Ystävällisyys, Yhteisöllisyys ja Ympäristö - Hyvän tekeminen Kilonpuiston koulussa ja haasteen heittäminen Inariin yläkouluun

  • Päätöksenteko
  • Opetus
Julkaistu: 17.2.2022 10.41Päivitetty: 1.3.2022 11.28

”Oppilaskunta mietti, kuinka monikulttuurinen ja iso 800 oppilaan koulu, jossa on esi-, ala- ja yläkoulu sekä erityisopetuksen autismin kirjon pienryhmät, voisi tähän hyvän tekemisen hankkeeseen vastata, jossa kaikki oppilaat otetaan huomioon. ”

Taustaa

Oikeusministeriön vapaaehtoistoiminnan asemaa edistävässä Vapaa!-Fri! –hankkeessa on käynyt ilmi, että väestön ikääntyminen on tuonut murroksen kansalaistoiminnan pariin. Ikääntyminen näyttäytyy aktiivisten vapaaehtoisten ikääntymisenä. Monilla yhdistyksillä on haasteita löytää ikääntyvän väen tilalle uusia sitoutuneita aktiiveja. Hankkeessa yhdeksi keskeiseksi näkökulmaksi onkin noussut se, miten nuoria voidaan kannustaa ja sitouttaa hyvän tekemiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tämän näkökulman selvittämiseksi hanke lähti toteuttamaan yhteistyössä Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n kanssa suomalaisille ylä- ja alakouluille suunnattua hyvän tekemisen kouluhaastetta. Haasteen tarkoituksena oli antaa nuorille mahdollisuus suunnitella aikuisten tuella nuorten itsensä näköinen kouluhaaste. Samalla hankkeelle tarjoutui mahdollisuus selvittää, mitkä asiat motivoivat nuoria ryhtymään toimeen oman lähiympäristönsä asioihin vaikuttamiskesi. Kouluhaasteen käynnistämiseen etsittiin pilottikoulu, ja ehdotus yhteistyön aloittamisesta esitettiin Espoon Kilonpuiston koululle keväällä 2021. 

Kilonpuisto kipinöi

Kilonpuiston koulun oppilaskunnan ohjaavat opettajat Eeva Immo, Hannu Laaksonen, Susanna Ahvalo, Kaisa Auvinen ja oppilaskuntien puheenjohtajat: alakoulu Stella Mikkonen ja yläkoulussa  Neea Mäkitalo innostuivat. Hanketta käsiteltiin oppilaskunnassa ja siellä innostuttiin asiasta heti. Idea, että ei puhuta kiusaamisesta, vaan hyvän tekemisestä osana arkea vaikutti. ”Katsotaan toista ihmistä arvostavasti ja hyväksyvästi”. Kilonpuiston koulussa on vahva perinne vertaissovitteluun ja opettajien sovitteluryhmän toimintaan.

Hanketta käsiteltiin pitkin syksyä 2021 yhteistyössä oikeusministeriön ja koulun kesken. Oppilaat ideoivat videon, käsikirjoittivat ja osallistuivat sen toteuttamiseen koulussa "Päätimme lähestyä ongelmia kuten kiusaaminen vaihteeksi ennaltaehkäisemisen näkökulmasta, mikä on mahtavaa, koska syytökset ja leimaaminen eivät useinkaan johda mihinkään toivottuun. Minulla on tästä jo liikaakin kokemusta.", kertoi eräs oppilas. Oppilaita tuli myös ehdotus, että video pitäisi kääntää saameksi, koska se on myös yksi vieraista kielistämme. Tätä kautta päästiin keskusteluun arjen merkityksestä ja tärkeydestä kuulla omaa äidinkieltä. Saimme apua kääntämiseen saamelaiskäräjiltä.

Hyvän tekeminen?

Oppilaiden kanssa mietimme vastausta kysymykseen, mitä me voitaisi tehdä täällä koulussa, jotta kaikilla olisi hyvä olla? Oppilaat keksivät kolme asiaa, jotka ovat tärkeitä koulussa, jotka tekevät hyvää kaikille. 

Sanat kiertyivät kolmen Y:n ympärille sanat: Ystävällisyys, Yhteisöllisyys ja Ympäristö. Jos me olemme ystävällisiä toisillemme, syntyy siitä luottamusta ja luottamus auttaa luomaan yhteisöllisyyttä oppilaiden keskuudessa. Yhteisöllisyys auttaa siihen, että ympäristönä koulu on oppilaille tärkeä paikka ja silloin ehkä koulu koetaan paikkana, joka pysyy paremmin kunnossa.

