VASTAUKSET ESTEETTÖMYYSKYSYMYKSIIN

ESPOON VAMMAISNEUVOSTO

ESBO HANDIKAPPRÅD

1 (8)

8.4.2024

VASTAUKSET ESTEETTÖMYYSKYSYMYKSIIN

Ensin haluamme muistuttaa esteettömyyden perusasiasta: palvelut kuuluvat kaikille eli vammaisten kuntalaisten tulee voida käyttää kaikkia palveluita yhdenvertaisesti. 
Vammaispalvelut (nyt hyvinvointialueella) tuottavat vain tukipalveluita (esimerkiksi kuljetuspalvelut, avustajapalvelut), joiden avulla vammainen henkilö pääsee kodistaan haluamaansa paikkaan, vaikkapa päiväkotikiinteistöön katsomaan lapsenlapsen jouluesitystä, kirjastoon, työväenopistoon, liikuntahallille tms.

Länsi-uudenmaan hyvinvointialue on linjannut, että esteettömyys kuuluu sille kunnalle, jossa kyseinen palvelu ja/tai rakennus sijaitsee. Myös erilaisia ostopalveluita ja palvelusetelillä hankittavia palveluita on paljon. Vastuurajoja ei ole kuitenkaan tarkemmin määritelty. Tämän perusteella Espoon Kaupungin tulee varmistaa suunnittelussa sekä valvoa, että kaikki kuntalaisille hankittavat palvelut ja palvelupaikka ovat esteettömiä ja itse palvelu (jos on sellainen) on myös saavutettava (digitaalisesti esteetön).
 

Tilojen tulee sopia siis kaikenlaisille käyttäjäryhmille. Esteetön reitti tulee olla aina lyhin reitti. Saattoliikenne tulee järjestää ja sen tulee olla turvallinen myös muille kulkijoille.
Vuokratilojen ja ostopalveluiden ehtoihin pitää saada määrääväksi ehdoksi esteettömyys ja saavutettavuus (digitaalinen esteettömyys).

Selvennykseksi:

Espoon vammaisneuvostolla (jatkossa Evane) on jatkuva esteettömyyteen perehtynyt Rakennetaan kaikille työryhmä (jatkossa RAKA), jonka jäseninä on niin Espoon Kaupungin kuin järjestöjen asiantuntijoita. Vammaisneuvosto on delegoinut esteettömyysasiat RAKA:n käsiteltäväksi.

Public Private Partnership -malliksi (PPP) nimetyssä toimintatavassa kaupunki solmii palvelusopimuksen hankeyhtiön kanssa. Lisätietoa nettisivulta

https://www.espoo.fi/fi/asuminen-ja-rakentaminen/rakentaminen/espoon-koulukokonaisuus

1. Miten yhteistyötä vammais- ja vanhusneuvoston kanssa toteutetaan rakennetun ympäristön esteettömyyttä koskevissa asioissa?

Vammaisneuvosto on kutsunut jo pitkään vanhusneuvoston edustajan vammaisneuvoston kokouksiin. Lisäksi vanhusneuvoston edustajat on kutsuttu myös Evanen RAKA-ryhmään (jäsen ja varajäsen). Esteettömyys on kaikkien toimintarajoitteisten yhteinen asia. Vanhusneuvoston oman toiminnan osalta emme voi yhteistyötä tarkemmin avata.

Evanella on Rakennetaan kaikille -työryhmä, jonne tuodaan suunnitteluvaiheessa ja toteutuksen vaiheissa katselmuksin erityisen esteettömyyden kohteita kaupungin Esteettömän rakentamisen ohjeen mukaisesti. Ohjeen voi ladata sivun alalaidalta https://www.espoo.fi/fi/esteettomyys-rakentamisessa

Em. ohje on auttamattoman vanha ja puutteellinen. Säädöspohja esteettömyydelle (myös digitaalinen) on muuttunut ja muuttumassa vv. 2018-2025 valtavasti. Ohje on aikanaan tehty palveluasumisen ohje -pohjasta, jolloin se ei palvele riittävät kattavasti espoolaista monimuotoista ja laajaa rakentamista aina metroasemista palveluasumisyksiköihin.
 

