Ruokahävikin pienentäminen osana kestävää kulutusta

Ruokahävikin pienentäminen on aina päiväkotien, koulujen, lukioiden ja nuorisotilojen asialistalla. Kouluissa ja lukioissa on tehty työtä ruokahävikin vähentämisen eteen jo vuosia. Vastaavasti nuorisotiloissa opetetaan nuoria kokkaamaan hävikkiruoasta herkullisia aterioita.

Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa on onnistuttu vähentämään ruokahävikin kokonaismäärää noin neljä prosenttia vuosittain. Ateriapalvelutuottajat ovat velvollisia mittaamaan biojätteen määrää ja kertomaan, minkälaisia toimenpiteitä he ovat tehneet hävikkiruoan vähentämiseksi ja miten suuri vähennys on.

"Ruoan hinnan nousu on nyt erittäin ajankohtainen aihe myös kotitalouksissa. Espoon kaupungin järjestämissä ateriapalveluissa ruoan hintoja on tarkkailtu aina, mutta nyt varmasti yhä useampi miettii millaista ruokaa ostaa ja valmistaa. Ruoalla on mitä suurimmassa määrin myös ympäristövaikutuksia ja sen vuoksi kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, miten kannattaa ruokailla ja mitä hävikkiruoka aiheuttaa", miettii Espoon kaupungin ruokapalvelujohtaja Minna Ahola.

”Terveellinen ravinto on tärkeää jaksamisen ja oppimisen kannalta”, toteaa kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Harri Rinta-aho. ”Olisi hyvä, että lapset ja nuoret söisivät joka päivä ruoan päiväkodeissa, peruskouluissa ja lukioissa.”

Ja kun ruoka maistuu, hävikkiäkin tulee vähemmän. Espoolaisissa kouluissa oppilailla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa ruokailuun.  

Keväällä 2021 yläkouluissa alkoi kouluruokailuprojekti, jonka tavoitteena on saada oppilaat syömään enemmän kouluruokaa. Työpajatyöskentelyyn valikoitui neljä suomenkielistä koulua ja yksi ruotsinkielinen koulu.

Kouluruokailuprojektissa ideoitiin muun muassa, miten ruoan arvostamista voitaisiin lisätä, jotta otettu ruoka syötäisiin ja ruokahävikki eli lautashävikki pienenisi.

Työpajoissa kerättyä tietoa on nyt tutkittu, ja seuraavaksi on tarkoitus pilotoida erilaisia ehdotettuja toimenpiteitä. Mikäli pilotoinnit osoittautuvat onnistuneiksi, käytännöt voidaan levittää muihinkin kouluihin ja lukioihin.

Yksi mielenkiintoisimmista Kouluruokailututkimuksen löydöistä oli ruokailutilan viihtyvyyden vaikutus. Oppilaiden palautteiden mukaan kouluravintoloissa jonotusajat voivat olla pitkiä ja ruokailutilat meluisia. Projektissa selvitetään mahdollisuutta muuttaa linjasto tehokkaammaksi, jolloin jonotusaika lyhenee ja oppilaat pääsisivät nopeammin syömään. Lisäksi uusia kouluja rakennettaessa ja vanhoja kouluja remontoitaessa voidaan kiinnittää entistä enemmän huomiota tilojen viihtyisyyteen ja meluisuuden vähentämiseen.

Koulut ja lukiot saavat perustaa myös asiakas- ja ruokaraateja. Raatien tarkoitus on, että oppilaat keskustelevat keittiöhenkilökunnan ja opettajien edustajien kanssa ruokailusta. Asiakasraadissa pohditaan, miten ruokaa ja ruokailutilannetta voitaisiin yhteistyössä kehittää.

”Teemme yhteistyötä mielellämme ja kannustamme raatien perustamista ja niiden toiminnan kehittämistä. Olen siinä käsityksessä, että oppilaat osallistuvat raateihin mielellään", Ahola kertoo.

Ruokalistojen suunnittelussa noudatetaan ravitsemus- ja ikäryhmäkohtaisia ruokailusuosituksia. Kaikki tarjolla olevat ruoat eivät välttämättä maistu kaikille. Tällöin on hyvä muistaa, että koulu- ja päiväkotiruokailulla on aina myös kasvatuksellinen merkitys, eli on hyvä oppia maistamaan myös uusia makuja ja ruokalajeja.

Lasten ja nuorten suosikkiruoat ovat vuodesta toiseen kalapuikot, pinaattiohukaiset, porkkanapihvit, lihapyörykät, perinteinen lihamakaronilaatikko ja tietyt puurot, ja nämä tietenkin sisällytetään ruokalistaan.

