Naapurin suusta: Espoon kiviset kilometripylväät

28.4.2023 6.24
Maantien varrella, pellon reunalla graniittinen kilometripylväs.
Järvikyläntien kilometripylväs Espoonkartanon kulttuurimaisemassa. Pylväs on kapeaa mallia, jossa numerot ovat kahdella sivulla. Pylvästä lähestyttäessä näki lukeman lähtöpaikkaan ja ohitettaessa kohteeseen. Kulkijalla on vielä 25 km matkaa Nummelaan tai 27 km takaisin Helsinkiin. Kuva: KAMU Espoo, Jyri Vilja

Kivinen kilometripylväs on Suomen teiden varsilla vielä tuttu näky, mutta Espoossa ne ovat käyneet harvinaisiksi. Museon tiedossa on ainoastaan 18 kilometripylvästä, joista tosin yksi on Juvan teollisuusalueelle harhautunut Valtatie 7:n pylväs.

Pylväiden pystytys perustui vuosien 1921 ja 1930 tieliikennelakiin, joka määräsi maantiet mitattaviksi ja merkittäviksi kilometrin välein pylväin, jotka valtateillä oli tehtävä kivestä. Ohjeiden mukaisia kivipylväitä oli kahta mallia, leveä ja kapea. Kilometrilukemat maalattiin mustilla numeroilla valkoiselle pohjalle ja valtatien numero punaisella värillä pylvään ympyräkenttään. Pylväs painaa noin 700 kg. Merkintäkäytäntöä jatkettiin 1950-luvun loppuun. Vuonna 1979 Suomen maanteiden varressa oli noin 7 500 kivipylvästä, joista Uudenmaan läänissä 900.

Turuntien kilometripylväs Viherlaakson kohdalla. Malli on leveä. Etäisyydet ovat samassa kentässä päällekkäin ja niihin liittyy suuntaa osoittava nuoli. Turkuun on matkaa 152 km ja Helsinkiin 15 km. Valtatien numero 1 on haalistunut olemattomiin. Kuva: KAMU Espoo, Jyri Vilja

Espoon kilometripylväät löytyvät kolmen vanhan valtaväylän varrelta. Keskiaikaisen Suuren Rantatien linjausta seuraava poikittainen tieyhteys on merkitty pylväin, joita voi tavata reitillä Finnsinmäki - Iso maantie – Muuralantie – Kuninkaantie - Träskändan puistotie – Pitkäjärventie - Jupperintie. Espoonkartanolta Nummelaan ja edelleen keskiaikaiseen Meritiehen liittyneeltä maantieyhteydeltä on Järvikylässä säilynyt kaksi pylvästä. 1930-luvulla rakennettu uusi Helsingin ja Turun välinen oikomaantie Turuntie eli Valtatie 1 on myös merkitty huolella ja sen varrella on useampi säilynyt pylväs.

Kartanoviitta Bodomintien ja Röyläntien risteyksessä. Bodomin, Backbyn tai Takkulan kartanolle pyrkivät kääntyivät vasempaan. Hovgårdin, Snettansin ja Luukin kartanovieraat jatkoivat Röyläntietä eteenpäin. Kuva: KAMU Espoo, Tryggve Gestrin

Virallisten kilometripylväiden lisäksi Pohjois-Espoon tienristeyksiin pystytettiin jo 1920-luvulla kivisiä tienviittoja, jotka ohjasivat kulkijaa Espoon merkittäville kartanoille. Pylväisiin on kaiverrettu kartanon nimi, mutta ei etäisyyksiä. Näitä pylväitä on alkuperäisillä paikoillaan säilynyt ainoastaan neljä.

 

Kilometripylväät ja kiviset tienviitat Espoossa.Kuva: KAMU Espoo

Kaupunginmuseo on pyrkinyt inventoimaan kattavasti kaikki Espoon kiviset kilometripylväät, mikäli tapaat Espoossa pylvään, jota ei tässä ole mainittu, niin ilmoita löydöstäsi museolle. Tie- ja paikallishistoriallisesti arvokkaat kiviset tienviitat ja kilometripylväät ovat vaalittavia kulttuuriperintökohteita. (km_pylväät.png)

Kivinen kilometripylväs sopii hyvin myös Adoptoi monumentti -kohteeksi. Adoptoi monumentti on vapaaehtoisuuteen perustuvaa vanhojen rakennusten ja muinaisjäännösten hoitamista ja vaalimista. Lisätietoja:  Adoptoi monumentti -toiminta | Espoon kulttuuriympäristö | Espoon kaupunki

Espoon kivipylväät on julkaistu Finna-palvelussa(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan).

Jyri Vilja, intendentti

Lisätietoa kilometripylväistä:

Tie- ja Vesirakennushallituksen liikennetoimisto, 1980. Kilometripylväät. Katsaus kilometripylväiden nykytilanteeseen ja ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi