Puhtaampia Itämeren aaltoja

9.12.2023 5.53

Jokainen voi tehdä jotakin Itämeren hyväksi; vähintään laittaa roskat roskakoriin. 

Espoon kaupunki on ottanut vastaan Itämerihaasteen vuonna 2007 ja siitä lähtien kaupungilla on ollut toimenpideohjelma Itämeren hyväksi. Nykyinen kausi on lopuillaan ja uuden kauden, eli vuosien 2024–2028 ohjelmaa suunnitellaan.
”Kaupunki tekee omassa työssään lainsäädännönkin kautta paljon Itämeren hyväksi, ja toimenpideohjelmat tuovat lisäsuojelua. Nykyisellä kaudella esimerkiksi matonpesupaikat on viemäröity ja meren rannoilta on torjuttu kurtturuusua”, kertoo Espoon kaupungin limnologi Miina Fagerlund.  

Fagerlund haluaa oikaista käsityksen, jonka mukaan ravinnekuormitus tulee pääasiassa muista Itämeren rannikkovaltioista: ”Valtaosa lähirannikkovesiemme kuormituksesta on peräisin Espoon omilta maa-alueilta. Asukkailla onkin suuri vaikutus siihen, missä kunnossa Espoon rannikkovedet ovat.” 

Yksi merkittävä tekijä, johon asukkaat voivat vaikuttaa, ovat hulevedet, joita muodostuu rakennetuilla alueilla. Niitä ovat esimerkiksi katoilta ja asvalttipinnoilta virtaavat vedet.

”Hulevedet eivät mene jätevesipuhdistamoon, kuten usein luullaan, vaan ne johdetaan käsittelemättöminä vesistöihin ja lopulta mereen. Esimerkiksi autojen pesuvesiä ei saisi päästää hulevesiviemäreihin lainkaan, eikä viemäreihin saisi heittää roskia tai tupakantumppeja.” 

Hyvä uutinen Itämeren hyvinvoinnin kannalta on Blominmäen uusi jätevedenpuhdistamo. Sen puhdistustulokset ovat aikaisempaa paremmat varsinkin typen osalta, joka on etenkin ulkosaaristossa rehevöitymistä lisäävä ravinne.

Kolme vinkkiä meriluonnosta huolehtimiseksi
 

  1. Roskien kerääminen luonnosta ja vieraslajien, kuten jättipalsamin ja kurtturuusun, poistaminen rannoilta ja purojen varsilta parantavat meriluonnon tilaa. 
  2. Merirokon tarttumisen veneen pohjaan voi estää myrkkymaalien käytön sijaan harjapesulla.  Myrkkymaalit ovat haitallisia kaikille vesieliöille. 
  3. Mieti, onko ruoppaus omalla rannalla välttämätöntä. Ruoppaus poistaa kaloille ja linnuille elintärkeää kasvillisuutta ja pohjan elinympäristöjä.  

Lue hulevesien hallinnasta kiinteistöllä.

Espoon kaupungin limnologi Miina Fagerlund kertoo Espoo-lehden haastattelussa Itämeren hyväksi tehtävästä työstä.

Teksti: Minna Saano

Video: Tero Ikäheimonen

Teksti on julkaistu alun perin Espoo-lehdessä 3/2023.
Lue Espoo-lehden muita juttuja.