Espoon sivuilta esteettömän rakentamisen ohjeistoa löytyy, mutta se löytyy vain hakusanan tai linkin avulla, ei esim. vaadittavien rakentamisen asiakirjojen tai liitteiden kohdalla.  https://www.espoo.fi/fi/esteettomyys-rakentamisessa

Ongelma yhteistyössä on puute ymmärtää esteettömyyden laaja-alaisuutta; 
esim. Pohjois-Tapiolan koulua ei oltu tuomassa RAKA:lle, koska se oli ’vain’ koulu eli sitä ei katsottu erityisen esteettömyyden kohteeksi. Kuitenkin koulun yksi siipi rakennettiin 40 autistisen erityistarpeiden mukaan heille sopivaksi koulutilaksi ja muussa osassa koulua on kuntalaiskäyttöä iltaisin - tilojen pitää olla kaikille sopivia, esteettömiä, käytettäviä ja turvallisia.

Esteettömyyden laaja-alaisuutta kuvaa myös se, että esim. koulujen käyttäjissä tulee huomioida työntekijät, oppilaat, vanhemmat ja omaiset sekä kuntalaiskäyttö. Kaikissa näissä käyttäjäryhmissä voi olla toimintarajoitteisia ihmisiä. Toisaalta myös valtuuston päätös lähikoulu periaatteesta ja tilojen monikäyttöisyydestä edellyttää laajaa esteettömyyttä. 
 

Kuntalain mukaisena vaikuttamistoimielimenä vammaisneuvoston tulee itse päättää, mitä kohteita se haluaa katselmoida tai kommentoida. Vammaisneuvostolle tulisi saada listaus kaikista uusista, julkista käyttöä sisältävistä rakennuskohteista Espoossa, jolloin vammaisneuvoston ja sen RAKA -työryhmä voi itse arvioida, mitkä hankkeet ovat esteettömyyden kannalta tärkeitä. 
Esimerkki parin vuoden takaa on suuri urheiluhalli, Hybridi-Areena Espoonlahdessa Länsiväylän vieressä, jonka ei katsottu kuuluvan RAKAn kommentoitavaksi, koska areenarakennus rakennetaan yksityisellä rahalla. Tilanne kuitenkin on se, että areenarakennuksen tiloja tulevat käyttämään laajasti eri kuntalaiset ja vielä sellaiset urheiluseurat, jotka saavat toimintaansa Espoon kaupungin tukea. Tällaisissa kohteissa pitäisi olla itsestään selvää, että esteettömyysasioita kommentoidaan RAKA:ssa.

1. Kaupungin rakennetun ympäristön ja rakennusten esteettömyyden toteutuminen lain ja asetuksen ja kaupungin omien ohjeiden mukaisesti?

Espoossa ei esteettömyys toteudu julkista käyttöä sisältävissä rakennuksissa kuin osin. 

Joskus säädöksiin on kirjattu tulkinnallinen muotoilu ja silloin esim. lain kirjaimellinen noudattaminen EI tuo esteetöntä tai aidosti kaikkien käytettävää rakennusta ja sen sisältämää palvelua!

Kuten kohdassa 1. mainittiin, on säädöspohja esteettömyyteen ja saavutettavuuteen muuttunut ja muuttumassa laajasti vv. 2018-2025:
 

1.Yleinen esteettömyyden vaatimus tulee jo Maankäyttö- ja rakennuslaista.

2.Esteettömyysasetus tuli voimaan vuonna 2018,
3.Saavutettavuusdirektiivi eli digitaalinen esteettömyys on ollut myös voimassa täysimääräisesti 2019 lähtien,
4.Ja vielä lainsäädännössä on hyväksyttynä jo esteettömyysdirektiivi, joka linjaa, että kaikki direktiivissä merkityt palvelut ja tuotteet on oltava täysimääräisesti esteettömiä 6-2025.
5.ja 6. Myös käyttöturvallisuus- ja paloturvallisuusasetukset on tärkeää huomioida ja ennen kaikkea toteuttaa.

