Taide kuuluu tunneleihin, metroasemille ja seinille
- Espoon kaupunki
- Kulttuuri
Tekstit on julkaistu alun perin Espoo-lehdessä 1/2023.
Lue Espoo-lehden 1/2023 muita juttuja
--
Julkisen taiteen merkitys kaupungille ja sen asukkaille on monitahoinen ja jopa yllättävän suuri. Taideteos alikulkutunnelissa tai kerrostalon rappukäytävässä ovat tärkeitä tapoja vahvistaa asuinalueen vetovoimaa, identiteettiä ja turvallisuutta.
Matinkylä-seuran aktiivit alkoivat pari vuotta sitten pohtia, miten saada omasta asuinalueesta viihtyisämpi ja miellyttävämpi kaikille. Alueella monet alikulkutunnelit oli töhritty, mikä oli omiaan heikentämään alueen tunnelmaa ja lisäämään myös turvattomuutta.
”Kiersimme kuvaamassa sotkuisessa kunnossa olevat tunnelit, joita oli yhteensä 15. Laadimme kaupungille aloitteen, jossa ehdotimme, että betoniseinäisistä pimeistä tunneleista tehtäisiin valoisia taidegallerioita”, kertoo Matinkylä-seuran varapuheenjohtaja Sirkka Ruikkala.
Taideteosten voisi kuvitella houkuttelevan töhrijöitä. Toisin on käynyt Akselinpolun alikulkutunnelissa, jonka Matinkylä-seura kuvitti kaupungin luvalla seitsemän vuotta sitten.
”Se on alueen ainoa tunneli, joka on edelleen siisti. Olemme huomanneet, että tasokkaasti taiteillut kohteet pysyvät puhtaina – töhrijät selvästi arvostavat, että on yritetty tehdä kaunista”, Ruikkala pohtii.
Nyt kahdessa Matinkylän alikulkutunnelissa komeilee julkiset taideteokset: Kati Immosen Muistomerkki Viljonpolun alikulkutunnelissa ja Laura Pehkosen Domino Nuottaniemen alikulkutunnelissa.
”Olemme kuulleet, kuinka ihmiset nauttivat taiteesta kävelyreitin varrella ja myös jäävät ihmettelemään sen tarkoitusta”, Ruikkala kertoo.
Kaksi taiteiltua alikulkutunnelia ovat vasta alkua. Asukasyhdistys on suunnitellut kaupungin ja Espoon modernin taiteen museo EMMAn kanssa, että joka vuosi yhteen alikulkutunneliin Matinkylässä tuodaan taidetta.
Kaikki kehittämään kotikaupunkia
Matinkylän alikulkutunneliprojektissa asukasyhdistys teki aloitteen ja on ollut vahvasti mukana koko taideprojektin ajan. Kaupunki otti asukkaiden aloitteen vastaan ja päätti käynnistää hankkeen.
Kaupunki on myös osallistunut suunnitteluun ja esimerkiksi alikulkutunnelien valaisuun sekä pohjatöiden tekemiseen taiteelle sopivaksi. EMMAn tehtävä puolestaan on ollut kuratoida hanketta, eli valita taitelijat ja tukea heitä työssään.
”On ollut ihanaa, että kaupunki on toiminut näin asukaslähtöisesti ja kuullut meitä. Tämä projekti on tuonut kaupungin eri yksiköt, EMMAn ja Matinkylän asukkaat yhteen”, Ruikkala kiittää.
”Tämä projekti on myös todistanut meille matinkyläläisille, että kaupunki välittää ja haluaa tehdä yhdessä hyvää meidän asukkaiden eteen!”
Matinkyläläisten aktiivisuus julkisen taiteen hankkeessa hakee vielä Espoossa vertaistaan, mutta kaupunki kutsuu muitakin espoolaisia mukaan kehittämään kotikaupunkiaan yhä enemmän.
Kulttuurin tulosyksikössä järjestetään vuoden mittaan lukuisia erilaisia asukastapaamisia ja tehdään yhteistyötä kuvataidekoulun oppilaiden, koulujen sekä päiväkotien kanssa. Kulttuurilautakunnan myöntämiltä projektiavustuksilla tuetaan lukuisia asukkaiden omia hankkeita, joilla edistetään asuinalueiden viihtyvyyttä.
”Osallistumme moniin asukastapahtumiin ja saamme ihanan paljon yhteydenottoja asukkailta. Erityinen voimavara ovat espoolaiset asukas- ja kaupunginosayhdistykset, kuten Matinkylä-seura”, kertoo Espoon kaupungin kulttuuripäällikkö Tiina Kasvi.
Alueen identiteetti vahvistuu
Espoo kasvaa ja kehittyy nopeasti. Espoolaisia on koko ajan yhä enemmän, ja heitä varten tarvitaan uusia elinvoimaisia asuinalueita. Julkisella taiteella voidaan luoda uusillekin alueille identiteettiä, jotta ne olisivat viihtyisiä, persoonallisia ja linkittyisivät alueen historiaan.
”Suunniteltu ja mietitty kaupunkiympäristö, johon myös julkinen taide kuuluu, tuo turvallisuutta ja kiinnostavuutta. Taiteen avulla uudelle alueelle syntyy oma identiteettinsä ja sen arvostus kasvaa”, perustelee Espoon kulttuurijohtaja Susanna Tommila.
KulttuuriEspoo 2030 on valtuuston hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jolla kulttuuria ja taidetta pyritään tuomaan kaikkeen kaupungin toimintaan – kaupunkisuunnittelun lisäksi myös esimerkiksi opetukseen ja terveyspalveluihin.
”Kaupunkitaide kuuluu vahvasti Espoon strategiaan”, Tommila vahvistaa.
Taide voi myös vahvistaa uuden asuinalueen identiteettiä ilmentämällä sen historiaa.
”Espoon Kauklahden juna-aseman lähiympäristössä on vireillä Lasihytin asemakaava, ja sinne suunniteltavassa taiteessa inspiroidutaan varmasti myös Kauklahden lasitehtaasta”, uskoo intendentti Henna Paunu EMMAsta.
Myös Keran taideohjelma on laadittu asemakaavatyön yhteydessä, ja keramiikkatehtaan historia on vaikuttanut taidesuunnitteluun.
”Kaikilla Keran taidehankkeeseen valituilla taiteilijoilla on kokemusta keramiikan parissa työskentelystä. Keraan on suunnitteilla veistos kävelykadulle ja teoksia alikulkutunneleihin, jotka ovat aina ovat tärkeitä kohtia viihtyvyyden kannalta”, Paunu kuvailee.
EMMA vastaa asiantuntijatyöstä Espoon julkisen taiteen hankkeissa kaupungin tilauksesta ja tekee kiinteää yhteistyötä paitsi taiteilijoiden, myös rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan kaupunkiympäristön toimialan kanssa.
”Prosessit ovat pitkiä, sillä taide suunnitellaan ja tehdään samassa rytmissä muun kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen kanssa. Suunnittelijat ja taitelijat työskentelevät yhdessä, mikä on todella hienoa: kun suunnitellaan katukiveys tai viheralueen kasveja, niin samalla mietitään, miten ne voisivat tukea veistoksen teemaa”, Paunu selittää.
Julkinen taide voisi olla myös performanssi, mutta sellaista Espoossa ei ole vielä nähty. Perinteistä ja uudenlaista ajattelua yhdistää liikuteltava pronssiveistos Espoon Nelli.
”Viime kesänä Nelliä pääsi ihailemaan Haukilahden rannassa, ja nyt se odottaa uutta sijoituspaikkaansa EMMAn tiloissa. Kesän alussa Nelli viedään uudelle alueelle, jota en voi vielä paljastaa”, Paunu vinkkaa.
Asuinalueen arvo kohoaa
Kulttuurijohtaja Susanna Tommila korostaa taiteen laajaa merkitystä identiteetin luojana ja vetovoimatekijänä. Taide ei hänen mukaansa ole enää pelkkä koriste, vaan olennainen osa rakentamista.
Julkinen taide voi esimerkiksi olla laserleikkauskuva päiväkodin lattiassa tai kuvitettu akustiikkalevysarja julkisen tilan seinällä. Maalaustaidetta voidaan tuoda jo rakennusvaiheessa vaikka rappukäytävään tai talon seinään, joka pitäisi muutenkin maalata. Taide voi integroitua puiston penkkiin, joka pitää joka tapauksessa rakentaa.
