Me suunnittelemme Espoota

Kaupunkisuunnittelussa työskentelee monien eri alojen ammattilaisia, kuten arkkitehteja, insinöörejä, maisema-arkkitehteja, liikennesuunnittelijoita ja muita asiantuntijoita. Meidän työmme tavoitteena on varmistaa, että kaupunki on myös tulevaisuudessa hyvä paikka elää, tehdä työtä ja harjoittaa liiketoimintaa.  Tällä sivulla voit lukea esittelyitä kaupunkisuunnittelun työntekijöistä.

Elina ohjaa yleiskaavoitusta

Elina työskentelee yleiskaavayksikössä yhtenä neljästä suunnittelupäälliköstä. Yksikön tehtävänä on laatia kulloinkin tehtäviä yleiskaavoja sekä maankäytön tarkasteluja. Elinan työhön kuuluu muun muassa yleiskaavan suunnittelutyön ohjaaminen sekä tiimin töiden organisointi.  

“Yleiskaava on mielenkiintoinen kaavataso, joka suhteuttaa kaupungin maankäytön muuhun seutuun. Yleiskaavoituksessa on otettava huomioon maakuntakaava, kun taas yleiskaavoitus antaa suunnan asemakaavoitukselle. Yleiskaava määrittelee, mihin suuntaan kaupunki kehittyy seuraavien vuosikymmenten aikana,” Elina kertoo. 

Yleiskaavoituksen tavoitteena on luoda viihtyisää, turvallista ja terveellistä elinympäristöä. Elinan mukaan työssä on otettava huomioon monia erilaisia ilmiöitä ja kehityskulkuja.

“Yleiskaavan parissa työskentely on mielenkiintoista sekä haastavaa. Yleiskaavassa sovitetaan niin asukkaiden, päättäjien kuin elinkeinoelämän toiveita yhteen hyvän ja kestän kaupungin aikaansaamiseksi,” Elina havainnollistaa. 

Espooseen ollaan laatimassa koko kaupungin kattava yleiskaava, joka tähtää vuoteen 2060. Siinä ennakoidaan kaupungin kehitystä tulevina vuosikymmeninä. 

“Yleiskaavoituksessa on varauduttava ja ennakoitava pidemmän aikavälin muutoksia. Tämä mahdollistaa sen, että yleiskaavassa voidaan tehdä myös lyhyemmän aikavälin suunnitelmia,” Elina kertoo. 

Elinan mukaan Espoo on monipuolinen ja mielenkiintoinen kaupunki, jossa yhdistyy uusi ja vanha. Kaupunkikulttuurin kehittämisessä on paljon mahdollisuuksia ja potentiaalia.

“Espoo on Suomen toisiksi suurin kaupunki, mutta samalla se on iältään nuori. On tasapainoteltava kaupungistumisen sekä olemassa olevan luonnon vaalimisen välillä. Espoolaiset arvostavat luontoa valtavasti,” Elina summaa. 

Elinan mielestä työssä parasta on, kun pystyy auttamaan suunnittelijoita onnistumaan työssään. Yleiskaavoituksessa pääsee rakentamaan parempaa maailmaa sekä hyvää ratkaisuja ihmisille ja kaupungille. 

“On tärkeää, että tiimissä kannustetaan viihtyisän ja parhaan mahdollisen kaupungin ideoimiseen ja saavuttamiseen. Espoolaisena asukkaana, mökkeilijänä ja työläisenä, tuntuu todella tärkeältä tehdä töitä näiden asioiden puolesta,” Elina toteaa

Tulevaisuuden Espoosta Elina toivoo elinvoimaista kaupunkia, jossa vahva luontoyhteys vallitsee tulevinakin vuosina.   

Ruusu ennakoi tulevaisuutta

Ruusu opiskeli suunnittelumaantiedettä ja pohti opintojensa aikana tutkijan uraa. Kaupunkisuunnittelu vei kuitenkin mukanaan. Espoon yleiskaavasuunnittelijaksi Ruusu siirtyi vastaavista tehtävistä Nurmijärveltä.  

