulkijoille.  

Espoo muuttuu ja kehittyy nopeasti. Liikennesuunnittelun pitää pysyä mukana kaupungin muutoksessa.  

– Liikkuminen on murroksessa ja tulevaisuudessa liikkumistavat tulevat lisääntymään, Hannu sanoo.  

Kaupunki haluaa edistää kestävää liikkumista. Kestäviä liikkumistapoja ovat pyöräily, joukkoliikenne ja jalankulku. Kaupungin kasvaessa asuminen tiivistyy, mikä luo edellytyksiä paremmalle julkiselle liikenteelle. Liikennesuunnittelun tavoitteena on yhteensovittaa erilaiset  liikkumisen tarpeet.  

Jokaiselle Espoon polulle, kadulle tai muulle alueelle on määritettävä nimi. Tätä työtä tekee kaupunkisuunnittelussa kaksi henkilöä, joista toinen on Sami.  

Samin mukaan nimistön suunnittelu vaatii laajaa tiedonkeruuta ja suunnittelua. Nimet eivät ole tuulesta temmattuja, vaan niiden pitää olla hyvin perusteltuja ja kertoa kohteestaan.  

Nimistön tutkimus on kielitiedettä, mutta suunnittelijalta vaaditaan myös historian ja maantieteen tuntemusta. Espoon nimistössä on lisäksi tärkeää kaksikielisyys.  

– Työssämme meitä auttaa se, että meillä on jo vuosikymmeniä sitten kerätyt laajat paikannimikokoelmat sekä ruotsin- että suomenkielisiä nimiä, Sami kertoo.  

Käytännössä nimistön työ alkaa nimettävän paikan tai sen lähialueiden aikaisempien nimien etsinnällä. Joskus nimi saattaa liittyä kohteessa aiemmin harjoitettuun toimintaan. Esimerkiksi Lasihytti on saanut nimensä alueella toimineen Kauklahden lasitehtaan mukaan. Kunkin kohteen ominaispiirteet selvitetään ja sen myötä luodaan juuri sille sopiva nimi.  

Samin mukaan nimistön suunnittelu lähtee asukkaista ja heidän käyttämistään paikannimistä. 

– Ihmiset antavat nimiä paikoille, jotka ovat heille tärkeitä. Me olemme ottaneet näitä kansan käyttämiä nimiä kaupunkinimistöön. Esimerkiksi useimmat kaupunginosien nimet perustuvat satoja vuosia vanhoihin kylien ja tilojen nimiin, Sami kertoo.  

Nimistön tiimi käy joskus kertomassa nimistön suunnittelusta alueiden asukkaille esimerkiksi asukastilaisuuksissa ja vierailee kouluissa.  

– Hyvin suunniteltu nimistö antaa paljon sisältöä asukkaille ja asukkaiden palveleminen on kaupunkisuunnittelun tavoite. Nimistön täytyy olla toimivaa, sanoo Sami.  

Nimistön perustelut kerrotaan asemakaavojen kaavaselostuksessa, jossa niihin voi vapaasti tutustua.  

Heli-Maija vetää kaupunkisuunnittelussa viiden hengen tiimiä, jonka vastuulla on kaupunkisuunnittelun viestintä ja vuorovaikutus sekä niiden kehittäminen.  

– Kaupunkisuunnittelulla vaikutetaan kaupunkiin lähitulevaisuudessa ja pitkällä tähtäimellä. On tärkeää, että espoolaiset pääsevät osallistumaan siihen ja käymään keskustelua kotikaupungin tulevaisuudesta, Heli-Maija sanoo. 

Päivittäiseen työhön kuuluu esimerkiksi verkostoyhteistyötä, työpajojen järjestämistä sekä tekstien kirjoittamista ja editointia. Tärkeimmät kanavat ovat kaupunkisuunnittelun verkkosivut ja monenlaiset asukastilaisuudet, joita järjestään vuosittain pari-, kolmekymmentä. 

Espoon verkostojen kanssa toimiminen on tärkeä osa työtä, sillä yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia oppimiseen ja siten toiminnan kehittämiseen. Asukkailta saadaan tärkeää palautetta ja ideoita.  

– Haluan tuoda kaupunkisuunnittelun lähemmäs ihmisiä ja helpommin ymmärrettäväksi, Heli-Maija sanoo.  

Kaupunkisuunnittelulla on suuri rooli kestävän tulevaisuuden luomisessa, joka on Heli-Maijalle tärkeä arvo. Hän toivoo Espoon olevan tulevaisuudessa elävä ja viihtyisä kaupunki, jossa on helppo elää resurssiviisaasti ja hiilineutraalisti.  

– Tulevaisuus vaikuttaa eniten lasten ja nuorten elämään. Meidän aikuisten on kannettava vastuu heidän tulevaisuudestaan, ja siihen kaupunkisuunnittelu tarjoaa konkreettisia ja vaikuttavia ratkaisuja.  

Tiina vetää kahdentoista hengen Palvelut ja kehittäminen -palvelualuetta. Heidän tehtävänään on varmistaa, että kaupunkisuunnittelun arki rullaa. Käytännössä Tiina alaisineen huolehtii, että kaavoittajien ja päättäjien työ sujuu ja että asukkaat saavat tietoa, neuvontaa ja osallistumisen mahdollisuuksia. 

- Olemme pieni mutta tärkeä osa kaupunkisuunnittelun prosesseissa. Arki keskuksessa ei sujuisi, jos päättäjät eivät saisi esityslistojaan eikä tieto kulkisi oikeaan paikkaan. Päiväni ovat täynnä ongelmanratkaisua, kuulolla olemista ja tiedon eteenpäin viemistä. 

Tiinan mukaan parasta kehittämispäällikön työssä on sen vaihtelevuus. Työtä tehdään milloin minkäkin kehittämistä vaativan asian parissa, yhdessä monien eri ihmisten kanssa. Viime aikoina erityisen tärkeäksi Tiina on kokenut työt, joissa hän mahdollistaa uusien sähköisten työkalujen ottamista käyttöön. Uuden oppiminen on kiinnostanut Tiinaa aina. 

- Kaupunkisuunnittelussa tapahtuu koko ajan, ja se sopii minulle hyvin. Turhaudun helposti, jos tekemistä ei ole riittävästi. Uusien asioiden ja työkalujen omaksuminen on aina innostanut minua, ja olen opiskellut paljon eri vaiheissa elämääni. 

Tärkeä osa Tiinan työtä ovat myös puolentoista viikon välein toistuvat kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukset. Päättäjät ovat kuntavaalien myötä hiljattain vaihtuneet, ja uudella kokoonpanolla toimivaa lautakunta on syksyn mittaan perehdytetty kaupunkisuunnittelun saloihin. 

- Asukkaiden kannalta kyseessä on yksi kunnan tärkeimmistä lautakunnistamme. Heidän päätöksillään rakentuu arjen toimiva kaupunki, jossa me kaikkia asumme, liikumme ja työskentelemme.  

Tiinalle itselleen Espoo on sekä lapsuuden kaupunki että työpaikka. Tällä hetkellä hän asuu Vantaan puolella, aivan Espoon rajan tuntumassa. Työmatka kuntarajan yli sujuu kätevästi.  

- Toivon, että myös tulevaisuudessa Espoo olisi kaupunki, jossa kaikkien olisi hyvä elää ja työskennellä.