”Oikeaan aikaan suunniteltu julkinen teos ei välttämättä kasvata rakentamisen kustannuksia, mutta nostaa alueen arvoa. Monet rakennuttajatkin jo vaativat, että alueelle on suunniteltu julkista taidetta”, kulttuurijohtaja Tommila huomauttaa.
”Taide täyttää myös kaupungille asetettua hyvinvointivelvoitetta, koska sen ansiosta asuinympäristöstä tulee viihtyisä ja hyvinvointia tukeva”, hän lisää.
Matinkylä-seurassa on laskettu, että taiteen ansiosta kaupungilta säästyy rahaa siivouskuluissa ja onpa asialla tärkeä ympäristövaikutuskin: Seinien puhdistamisessa käytettävät grafiitinpoistoaineet saattavat olla myrkyllisiä. Niiden käyttämiseltä säästytään, jos töhryt vähenevät.
Matinkylän vanhassa, nyt jo puretussa ostoskeskuksessa toteutettiin muutama vuosi sitten taideprojekti, jossa synkeään ympäristöön tuotiin erilaisia teoksia. Huomattiin, että taide kohotti betonikompleksin arvokkuutta ja viihtyisyyttä – myös töhrijöiden silmissä – ja ostari pysyi kuin pysyikin siistinä.
”Vanhan ostarin liikehuoneistojen vastikkeita voitiin jopa laskea, koska sotkujen siivoamiseen ei mennyt enää niin paljon rahaa”, Ruikkala kertoo.
Paikallisten taiteilijoiden töitä
Espoon kaupunkitaiteessa ilmennetään Espoolle tärkeitä arvoja, kuten vastuullisuutta ja elinkaariajattelua. Lasihytin taideohjelmassa voidaan pyrkiä esimerkiksi hyödyntämään kierrätysmateriaaleja.
Espoossakin asuu paljon taiteilijoita, ja myös heidän töitään voi nähdä katukuvassa.
”On aina erityisen mukavaa, kun espoolaistaiteilijan töitä saadaan osaksi kaupungin julkista taidetta. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat vaikkapa länsimetron uudet asemat, joilla on myös Espoossa asuvien taiteilijoiden teoksia”, kulttuuripäällikkö Kasvi mainitsee.
EMMAn asiantuntijoiden valitsema taiteilija tekee teosehdotuksen tiettyyn paikkaan, ja siitä prosessi käynnistyy.
”Kun hyväksymme ehdotuksen, taiteilija jatkaa työskentelyä kaupungin suunnittelijoiden kanssa. Emme ole laittaneet taiteilijoita kilpailuasetelmaan, vaan teemme taustatyön löytääksemme kuhunkin hankkeeseen sopivan taitelijan”, Paunu kertoo.
EMMAn kuratoimat teokset liittyvät osaksi EMMA-kokoelmaa, vaikka ne eivät sijaitsekaan EMMAn tiloissa Tapiolassa.
Taide lisää turvallisuutta
Taideprojekteja kytketään kiinteästi kaupunkisuunnitteluun myös siksi, että taiteen koetaan lisäävän turvallisuutta asuinalueella. Taiteen avulla luodaan tunnistettavia paikkoja, joissa on mukava liikkua.
Esimeriksi pimeä betoniseinäinen alikulkutunneli tai pyöräparkki voidaan kokea turvattomaksi ympäristöksi, mutta taiteella ja valaistuksella niihin syntyy turvallisuuden tunnetta lisäävää viihtyisyyttä.
”Kun harmaaseen alikulkusiltaan tuodaan kunnolliset valot ja väriä sekä taideteos, alikulkusillalle syntyy identiteetti. Taide luo ikään kuin omistajuutta ja merkitystä julkisille paikoille”, kuvailee Espoon kulttuurijohtaja Susanna Tommila.
Taide julkisella paikalla herättää tunteita ja kiinnostusta. Moni näkee teoksen kävelyreittinsä varrella ja jää pohtimaan, mistä oikein on kyse. Taiteella peitetyt pinnat saavat myös olla rauhassa paljon useammin kuin tyhjät tilat.
”Harvoin seinämuraaleita tai alikulkusiltojen teoksia töhritään. Mietitty ympäristö viestii ihmisille, että tätä paikkaa arvostetaan ja minäkin voin tätä arvostaa”, Tommila pohtii.