– Me yleiskaavassa ratkomme pitkän aikavälin kysymyksiä. Ehkä nuorimmat meistä suunnittelijoista pääsevät näkemään joitakin yleiskaavassa suunniteltuja asioita, Ruusu kertoo. 

Ruusun mukaan yleiskaavoituksen on ennakoitava maailman muutosta ja vaikutettava siihen. Esimerkiksi liikkuminen, energiantuotanto ja työnteko ovat murroksessa. Muutosten mukanaan tuomien haasteiden voittaminen vaatii kokonaisvaltaista ja joustavaa suunnittelua. 

– Kaupungin tulevaisuus on täynnä haasteita ja mahdollisuuksia. On innostavaa työskennellä tällä toimintakentällä, Ruusu sanoo.  

Yleiskaavoituksen tehtävänä on sovittaa yhteen esimeriksi kasvavan kaupungin tarpeet ja ilmastonmuutoksen haasteet. Espoon kasvaessa kaikkien viiden kaupunkikeskuksen kehittäminen on tärkeää. Samalla lähiluonnon ja sen monimuotoisuuden turvaaminen on oleellinen osa yleiskaavoitusta.  

Ruusu toivoo Espoon olevan tulevaisuudessa viihtyisä ja vehreä kaupunki, jossa yhteensovittamisen haasteet on saatu ratkaistua. Kaupunkilaiset nauttivat kaupunkiympäristöstään ja kestävä liikkuminen on entistä helpompaa.  

Ina suunnittelee maisemaa

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä työskentelee seitsemän maisema-arkkitehtia, joiden tehtävänä on suunnitella kaupungin maisemaa ja viheralueita. Yksi heistä on Ina, joka aloitti tehtävässään vuonna 2021.

“Työssäni pyrin suunnittelemaan Espooseen viihtyisää ja ihmisläheistä kaupunkiympäristöä, joka tukee ihmisten hyvinvointia ja arkea. Työtä tehdään pääasiassa eri asemakaavojen valmistelun parissa kaavoittajan ja liikennesuunnittelijan kanssa,” Ina kertoo.

Maisema-arkkitehdit arvioivat kaavojen vaikutuksia ja ennakoivat kaupungin muutosta. Inan mukaan työ on monialaista ja monimuotoista, isojen kokonaisuuksien yhteensovittamista.

“Ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvissä haasteissa maisema-arkkitehtien osaaminen on merkittävää. Kaupunkien tiivistyminen lisää tällaisen osaamisen tarvetta. Etsittäessä ratkaisuja moninaisiin ongelmiin tarvitaan laaja joukko asiantuntijoita,” Ina sanoo.

Inan mukaan Espoon monipuolista maisemaa tulee vaalia osana kaupungin kasvua.

“Espoosta löytyy merenrantaa, saaristoa, kulttuuriympäristöjä, peltoalueita, metsiä ja järviä. Nämä ovat erityisiä alueita, joiden ominaispiirteitä tulee säilyttää. Samaa mieltä ovat monet espoolaiset asukkaat” Ina kertoo.

Kaupungin tiivistyessä on huomioitava viheralueiden riittävyys, viihtyisyys ja laatu. Julkisten viheralueiden lisäksi merkittävä osa kaupunkivihreästä sijaitsee tonteilla ja kortteleissa. Korttelialueiden vehreyttä ohjataan Espoon viherkertoimen avulla, jota Ina on ollut kehittämässä.

“Viherkertoimella ohjataan esimerkiksi pihojen kasvullista pinta-alaa ja monimuotoisuutta. Myös hulevesien hallinnan suunnittelu on tärkeää,” Ina sanoo.

Tulevaisuuden Espoolle Ina toivoo ratkaisuja, jotka ovat hyviä ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja luontokadon torjunnasta.

Meiri ohjaa asemakaavoitusta

Asemakaavayksikössä työskentelee kaksi suunnittelupäällikköä, jotka ohjaavat asemakaavayksikön toimintaa.   

