Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan 26.1.2022

Kokouksessa käsiteltiin seuraavia asioita.

Ira Tanskanen-Hietanen sekä 43 muuta valtuutettua ovat 13.9.2021 jättäneet valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Espooseen laaditaan oma lapsistrategia ja toimenpideohjelma, jolla varmistetaan mahdollisimman täysimääräinen lapsen oikeuksien toteutuminen ja ohjeistuksen lapsivaikutusten arvioinnista. Ohjeistus ja lisätietoa lapsivaikutusten arvioinnista löytyy esimerkiksi THL:n nettisivuilta.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta piti valtuustoaloitetta erittäin tärkeänä ja kannatettavana. Toimikunta perehtyi kokouksessaan 26.1.2022 aloitteista annettuihin lausuntoihin vammaisneuvostosta ja kasvun ja oppimisen lautakunnasta, jotka olivat perusteellisia. Toimikunta kävi perusteellisen keskustelun aloitteesta ja laati lausunnon asiasta.

Lisäyksenä edellisiin lausuntoihin toimikunta täydentää, että vähemmistöihin kuuluvien lasten ja perheiden tilannetta tulee tehdä näkyväksi, esimerkiksi erilaisilla selvityksillä ja kohdennetuilla tiedonkeruutavoilla. Tiedämme kovin vähän vähemmistöperheisiin kuuluvien lasten mahdollisuuksista harrastaa, kokea turvallisuutta, kokea osallisuutta ja kuuluvuuden tunnetta esimerkiksi kouluyhteisössä. Tilannekuvan lapsen oikeuksien toteutumisesta Espoossa tulee olla ajan tasainen. Henkilöstön ja luottamushenkilöiden osaamista on kehitettävä, esimerkiksi koulutuksella. Lapsiystävällinen kunta -ohjelma tukee lapsistrategian toimeenpanoa ja seurantaa. Lapsistrategia on keino tehdä näkyväksi ja parantaa kaupungin palveluja, kun espoolainen on valmis perheen perustamiseen.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan keskeisimpiä tehtäviä. Espoossa hyvinvointikertomus ja -suunnitelma kootaan kerran valtuustokaudessa toimialojen välisessä yhteistyössä. Vanhusneuvoston, vammaisneuvoston, tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunnan sekä nuorisovaltuuston lausunnot pyydetään ennen lautakuntien, kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyä. Lausuntopyyntö koski Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman 2022-2025 lisäksi myös kolmea ikäkausittaista hyvinvointisuunnitelmaa. Asiakirjat olivat kokouskutsun liitteenä ja ne olivat luonnoksia ja luottamuksellisia.

Hyvinvointikertomus- ja -suunnitelma sekä ikäkausisuunnitelmat ovat merkitykseltään erittäin tärkeitä. Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman pohjatyötä kiitettiin kokonaisvaltaiseksi ja tätä kokonaisuutta tärkeäksi välineeksi kaupungin työntekijöille. Toimikunta esitti huomioita ja täydennyksiä tekstiin lausunnossaan.

Toimikunnassa todettiin, jos teksti on yleisesti kirjoitettua, se ei vastaa asukkaiden tarpeisiin kohdennetusti. Tällä toimikunta tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ilmaisu espoolaiset lapset, tulisi avata esimerkiksi vammaiset lapset, vieraskieliset lapset, romanilapset jne. Tiedämme tutkimuksista, että sateenkaariperheiden lapset tulevat kiusatuksi useammin kuin muista perheistä tulevat lapset. Romanilasten ja -nuorten hyvinvoinnin tilanne on heikompi kuin valtaväestöön kuuluvilla ja se näkyy mm. heikkona koulumenestyksenä, päihdeongelmina. Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman merkittävyyden vuoksi olisi tärkeää avata lauseet ”espoolaisten hyvinvointi on keskimäärin…, mutta tiedämme myös eri väestöryhmien hyvinvointivajeesta seuraavaa…” Tämän tyyppinen kirjaus nostaa monenlaisuuden esiin. Mitä selkeämmin asian nostaa esiin, sitä paremmin voidaan ohjata toimintaa. Ajatuksen tulisi olla läpileikkaavana tekstissä. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelmadokumentti ohjaa napakammin ikäkausittaisia hyvinvointisuunnitelmia 2022-2025.  ”Se mikä tulee näkyville, tulee myös huomioitua”.

Päätettiin työryhmät, jotka ideoivat saamelaisten kansallispäivän ja Minna Canthin päivien sisällöt.

Hannu Laaksonen kertoi Kilonpuiston koulun Hyvän tekemisen -hankkeesta.