Taide pysäyttää metroasemalla
Finnoon metroaseman laituriseinällä komeilee Leena Nion taideteos, jota ei voi olla huomaamatta: Haavekuvia on peräti 70 metriä pitkä, eli koko laiturialueen mittainen teos.
Se koostuu 28 kuvaneliöstä, joista jokaisessa on yksityiskohta rantojen luonnosta Finnoon merellisen asuinalueen hengessä. Päällimmäisen kerroksen alumiinisista laserleikatuista aukoista näkyy alemman kerroksen liukumaalattu kirkas sävymaailma.
Teos syntyi samassa tahdissa aseman rakentamisen kanssa eli pitkän ajan kuluessa. Nio teki tiivistä yhteistyötä asemaa suunnittelevien arkkitehtien kanssa.
”Tämä oli isoin ja jännittävin projekti, jossa olen ollut mukana. Pitkään työskentelin vain piirrosten, pienoismallien ja tietokonemallinnuksien kautta. En muista, koska olisi jännittänyt niin paljon, kun valtava teos vihdoin ripustettiin ja asennettiin paikalleen”, Nio kertoo.
Valaistusta säätämällä tehtiin vielä loppusilaus, jotta kaksikerroksisuus näyttäytyy oikealla tavalla valon ja varjon leikissä.
”Toivon, että metromatkustajat saisivat teoksestani kokemuksia monen matkan aikana ja myös lapset voisivat bongailla muodoista yksityiskohtia, kuten tuttuja eläin- ja kasvilajeja”, Nio kertoo ja esittää toiveen:
”Jos vaikka metromatkustaja laskisi hetkeksi puhelimen kädestään, katsoisi sinne laituriseinälle ja antaisi ajatusten kulkea hetken ihan vapaasti.”
Tutustu länsimetron asemien taiteeseen(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).
Nuoret luomassa julkista taidetta
Osallistavassa taiteessa kaupunkilaiset, usein nuoret, pääsevät mukaan taideprojektiin.
Länsiväylän alikulkutunneliin Matinkylässä on syntymässä EMMAn kuratoima osallistava julkinen taideteos taitelija Yamahamayn eli Yasmin May Jaafarin ja Tiistilän koulun yhdeksäsluokkalaisten yhteisprojektina.
Taiteilija maalaa pitkän alikulkutunnelin seinäpinnoille spray- ja pensselimaaleilla erilaisia maailmoja kuvaavan muraalin. Sen pinnalle kiinnitetään kolmiulotteisena elementtinä alumiinikomposiittilevylle printattuja oppilaiden suunnittelemia ja taiteilijan toisintamia hahmoja, joiden on tarkoitus kertoa jotain tekijöistään.
Oppilaat ovat suunnitelleet hahmoja työpajoissa Jaafarin ja kuvataideopettaja Senja Valon ohjauksessa.
”Tämä ryhmä on todella taitava ja luova. Hahmot ovat kehittyneet työpajojen aikana erilaisten harjoitusten kautta. Odotan innokkaasti sitä, millaisiksi oppilaiden hahmot lopulta kehittyvät”, Jaafar sanoo.
Oppilaille työskentely taiteilijan kanssa on ollut aivan erityinen kokemus. Sini ja Lumi ovat Tiistilän koulun kuvataiteen valinnaisryhmäläisiä, jotka ovat osallistuneet viime syksynä alkaneeseen katutaiteen projektiin.
”Parasta on ollut päästä näkemään, miten taitelija työskentelee ja saada käyttää sellaisia värejä ja työkaluja, joita taitelijatkin käyttävät”, Lumi kertoo.
Teos alikulkutunneliin valmistuu kevään ja kesän taitteessa.
”On varmasti todella jännä nähdä oma hahmo siellä alikulkutunnelin seinällä lopullisessa taideteoksessa”, Sini pohtii.
Katso video Tiistilän kuvataiteen valinnaisryhmäläisten työpajasta: Nuoret luomassa julkista taidetta(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Videolla nuoret kertovat esimerkiksi siitä, millaista ammattitaiteilijan kanssa työskentely on ollut.
Teksti: Susanna Cygnel.
Kuvat: Tero Ikäheimonen ja Susanna Kekkonen.
- Espoo-lehti