Yläkoululaiset tekivät videon, jossa haastamme muutamien lähikoulujen oppilaiden lisäksi myös Inarin yläkoulun ja erityisesti sen saamenkielisiä oppilaita mukaan. Oppilaat kokivat tärkeänä, että haastevideo on suomen lisäksi saameksi, ruotsiksi ja englanniksi. Otetaan kaikki mukaan. Videolla haastamme oppilaita tekemään hyviä tekoja omassa koulussa, omalla tavalla ja kertomaan niistä myös meille

Videon sanoma muuttuu teoiksi

Alakoulussa toteutettiin hyvän tekemisen bingo. Oppilaat keräsivät ideoita hyvän tekemisen listaksi. Sitten 3 x 3 ruudukon bingolappuun kerättiin hyviä tekoja tiettynä aikana. Hyvät teot varmistettiin teon kohteelta tai joku oppilaskaveri on nähnyt, mitä on tehty. Tarkoituksena on, että hyvät teot tulisivat osaksi arkea. Olemme juuri kehittelemässä asiaa eteenpäin ja viemässä bingoa osaksi koulutyötä: bingotaan säännöllisesti, eri kuukausina erilaisia teemoja ja saadaan vuosikello eri teemoille. Tähän tarvitaan selkeä ohjeistusta ja mahdollisuutta tehdä osana opetusta.

”Meillä on Kilonpuisto kipinöi -hupparit yläkoulun oppilaskunnan jäsenille ja ohjaaville opettajille”

Kipinähankkeesta on kerrottu ja kerrotaan luokissa ja saavutamme tällä tavoin kaikki oppilaat. Kipinähanke jatkaa kulkuaan Kilonpuistossa.

Virittelemme myös yhteistyötä muiden koulujen kanssa Espoossa. Kerromme jatkossa myös Inarin yläkoulun kokemuksia.

Espoo kaikille -blogi

Tekojentiistai.org-sivulle tullaan keräämään kouluhaasteeseen liittyvää materiaalia.(ulkoinen linkki)

Tekijä: Kilonpuiston koulu Hannu Laaksonen

Ustitlašvuohta, Searvvušlašvuohta ja Biras – Buorre áššiid dahkan Kilonpuisto skuvllas ja Anára skuvlla mielde hástin

“Oahppiidsearvi smiehtai, mo máŋggakultuvrralaš ja stuorra 800 oahppi skuvla, mas gávdnojit sihke ovda-, vuolle-, ja badjeskuvla ja sierraoahpahusa autismaspektra smávvajoavkkut, sáhtašii searvat buori dahkama fidnui, mas buot oahppit váldojuvvojit vuhtii.”

Duogáš

Vuoigatvuođaministeriija Vapaa!- Fri! -fitnus, mii ovddida eaktodáhtolašdoaimma sajádaga, lea boahtán ovdan, ahte álbmoga agáiduvvan lea buktán nuppástusaid siviiladoaimmalašvuhtii. Agáiduvvan oidno aktiivvalaš eaktodáhtolaččaid agáiduvvamis. Máŋggaide servviide lea váttis gávdnat ođđa, čatnasan aktiivvaid vuorasmuvvan lahtuid sadjái. Fitnus bohciidiige gažaldat, mo movttiidahttit nuoraid dahkat buorre áššiid ja čatnasit servvodatlaš váikkuheapmái. Dán geahččanguovllu čielggadeapmin fidnu hásttii ovttas Vastuullinen Lahjoittaminen rs:in suopmelaš badje- ja vuolleskuvllaid dahkat buorre áššiid. Hástima ulbmilin lei fállat nuoraide vejolašvuođa plánet ollesolbmo vehkiin sin iežasetlágan skuvlahástima. Seammás fidnu beasai váldit čielgasa, makkár áššit motiverejit nuoraid váikkuhit iežaset lagašbirrasii. Skuvlahástimiid johtui bidjama várás ohccojuvvui pilohttaskuvla, ja evttohus ovttasbarggu álggaheamis ovdanbuktojuvvui Espoo Kilonpuisto skuvlii giđđat 2021.