Toinen heistä on Meiri. Hän on työskennellyt Espoon kaupunkisuunnittelussa pitkään eri alueilla ennen siirtymistään suunnittelupäälliköksi vuonna 2017.  

Suunnittelupäällikkö osallistuu kaupunkisuunnitteluun monista eri näkökulmista. Meiri on maisema-arkkitehtien, nimistön suunnittelijoiden ja tietotekniikka-asiantuntijoiden esihenkilö. Hän on mukana asemakaavojen suunnittelussa ja tukee aluearkkitehtejä heidän työssään. Suunnittelupäälliköt ovat myös mukana erilaisissa työryhmissä. Meiri osallistuu esimerkiksi kaupunginmuseon tekemään työhön.  

Meiri pitää työssään etenkin sen yllätyksellisyydestä ja tehtäväkentän laajuudesta. Asemakaavayksikön toiminnan kehittäminen vaatii jatkuvaa pohdintaa, yhteensovittamista ja ennakointia.   

– Koskaan ei tiedä mitä tulee eteen. Kaupunkisuunnittelu on moniulotteista ja kiinnostavaa, Meiri sanoo.  

Jokaisen työntekijän panos on tärkeä. Kaikkien yhteinen tavoite on suunnitella hyvää kaupunkia.  

– Toivon, että tulevaisuuden Espoo on toimiva ja viihtyisä kaupunki, josta löytyy paikkoja olla rauhassa ja paikkoja, joissa tapahtuu.  

Espoon arvoista Meiri mainitsee meren ja luonnon. Hän toivoo, että Espoon merenrannoista, saaristosta ja luonnosta pidetään huolta myös tulevaisuudessa.  

Sampo kehittää kaupunkia

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen aluearkkitehti Sampo suunnittelee työssään tulevaisuuden Espoota. 

Sampo vetää Tapiolan suuralueen suunnittelutiimiä, joka vastaa alueen asemakaavahankkeista. Työssään hän on tekemisissä monien ihmisten kanssa maanomistajasta asukkaisiin.  

– Päivittäin käyn paljon keskusteluja ja neuvotteluja. Asemakaavoitus on paljolti yhteistyötä erilaisten osapuolten kanssa, Sampo kertoo.  

Sampoa kiinnostaa kaupunkisuunnittelussa etenkin sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Palkitsevinta työssä on nähdä suunnittelun tulos valmiina ja ihmisten käytössä. Työ on pitkäjännitteistä, sillä kaavoitusprosessi kestää useita vuosia ja rakentaminen käynnistyy vasta sen jälkeen.  

– Pääsen vaikuttamaan siihen, että elinympäristöstämme tulee laadukasta ja hyvää. Ympäristön pitää olla hyvä myös tuleville sukupolville, Sampo sanoo.  

Espoo on kasvava kaupunki, ja tämä asettaa vaatimuksia kaupunkisuunnittelulle. Kaupunki tiivistyy, mutta samalla lähiluonto, metsät ja puistot ovat arvokkaita. 

Sampon mielestä on tärkeää, että kaupunkisuunnittelussa myös säilytetään vanhaa.  

– Kaupunkisuunnittelijan työssä on muistettava, että kaupunki ei ole koskaan valmis. Se rakentuu aina vanhan päälle. Historialliset kerrostumat ovat osa kaupungin tarinaa, Sampo sanoo. 

Hannu suunnittelee liikennettä

Kaupunkisuunnittelukeskuksen liikennesuunnittelun yksikössä työskentelee 20 henkilöä. Hannu toimii liikenteen suunnitteluinsinöörinä. Liikennesuunnittelu oli hänelle luonnollinen uravalinta, sillä toimiva ja viihtyisä elinympäristö ja kaupunkiympäristön kehitys kiinnostivat Hannua jo nuorena. 

Hannu on mukana valmistelemassa asemakaavoja Tapiolasta Kivenlahteen ulottuvalla alueella.  

– Tiiviissä kaupungissa tilaa on vähän. Liikennesuunnittelulla varmistetaan, että kaavoituksessa varataan kaikille kulkumuodoille riittävästi tilaa sekä nykyisiä että tulevia tarpeita ajatellen, Hannu sanoo.

