Myös minun paikkani
Kaikki, jotka asioivat, työskentelevät tai osallistuvat kulttuuritapahtumiin, sitoutuvat Espoossa turvallisemman tilan periaatteiden noudattamiseen. Tarkoituksena on luoda ilmapiiri, jossa kaikki kokevat olevansa tervetulleita.
Kulttuuri oli Espoon ensimmäinen yksikkö, jossa turvallisemman tilan periaatteet otettiin käyttöön. Perässä seurasivat liikunta ja urheilu, elinkeino ja työllisyyspalvelut.
”Nämä periaatteet ovat olleet meillä mielessä aikaisemminkin, mutta niiden selkeästi sanoittaminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi auttaa niiden hyödyntämistä tiloissamme”, sanoo Sellon kirjaston lasten ja nuorten palveluiden päällikkö Leila Koivukangas.
Kyse ei siis ole siitä, että kulttuuritiloissa ja -tapahtumissa olisi aikaisemmin ollut erityisen turvatonta ja siihen halutaan nyt vaikuttaa, vaan turvallisemman tilan periaatteet ovat osa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä, jossa Marika Torniainen kulttuurin tulosyksiköstä on ollut mukana.
”Olen iloinen siitä, että Espoon kaupungin valtuusto on tänä keväänä päättänyt ottaa käyttöön nämä periaatteet kaikissa yksiköissään”, Torniainen sanoo.
Konkreettinen työkalu
Sellon kirjastossa Leppävaarassa turvallisen tilan periaatteet ovat esillä heti pääovien sisäpuolella listattuna suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Henkilökunta on saanut aiheesta koulutusta ja jatkokoulutusta järjestetään vuosittain, jolloin syvennytään johonkin yksikölle ajankohtaiseen aiheeseen.
”Koulutusten aiheena on ollut esimerkiksi mikroaggressiot antirasismin näkökulmasta sekä seksuaalisen häirinnän tunnistaminen ja sen estäminen”, Torniainen kertoo.
Koulutuksissa voidaan esimerkiksi miettiä ihan konkreettisesti sanojen käyttöä silloin, kun haluaa asiallisesti mutta tarpeeksi selkeästi ilmaista, ettei suostu kestämään huonoa kohtelua.
”Tapauksia, joihin henkilökunta on joutunut puuttumaan, on ollut esimerkiksi vitsiksi naamioidut alentavat kommentit ja rasistiset mielipiteet”, Koivukangas kertoo.
Hän on tehnyt töitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parissa pian 20 vuotta ja kertoo huomaavansa, miten lasten ja nuorten toimintaan on helpompi puuttua kuin aikuisten välisiin yhteenottoihin.
”Siksi on tärkeää, että meillä on yhteiset pelisäännöt, joihin voi vedota jonkun käyttäytyessä epäkunnioittavasti. Kaikilla on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta tässä saattavat joskus törmätä oikeus sananvapauteen ja yleisessä tilassa pätevät kohteliaat käytöstavat”, hän jatkaa.
Asiakaspalaute on ollut positiivista, mutta joskus nämä periaatteet myös herättävät vastustusta.
Yhteisössä yhteisesti
”Meiltä on kysytty, että täytyykö tällaisia sääntöjä olla. Vastaus on kyllä, koska yhteiskunnassamme on vielä ihmisiä, joita kohtaan käyttäydytään epäkunnioittavasti”, Torniainen sanoo.
Projekti lähti käyntiin vuonna 2022 useamman keskustelun ja ajatuksenvaihdon tuloksena peilaten koko yhteiskunnassa tapahtuvaa kehitystä.
”Kulttuurin osalta haluamme varmistaa, että palvelumme ovat saavutettavia kaikille. Toimintatapamme on asiakaslähtöistä, joten on oleellista, että kaikki kokevat olevansa osallisia.”
Kyseessä ei ole virkamiesten ja päättäjien sanelema lista, vaan kaikki kulttuurin yksiköt ovat saaneet kutsun kyselyihin, haastatteluihin ja työpajoihin. Periaatteet on tehty yhdessä koko yhteisön kanssa. Yhdenvertaisuusasiantuntija on laatinut kysymykset haastatteluja varten, ja niiden pohjalta työtä jatkettiin työryhmässä.
”Haluamme kehittää asiakaskokemusta sellaiseksi, että kaikilla on hyvä tunne asioidessaan tiloissamme”, Torniainen kiteyttää.
Leila Koivukangas korostaa, että turvallisen tilan periaatteet itse asiassa pätevät kaikkialla, joten hän rohkaisee kaikkia puhumaan niistä lapsilleen jo kotona.
Tutustu: KulttuuriEspoon turvallisemman tilan periaatteet
Teksti: Nora Gullmets
Juttu on alun perin julkaistu Espoo-lehdessä 2/2025. Lue Espoo-lehden muita juttuja.