Kilonpuisto kipinöi -fidnu

Kilonpuisto skuvlla oahppiidsearvvi bagadalli oahpaheaddjit Eeva Immo, Hannu Laaksonen, Susanna Ahvalo, Kaisa Auvinen ja oahppiidservviid ságajođiheaddjit: vuolleskuvllas Stella Mikkonen ja badjeskuvllas Neea Mäkitalo movttáskeigga. Go fidnu gieđahallojuvvui oahppiidsearvvis, buohkat movttáskedje dalán. Jurdda das, ahte ii hállojuvvo givssideami birra, muhto buorre áššiid dahkamis oassin árgabeaivvi geasuhii. “Oaidnit nuppi olbmo árvvolažžan ja dohkálažžan.” Kilonpuisto skuvllas lea nana soabadeami ja oahpaheaddjiid soabadanjoavkodoaimma árbevierru.

Fidnu guorahallojuvvui miehtá čavčča 2021 ovttasbarggus vuoigatvuođaministeriijain ja skuvlla siste. Oahppit plánejedje video, čálle giehtačállosa ja oassálaste dan ollašuhttimii skuvllas “ Mearrideimmet lahkonit váttisvuođaid, dego givssideami, eastadeaddji geahččanguovllus, mii lea fiinnis, daningo sivahallamiin ja olbmuid steampalastimiin ii dábálaččat beasa doivojuvvon bohtosii. Mus leat dán birra juo menddo ollu vásáhusat.” muitalii soames oahppi. Oahppit evttohedje maiddái, ahte video jorgaluvvošii sámegillii, go dat lea okta min vieris gielain. Dán bokte beasaimet ságastallat árgabeaivvi mearkkašumis ja das, man mávssolaš lea beassat gullat iežas eatnigiela. Oaččuimet jorgalanveahki Sámedikkis.

Buorre áššiid dahkan?

Ovttas oahppiiguin smiehtaimet, maid mii sáhtášeimmet bargat dáppe skuvllas, vai buohkain livččii buorre orrut dáppe? Oahppit hutke golbma ášši, mat leat dehálaččat skuvllas ja leat buorrin buohkaide.

Golbma guovddáš ášši bohte ovdan: Ustitlašvuohta, Searvvušlašvuohta ja Biras. Jus mii láhttet ustitlaččat nuppi nuppi vuostá, hukse dat luohttámuša ja luohttámuš veahkeha hukset searvvušlašvuođa oahppiid gaskkas. Searvvušlašvuođa bokte skuvla šaddá dehálaš báikin oahppiide ja dalle skuvlabiras vejolaččat vásihuvvo báikin, mii bissu buorebut ortnegis.

Badjeskuvllalaččat ráhkadedje video, man bokte mii hástit mielde eará lagašskuvllaid oahppiid lassin maiddái Anára badjeskuvlla ja erenomážit dan sámegielat oahppiid. Oahppiid mielas lei dehálaš, ahte video lea suomagiela lassin maiddái sámegillii, ruoŧagillii ja eaŋgalasgillii. Váldot buohkaid mielde. Video bokte mii hástit oahppiid bargat buorre daguid iežas skuvllas, iežas vuogi mielde ja muitalit daid birra maiddái midjiide.

Video sáhka šaddá dahkun

Vuolleskuvllas ollašuhttojuvvui buorre áššiid dahkama bingo. Oahppit čohkkejedje listtu jurdagiin, mo dahkat buorre áššiid. Dalle 3 x 3 ruvttohasa bingobáhpárii čoggojuvvojedje buorre dagut dihto áigge. Buorre dagut sihkkarastojuvvojedje sus, geasa dagut čuhce dahje skuvlaskibir lei oaidnán dagu. Ulbmilin lea, ahte buorre dagut šattašedje oassin árgabeaivvis. Mii leat ovdánahttimin ášši ja buktimin bingo oassin skuvlabarggu: jeavddalaš bingo speallan, iešguđet mánotbajiin iešguđet temát ja oažžut jahkediimmu sierra temáide.  Dát gáibida čielga rávvagiid ja vejolašvuođa bargat oahpahusa oassin.

“Mis lea Kilonpuisto kipinöi -busirat badjeskuvlla oahppiidsearvvi lahtuide ja bagadalli oahpaheaddjiide”

Kipinä-fitnu birra lea muitaluvvon ja muitaluvvo luohkkálanjain ja dán láhkái olahit buot oahppiid. Kipinä-fidnu joatkašuvvá Kilonpuistos..

Mii leat álggahišgoahtimin ovttasbarggu maiddái eará skuvllaiguin Espoos. Muitalit boahttevuođas maiddái Anára badjeskuvlla vásáhusaid birra.

Tekojentiistai.org -siidui čohkkejuvvojit ollašuvvan buorre dagut.(ulkoinen linkki)

Tekijä: Kilonpuiston koulu Hannu Laaksonen
  • Perusopetus