Yleiskaavasuunnittelijan katse on pitkällä tulevaisuudessa

Yleiskaavasuunnittelija Ruusu Vilokkinen on mukana kehittämässä alati kasvavaa kansainvälistä Espoota, joka on sekoitus kaupunkikulttuuria ja palveluita, toimivaa joukkoliikennettä sekä vehreää luontoa.

Espoo käynnisti vuonna 2022 pitkälle tulevaisuuteen tähtäävän yleiskaavatyön Espoon yleiskaava 2060. Sen tarkoituksena on luoda pitkän aikavälin strateginen maankäytön suunnitelma, joka ohjaa kaupungin suunnittelua ja mahdollistaa rakentamista. Yleiskaavasuunnittelija Ruusu Vilokkisen mukaan suunnittelutyö on monipuolinen palapeli, jonka haasteena on maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen huomioiden samalla kaupungin ilmastotavoitteet. Ruusu on itsekin syntyjään espoolainen. Lukiossa hänestä piti tulla tulivuorentutkija, mutta työnäkymät olivat heikot. Niinpä hän päätyi opiskelemaan suunnittelumaantiedettä. Hän valmistui Helsingin yliopistosta 2011 ja on työskennellyt Espoon kaupungilla yleiskaavasuunnittelijana vuodesta 2017. Työssä häntä viehättää se, miten kaupunkisuunnittelulla vaikutetaan tulevaisuuteen.

– On ymmärrettävä kokonaisuus ja monien ilmiöiden syy-seuraus-suhteet. Niin moni asia vaikuttaa toisiinsa. Haluan rakentaa kestävää tulevaisuutta ja ajatella, että työlläni on merkitystä, Ruusu kiteyttää.

Espoon yleiskaavassa tähdätään pitkälle vuoteen 2060, jolloin sen parissa työskentelevä Ruusu on 72-vuotias. Hän kuitenkin paljastaa, että tämänhetkinen suunnitelma on tarkoitus saada maaliin viidessä vuodessa.

– Olen luonteeltani pitkäjänteinen, ja pystyn pitelemään hyvinkin isoa pensseliä käsissäni. Suunnittelutyötä tehdään tämän hetken parhaan tiedon mukaan, mutta siinä vaiheessa, kun olen eläkkeellä, yleiskaava on päivitetty jo moneen kertaan. Tällä hetkellä työssä on menossa tavoitevaihe, sen jälkeen ryhdytään laatimaan karttaluonnoksia. Joka vaiheessa asukkaille järjestetään tietoiskuja, joissa he saavat esittää kysymyksiä.

– Olemme asukkaiden kanssa samaa mieltä siitä, millainen on hyvä Espoo, mutta kaupungin kasvu on asukkaille myös kipukohta, sillä pelätään, että luonto jää kasvun alle.

Ruusun mukaan tavoitteena on kuitenkin viihtyisä ja vehreä kaupunkiympäristö, jossa on monipuolisesti palveluita ja vireitä, käveltäviä keskuksia. Myös ilmastotavoitteet edellyttävät, että kaupunki vaalii sen luontoa.

Espoon yleiskaavan parissa työskentelee 30 ihmisen yksikkö, joka on osa kaupunkisuunnittelukeskusta.

– Työni ei ole onneksi yksin puurtamista, vaan tätä tehdään yhdessä kivojen työkavereiden kanssa. Meillä kaikilla on erilaiset osaamisalueemme. Koen työni hyvin motivoivaksi, Ruusu kertoo.

(Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Espoon kaupungin henkilöstölehti Espressissä 1/2023. Teksti Jaana Kalliokoski.)