Liikennesuunnittelussa on tärkeää huomioida kaikki liikkujat. Liikkumisen pitää olla toimivaa ja turvallista. Liikenneturvallisuuden näkökulma korostuu etenkin päiväkoti- ja kouluhankkeissa. Niissä huoltoliikenne on tärkeää, mutta samalla liikennesuunnittelulla pyritään minimoimaan peruuttamisen tarve ja varmistamaan riittävä tila jalankulkijoille.  

Espoo muuttuu ja kehittyy nopeasti. Liikennesuunnittelun pitää pysyä mukana kaupungin muutoksessa.  

– Liikkuminen on murroksessa ja tulevaisuudessa liikkumistavat tulevat lisääntymään, Hannu sanoo.  

Kaupunki haluaa edistää kestävää liikkumista. Kestäviä liikkumistapoja ovat pyöräily, joukkoliikenne ja jalankulku. Kaupungin kasvaessa asuminen tiivistyy, mikä luo edellytyksiä paremmalle julkiselle liikenteelle. Liikennesuunnittelun tavoitteena on yhteensovittaa erilaiset  liikkumisen tarpeet.  

Sami tuntee Espoon nimet

Jokaiselle Espoon polulle, kadulle tai muulle alueelle on määritettävä nimi. Tätä työtä tekee kaupunkisuunnittelussa kaksi henkilöä, joista toinen on Sami.  

Samin mukaan nimistön suunnittelu vaatii laajaa tiedonkeruuta ja suunnittelua. Nimet eivät ole tuulesta temmattuja, vaan niiden pitää olla hyvin perusteltuja ja kertoa kohteestaan.  

Nimistön tutkimus on kielitiedettä, mutta suunnittelijalta vaaditaan myös historian ja maantieteen tuntemusta. Espoon nimistössä on lisäksi tärkeää kaksikielisyys.  

– Työssämme meitä auttaa se, että meillä on jo vuosikymmeniä sitten kerätyt laajat paikannimikokoelmat sekä ruotsin- että suomenkielisiä nimiä, Sami kertoo.  

Käytännössä nimistön työ alkaa nimettävän paikan tai sen lähialueiden aikaisempien nimien etsinnällä. Joskus nimi saattaa liittyä kohteessa aiemmin harjoitettuun toimintaan. Esimerkiksi Lasihytti on saanut nimensä alueella toimineen Kauklahden lasitehtaan mukaan. Kunkin kohteen ominaispiirteet selvitetään ja sen myötä luodaan juuri sille sopiva nimi.  

Samin mukaan nimistön suunnittelu lähtee asukkaista ja heidän käyttämistään paikannimistä. 

– Ihmiset antavat nimiä paikoille, jotka ovat heille tärkeitä. Me olemme ottaneet näitä kansan käyttämiä nimiä kaupunkinimistöön. Esimerkiksi useimmat kaupunginosien nimet perustuvat satoja vuosia vanhoihin kylien ja tilojen nimiin, Sami kertoo.  

Nimistön tiimi käy joskus kertomassa nimistön suunnittelusta alueiden asukkaille esimerkiksi asukastilaisuuksissa ja vierailee kouluissa.  

– Hyvin suunniteltu nimistö antaa paljon sisältöä asukkaille ja asukkaiden palveleminen on kaupunkisuunnittelun tavoite. Nimistön täytyy olla toimivaa, sanoo Sami.  

Nimistön perustelut kerrotaan asemakaavojen kaavaselostuksessa, jossa niihin voi vapaasti tutustua.  

Heli-Maija edistää osallistumista

Heli-Maija vetää kaupunkisuunnittelussa viiden hengen tiimiä, jonka vastuulla on kaupunkisuunnittelun viestintä ja vuorovaikutus sekä niiden kehittäminen.  

– Kaupunkisuunnittelulla vaikutetaan kaupunkiin lähitulevaisuudessa ja pitkällä tähtäimellä. On tärkeää, että espoolaiset pääsevät osallistumaan siihen ja käymään keskustelua kotikaupungin tulevaisuudesta, Heli-Maija sanoo. 