Muuta: Ympäristöministeriön Esteetön rakennus ja ympäristö -oppaan (2019) sisältö on lähdeaineisto ja ohje esteettömyyteen.

Kohdassa 1. tuli esille myös Espoon esteettömän rakentamisen ohje, joka kaipaa kiireellistä päivitystä voidakseen ohjata jatkossa Espoossa laadukasta, esteetöntä ja kaikille soveltuvaa turvallista rakentamista.

3. Onko Espoo-tarinan linjaus rakentamisen asukas- ja asiakaslähtöisyydestä toteutunut rakennetun ympäristön esteettömyyden edistämisessä?

Espoo-tarinan linjaus mainitussa asiassa ei ole toteutunut täysimääräisesti. 

Asukaslähtöisyydessä unohdetaan lähes aina erityistarpeiset ja toimintaesteiset asukkaat. Esim. Kotiseudun Ulkoilupolut-ohjelmasta tehtiin ainoastaan saavuttamaton nettikysely. Kyselyä ei jaettu tiedoksi esim. sairaus- ja vammaisjärjestöille. Kyselyn tuloksista jäi tällöin automaattisesti pois toimintaesteisten asukkaiden huomiot ja toiveet. Vammaisneuvosto lausui asiasta, mutta edes silloinen lautakunta ei muuttanut tai korjannut ohjelmaa, koska oletettiin esteettömyyden toteutuvan automaattisesti.
Lähiluonto- ja lähiliikuntareitit ovat etenkin huonosti liikkuville vammaisille, lapsiperheille ja vanhuksille erittäin tärkeitä liikkumispaikkoja. Näihin pääseminen esteettömästi sekä turvallisesti ja jopa ilman kulkuneuvoa on vammaisneuvoston mielestä yhdenvertaisuutta lisäävä asia. Myöskään ulkokuntosalit eivät huomioi toimintarajoitteisia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellyttäisi, että myös toimintarajoitteisten liikkuminen mahdollistetaan.
 

4. Edistävätkö kaupungin toimenpiteet ja prosessit rakennetun ympäristön esteettömyyttä? Haasteet?

Tahtotila esteettömyyteen on varmasti aito Espoon rakentamisen ammattilaisille, mutta esteettömyys omaan toimialaan liittyvänä asiana on vielä kaikilla toimialoilla parannettavaa. Etenkin esteettömyysdirektiiviin tullessa voimaan täysimääräisesti ensi vuonna, täytyy kaupungin palvelujen olla esteettömiä.
 

Kuten edellä mainittu, edes kaikki rakentamisen prosessit eivät nyt tuota käytettävää ja turvallista rakentamista. Esim. Kuitinmäen koulun suunnitelmat olivat hyviä, mutta esteettömyyskatselmuksessa huomattiin, että kuntalaiskäytön (iltakäyttö) alueella olevassa ainoassa LE-wc-tilassa on wc-istuin asennettu 25 cm liian lähelle toista seinää. Rakentamisen valvonta ja esteettömyysvaatimusten vaikutukset tulee ymmärtää myös käytännössä ja valvoa niiden toteutumista.

Toisena esimerkkinä korjattavasta toimintatavasta löytyy kaupungin ja sen alaisten yhtymien ja/tai yhtiöiden vuokratilojen esteettömyyden vaatimus.
Esim. Omnian vuokratiloja on todella monessa paikassa ympäri Espoota ja niiden korjaaminen esteettömiksi on haastavaa. Ei riitä, että esteetön sisäänkäynti rakennetaan rakennuksen takapihalle, kun siellä oleva sisäänpääsyn mahdollistava summeri ei toimi vuokratun kerroksen opetustiloissa ja alakerran aula-palvelut eivät ole iltaisin toiminnassa. 

Kolmantena korjattavana toimintatapana on talvikunnossapito. Toimintaesteiset asukkaat ovat olleet tänä talvena usein kotinsa vankina, kun lumen auraus on heikkoa ja siinä ei ole otettu vammaisneuvoston ehdotuksia huomioon. Esimerkkinä aurauksen prioriteettien kohdentaminen mm. palvelutalojen ja asumisyksiköiden luokse, auraustietojen päivittäminen kolmen tunnin viiveellä muuttaminen ajantasaiseksi auraustietojärjestelmäksi ja toimintaesteisten asukkaiden asuntojen sisäänajon lumivallien poistaminen (muutetaan aurauskulmaa tiettyjen kiinteistöjen kohdalla.
 