Uusia ruokalajeja tarjotaan useamman kerran, jotta nähdään, haluavatko lapset ja nuoret syödä niitä. Mikäli kyseisestä ruoasta ei pidetä ja tulee ruokahävikkiä, ruokaa ei kannata silloin pitää ruokalistalla.

Kasvisruoka on toisena vaihtoehtona joka päivä, mutta siitä toivottaisiin maistuvampaa. Kotitalousluokille on järjestetty reseptikilpailuja kasvisruokien kehittämiseen, ja parhaat reseptit ovat päässeet osaksi kouluruokalistoja. Näin oppilaat ovat saaneet itse osallistua heille tarjottavan ruoan kehittämiseen.

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään kaikissa kouluissa 12.–18.9.2022.

Ateriapalvelutuottajat suunnittelevat omia tapahtumia Hävikkiviikolle. Tarkoituksena on antaa lisätietoa ruokahävikin pienentämisestä sekä kestävistä ruokavalinnoista. Lapsia ja nuoria muistutetaan myös siitä, että lautaselle kannattaa ottaa ruokaa vain sen verran kuin sitä jaksaa syödä.

Osa kouluista ja oppilaitoksista käyttää ravintoloissa biovaakoja. Näin oppilaat näkevät itse ruokailun jälkeen, miten paljon  biojätettä syntyy syömättä jääneestä ruoasta.

Ruokahävikin pienentämiseksi pitää osata arvioida ruokailijoiden määrä. Ateriapalvelutuottajilla on onneksi hyvä näppituntuma tähän, sillä arviointia on tehty jo vuosia. Aholan mukaan alakoululaisista noin 90–100 % syö kouluruoan, koska syömään mennään opettajan johdolla. Kun puhutaan yläkoululaisista ja lukiolaisista, määrä laskee.

Koulut ja oppilaitokset informoivat omaa ruokapalveluaan oppilasmäärän muutoksista etukäteen. Esimerkiksi keväällä voi olla retkipäiviä tai leirikouluja, ja koeviikot on hyvä yhteisesti käydä läpi aina lukuvuoden alussa, koska koeviikoilla kaikki oppilaat eivät syö lukioissa.

Myös laskutustapaa on muutettu. Aikaisemmin suurimmasta osasta ruokailua laskutettiin kaupunkia koko oppilasmäärän mukaan riippumatta siitä, kävivätkö kaikki syömässä. Vuoden 2022 alusta alkaen kaupunki maksaa kaikille ateriapalvelutuottajille vain syödyistä aterioista eli puhutaan lautasperusteisesta laskutuksesta. Uusi laskutustapa auttaa entisestään ruokahävikin vähentämisestä, sillä sen avulla saadaan tarkempia tilastoja ruokailijoiden määrästä.  

Uudistus koskee vain peruskouluja ja lukioita. Päiväkodeissa lapsimäärässä on suurempia vaihteluita, joten ruoka laskutetaan ennakkotilauksen perusteella. Siksi on tärkeää, että huoltajat ilmoittavat etukäteen tiedossa olevat poissaolot päiväkodille hyvissä ajoin. Silloin ruokaa voidaan valmistaa sopiva määrä läsnä oleville lapsille, eikä ruokahävikkiä synny.

Jos ruokaa jää yli, se voidaan lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Korona-pandemian pahimpina aikoina osa oppilaista oli etäopetuksessa, jolloin he saivat noutaa ruokakasseja kouluista ja oppilaitoksista. Noutamatta jääneet ruokakassit lahjoitettiin tällöin ruoka-apua välittäville tahoille.

Espoon nuorisotiloista osa hyödyntää kauppojen hävikkiruokaa, josta parasta ennen -päiväys on umpeutumassa tai jonka kauppa on poistanut myynnistä, mutta joka on edelleen syöntikelpoista.  

Esimerkiksi Suvelan nuorisotilalla on sopimus paikallisen Alepan kanssa, josta nuorisotila voi käydä perjantaisin tiedustelemassa, liikenisikö kaupalta hävikkiruokaa tai parasta ennen -ruokaa nuorille. 

Suvelan nuorisonohjaaja Susanna Heinälehto kertoo, että nuorisotila on saanut hävikkiruokaa lahjoituksena käyttöönsä pari kertaa kuussa. Tavallisesti kaupasta on voinut hakea hedelmiä ja kasviksia, mutta joskus myös leipää.

Heinälehto kertoo, että nuoret ovat olleet innoissaan yhteisistä kokkaushetkistä ja he ovat kokanneet monella eri tavalla. Perunoita on voitu paistaa paistinpannulla, mutta hedelmät ovat menneet usein sellaisenaan nuorten välipalaksi.

Vilkkaimpina iltoina nuorisotilalla käy yli sata nuorta, joten hävikkiruoka katoaa nopeasti kasvavien nuorten suihin.