Päivittäiseen työhön kuuluu esimerkiksi verkostoyhteistyötä, työpajojen järjestämistä sekä tekstien kirjoittamista ja editointia. Tärkeimmät kanavat ovat kaupunkisuunnittelun verkkosivut ja monenlaiset asukastilaisuudet, joita järjestään vuosittain pari-, kolmekymmentä. 

Espoon verkostojen kanssa toimiminen on tärkeä osa työtä, sillä yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia oppimiseen ja siten toiminnan kehittämiseen. Asukkailta saadaan tärkeää palautetta ja ideoita.  

– Haluan tuoda kaupunkisuunnittelun lähemmäs ihmisiä ja helpommin ymmärrettäväksi, Heli-Maija sanoo.  

Kaupunkisuunnittelulla on suuri rooli kestävän tulevaisuuden luomisessa, joka on Heli-Maijalle tärkeä arvo. Hän toivoo Espoon olevan tulevaisuudessa elävä ja viihtyisä kaupunki, jossa on helppo elää resurssiviisaasti ja hiilineutraalisti.  

– Tulevaisuus vaikuttaa eniten lasten ja nuorten elämään. Meidän aikuisten on kannettava vastuu heidän tulevaisuudestaan, ja siihen kaupunkisuunnittelu tarjoaa konkreettisia ja vaikuttavia ratkaisuja.  

Tiinan avulla työt onnistuvat

Tiina vetää kahdentoista hengen Palvelut ja kehittäminen -palvelualuetta. Heidän tehtävänään on varmistaa, että kaupunkisuunnittelun arki rullaa. Käytännössä Tiina alaisineen huolehtii, että kaavoittajien ja päättäjien työ sujuu ja että asukkaat saavat tietoa, neuvontaa ja osallistumisen mahdollisuuksia. 

- Olemme pieni mutta tärkeä osa kaupunkisuunnittelun prosesseissa. Arki keskuksessa ei sujuisi, jos päättäjät eivät saisi esityslistojaan eikä tieto kulkisi oikeaan paikkaan. Päiväni ovat täynnä ongelmanratkaisua, kuulolla olemista ja tiedon eteenpäin viemistä. 

Tiinan mukaan parasta kehittämispäällikön työssä on sen vaihtelevuus. Työtä tehdään milloin minkäkin kehittämistä vaativan asian parissa, yhdessä monien eri ihmisten kanssa. Viime aikoina erityisen tärkeäksi Tiina on kokenut työt, joissa hän mahdollistaa uusien sähköisten työkalujen ottamista käyttöön. Uuden oppiminen on kiinnostanut Tiinaa aina. 

- Kaupunkisuunnittelussa tapahtuu koko ajan, ja se sopii minulle hyvin. Turhaudun helposti, jos tekemistä ei ole riittävästi. Uusien asioiden ja työkalujen omaksuminen on aina innostanut minua, ja olen opiskellut paljon eri vaiheissa elämääni. 

Tärkeä osa Tiinan työtä ovat myös puolentoista viikon välein toistuvat kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukset. Päättäjät ovat kuntavaalien myötä hiljattain vaihtuneet, ja uudella kokoonpanolla toimivaa lautakunta on syksyn mittaan perehdytetty kaupunkisuunnittelun saloihin. 

- Asukkaiden kannalta kyseessä on yksi kunnan tärkeimmistä lautakunnistamme. Heidän päätöksillään rakentuu arjen toimiva kaupunki, jossa me kaikkia asumme, liikumme ja työskentelemme.  

Tiinalle itselleen Espoo on sekä lapsuuden kaupunki että työpaikka. Tällä hetkellä hän asuu Vantaan puolella, aivan Espoon rajan tuntumassa. Työmatka kuntarajan yli sujuu kätevästi.  

- Toivon, että myös tulevaisuudessa Espoo olisi kaupunki, jossa kaikkien olisi hyvä elää ja työskennellä. 

Koko Espoo