Ulkopuolisia tiloja hankittaessa eli tilavuokrauksessa on ehdoksi merkittävä aina esteettömyys ja esteettömän reitin turvallisuus kaikissa olosuhteissa.
 

5. Vuonna 2021 valtuustossa hyväksytyn esteettömyysohjelman loppuraportin suositusten toteuttaminen käytännössä?

Suosituksia oli kolme:

Suositus 1. Julkisten rakennusten ja palveluiden esteettömyyden inventointia tulee

edelleen lisätä. Palveluyksiköiden tulee varata rahoitusta ulkopuoliselle selvitystyölle.
 

Suositus 2. Monet esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvistä kysymyksistä eivät

ole suoraan kaupungin toimintaa.
 

Suositus 3. Esteettömyysohjelman toimikausi on päättynyt. Seurantaryhmä esittää

esteettömyystyön jatkamista ohjelmatoiminnan keinoin. Ohjelman tulee olla

kytköksissä paitsi hyvinvoinnin kehittämiseen myös palvelutoiminnan kehittämiseen.

Toteutuminen on ollut heikkoa:

• Jos inventoinnilla tarkoitetaan esteettömyyden mittaamista tai arviointia, sitä ei ole tehty. 
  
  Käytössä oleva Pääkaupunkiseudun palvelukartta on esteettömyystietojen osalta vanhentunut sekä huonosti toimiva. Palvelukartta ei toimi esteettömyyttä tarvitsevien näkökulmasta lainkaan esim. esteetön sisäänkäynti 10 m – siis mistä pääsee sisään? 
  
  Länsi-uudenmaan hyvinvointialueen tarjotessa sote-palvelut espoolaisille, olisi tärkeintä saada jokaisen Espoonkin tilan ja/tai palvelu kohdalle netissä selkeästi esteettömyystiedot. Esteettömyystiedot tulee syöttää tietovarantopohjaisesti, jolloin ne saadaan kerran oikein kirjattuna kaikkiin ko. kohdetta ja/ tai palvelua viittaaman sama tieto. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota tietojen informatiivisuuteen.
   
• Asukkaan tai asiakkaan ei tule huomata palvelun rajakohtia, niinpä olennaisesti espoolaiseen palveluketjuun kuuluvat HSL tai HSY tai HUS-palvelut tulee huomioida Espoon tavoitteissa esteettömyyden ja saavutettavuuden osalta. Kun kaupungin palveluja sijoitetaan, vaikka kauppakeskuksiin, esteettömyys tulee huomioida myös saapumisessa kaupungin omiin tiloihin.
• Vuokrattavat tilat ja ostopalvelut eivät edelleenkään sisällä esteettömyyden vaatimusta.
• Esteettömyysohjelmaa ei ole käynnistetty uudelleen. Suunnitelmallista esteettömyystyötä ei tehdä. Myös esteettömyysasiantuntijan toimi on ollut pitkään täyttämättä, vuonna 2023 lähes koko vuoden. 
  
  Esteettömyystyö on hajallaan kaupungissa. Tarvitaan selkeää koordinaatiota sekä arvioinnin sijaan todellisia toimenpiteitä ja esteettömien ratkaisujen tuloksia, joissa myös turvallisuus on huomioitu.

6. Esimerkkejä onnistuneista esteettömistä kaupungin rakennuksista Espoossa?

Hyvästä tahdosta ja esteettömistä suunnitelmista huolimatta, ei onnistuneita ratkaisuja juuri löydy. Valvonnan puute voi toteutuksessa romuttaa hyvänkin suunnitelman. Ikävää on samojen virheiden toistuminen jatkuvasti.

7. Esimerkkejä kaupungin rakennuksista, joissa esteettömyys ei toteudu?

Edellä on mainittu esimerkkejä huonoista kohteista ja/tai toteutuksista.
Joskus säädöksiin on kirjattu tulkinnallinen muotoilu ja silloin esim. lain kirjaimellinen noudattaminen EI tuo esteetöntä tai aidosti kaikkien käytettävää rakennusta ja palvelua, puhumattakaan rakennukselle saapumisesta. Espoon ohjeistus ja käytännön toteutus tulee olla aidosti esteettömyyttä ja saavutettavuutta tuottavaa toimintaa. Esteettömyys ei ole mielipide asia, esteettömyys joko toimii tai ei toimi.
 

Esimerkkejä, mikä on jäänyt/ voi jäädä huomioimatta esteettömässä kaavoituksessa, suunnittelussa ja rakentamisessa:

• Pihaan ajo ja pihan kulkuväylät on suunniteltu usein siten, että kulkuväylät risteävät. Esimerkkinä usea erityisasumisyksikkö, jossa tontin pienen koon vuoksi turvallista liikkumista ei voida toteuttaa.
• LE-saattoliikennepaikka on harvoin ns. läpiajettava. Iso LE-auto on ambulanssin pituinen ja korkuinen, jolloin sen peruuttaminen ja kääntäminen LE-saattopaikan luona on vaarallista muille kulkijoille. Esimerkkinä Leppävaaran uimahallin sisäänkäynti.
• (Liikuntaesteisten, jatkossa LE) LE-saattoliikennepaikka on liian kaukana esteettömästä sisäänkäynnistä. Esimerkkinä nykyinen ehdotus Espoontorin kaavasta.
• LE-saattoliikennepaikka on kauempana, kuin pyöräpysäköinti esteettömälle sisäänkäynnille. Esimerkkinä rakentuva Kivenlahden liikekeskus= Metrokeskus II Länsiväylän varressa.
• LE-pysäköintipaikat ovat kaukana sisäänkäynnistä. Esimerkkinä rakentuva Hydridi-Areena.
• Koulujen kuntalaiskäyttöä säätelee jo koulusuunnittelun alkuvaiheessa ns. lukitusalueet. Tämä merkitsee sitä, että vain tiettyihin koulujen osiin pääsee ns. iltakäyttöä suorittamaan, jolloin sisäänkäynti näille, vaikkapa liikunnan lukitusalueelle, on aivan eri kuin esteetön pääovi. Esimerkkinä Pohjois-Tapiolan koulu.
• Sisäänkäyntien inva-painikkeet on sijoitettu siten, että ovi aukeaa painikkeen käyttäjää kohden, ’päälle’. Näitä tilanteita on ollut monissa kohteissa ja ne on kaikki jouduttu korjaamaan jälkityönä.
• Vaikka hissi ja tai/ nostin olisi säädösten mukainen, ei se ole riittävän suuri pyörällisille apuvälineille ja saattajalle. Esimerkkinä kulttuurikeskuksen hissi ja nostin. Toisena esimerkkinä Leppävaaran laboratorion hissi, jonka kulkuaukon leveys on 89 cm., mikä estää kaikkien varsin yleisten 90 cm leveiden sähköpyörätuolien käyttäjien pääsyn tähän palveluun.
• Ovet avautuvat toisiaan päin jopa ’lukittuen’ toisiinsa tai estäen esim. toisesta tilasta ulospääsyn. Esimerkkinä Pohjois-Tapiolan koulun autismi-oppilaiden siipi, jossa RAKA:n katselmoinnin myötä ovet korjattiin eri suuntaan aukeaviksi.
• Lasi-ovet ja lasiseinämät suunnitellaan ilman huomiomerkintöjä oleviksi. Edullinen ja tehokas turvallisuutta lisäävä teippaus on RAKA:n toimesta pyydetty lisäämään mitä erilaisimpiin kohteisiin, mm. koulujen sisäänkäyntien lasiovet, Tapiolan kirkon sisäosien lasiseinät.
• Miellyttävä tilaympäristö syntyy sekä visuaalisin että ääniympäristön keinoin. Rauhallisen, mutta riittävän kontrastisen värimaailman, häikäisyneston sekä kaikumista estävien materiaalien käyttö auttaa kaikkia eikä pelkästään aistikuormittuneita oppilaita ja muita käyttäjiä. Esimerkkinä kaikki PPP-koulut, joissa aulatila, joka on kahden kerroksen korkuinen, toimii samalla ruokailutilana ja oleilutilana portaiden ollessa mm. istuinkäytössä. Tilassa on usein myös ikkunapintaa paljon ja äänimaailma siten kaoottinen.
• Lukittavista säilytyskaapeista osa on oltava myös näkövammaisten osalta käytettävissä (haptisia = tuntoaistiin perustuvia näppäimistöjä / lukitusjärjestelmiä). Esimerkiksi nykyinen, monessa koulussa oleva HSL-lipulla toimiva mekanismi ei ole toimiva ratkaisu näkövammaisille.
• Opasteet sisällä ja ulkona vaativat riittävän suuren, selkeän fontin ja kontrastin taustaan sekä ulkona aina valaistuksen. Esimerkkinä Espoon graafisen ohjeiston mukainen nimikyltin RST-väri, mikä ei erotu harmaana monestakaan taustapinnasta. RAKA on huomauttanut asiasta mm. koulujen ja Matinkylän Uimahallin kohdalla, jossa väri muutettiin.
• Espoossakin toteutetaan julkisia rakennuksia siten, että LE-wc-tila toimii samalla myös LE-pesu- ja pukutilana. Näin on tehty mm. kouluissa. Tämä tarkoittaa, että liikuntaesteisiä henkilöitä ei voi olla kerrallaan kuin yksi käyttämässä tilaa suihkuna ja toisaalta tila on epämiellyttävä sekä pesulle ja pukeutumiselle yhtä aikaa. Tämä haittaa myös tilan käyttöä LE-wc-tilana. Koska kouluja käytetään myös vammaisten ryhmäliikuntaan, ei puku- ja pesutiloja ole heille käytettävissä.
  RAKA on todennut liian usein, että LE-wc-tilan osoittaminen samalla LE-puku- ja pesutilaksi on alentavaa. Kuinka moni ns. terveistä ihmisistä suostuisi peseytymään ja pukeutumaan pienessä wc-tilassa, johon itsensä lisäksi pitää mahtua myös usein avustaja?
• ja monia, monia muita esimerkkejä

8. Aistiesteettömyyden huomiointi (haasteet kaupungin toimitiloissa)

Aistiesteettömyyden huomiointi voisi olla parempaa. Valaistu, heijastusvaikutus, äänet, värit ja pintamateriaalit ovat tärkeitä. Esimerkkinä Pohjois-Tapiolan koulun autisti oppilaiden siipi, jossa RAKA huomautti luokkatilojen rajautuvan lasiseinillä käytävään, mikä lisää aistiärsytystä sekä äänen kuuluvuuden että läpinäkyvyyden vuoksi.
Ja kuten edellä jo mainittiin, kaikkien PPP-koulujen ja aiemminkin rakennettujen koulujen, mm. Vanttilan koulu, materiaalivalinnat aiheuttavat liian kovaa meteliä tilan käyttäjien paikalla ollessa.

Monet uudet ratkaisut, kuten monitoimitilat, korkea keskiosa jne., ennemminkin lisäävät kuin vähentävät aistiärsytystä, kuten melua. On huomioitava, että aistiärsytys kuormittaa kaikkia oppilaita ja työntekijöitä.

9. Mitä mahdollisuuksia kuntalaisilla on vaikuttaa rakennetun ympäristön esteettömyyteen?

Ainakaan toimintaesteisillä asukkailla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa rakennetun ympäristön suunnitelmiin ja siten esteettömyyteen. Jälkeenpäin voi yrittää vaikuttaa mm. palautteilla. Aina näillä ei ole merkittävää vaikutusta, ellei kyseessä ole laajempaa joukkoa koskeva virhe.
 

Espoon vammaisneuvoston puolesta

Pirkko Kuusela                                                               Hanne Österberg

Puheenjohtaja                                                                Rakennetaan kaikille työryhmän

                                                                                      puheenjohtaja