Mun Espoo kartalla - kaupunkilaisten tuottama tieto kaupunkisuunnittelussa ja tutkimuksessa

Espoolaisilla on kaupungistamme arvokasta kokemuspohjaista tietoa, jota voimme hyödyntää kaupungin kehittämisessä. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus haluaa saada asukkaiden kokemustiedon näkyväksi jo kaavoituksen alkumetreillä, jolloin tieto voi vaikuttaa suunnitteluun ja sen lopputuloksiin nykyistä paremmin.  

Digitaalinen karttakysely on yksi tapa kerätä asukkaiden tietoa laajasti. Syksyllä 2020 kaupunkisuunnittelukeskus järjesti Mun Espoo kartalla -kyselyn, johon vastasi yli 6000 espoolaista eri puolilta kaupunkia.  

Kysely toteutettiin yhteistyössä Aalto-yliopiston tutkimusryhmän kanssa, osana Nordgreen-hanketta. Tutkimuksessa tarkastellaan urbaanin lähiympäristön ja lähiviheralueiden terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sekä sitä, miten kaupunkilaisten tuottamaa tietoa hyödynnetään kaupunkisuunnittelussa. Hankkeeseen osallistuu pohjoismaisia tutkimuskumppaneita ja kuntia. 

Kyselyssä asukkaita pyydettiin merkitsemään kartalle, missä he viettävät aikaa arkisin sekä mitkä paikat ovat heille erityisen merkityksellisiä tai erityisen epämiellyttäviä. Kaupunkilaisilta pyydettiin myös kehitysideoita ja ajatuksia siitä, mihin Espoossa voisi sijoittaa uusia asuntoja. Vastaajat tekivät kartalle noin 70 000 merkintää ja kommenttia.  

NordGreen-tutkimusta varten kaupunkilaisilta kysyttiin heidän terveydentilastaan ja elämänlaadustaan sekä aikaisemmista osallistumiskokemuksista. Näiden tietojen pohjalta tutkijat pystyvät selvittämään yleisellä tasolla esimerkiksi sitä, minkälainen ympäristö lisää asukkaiden hyvinvointia ja mitä suunnittelussa kannattaisi priorisoida tulevaisuudessa.  

Yliopistoyhteistyön ansiosta espoolaisten tuottama tieto jalostuu tutkimustiedoksi ja palautuu sitten palvelemaan kaupunkimme kehittämistä.   

Kaupunkisuunnittelukeskus käyttää kyselyn tuloksia seuraavien vuosien aikana sekä yleiskaavoituksessa että asemakaavoituksessa. Espoossa ja Aallon tutkimusryhmässä tehdään tiivistä yhteistyötä, jotta kokemuspohjaista paikkatietoa voidaan hyödyntää suunnittelussa mahdollisimman hyvin. 

Suunnittelijat käyttävät kaavoitustyössä karttapohjaista suunnittelutietokantaa, jossa on taustatietoa eri alueista. Mun Espoo kartalla -kyselyn tulokset viedään tähän tietokantaan siten, että vastaajien henkilökohtaiset tiedot ja kotipaikat on poistettu aineistosta.  

Jatkossa suunnittelijat voivat siis tarkastella asukkaiden kokemustietoa samalla tavoin kuin muutakin suunnittelualueeseen liittyvää tietoa, kuten maasto- tai rakennustietoja. Karttapohjaisesta asukastiedosta käy esimerkiksi ilmi, sijoittuuko suunnittelualueelle asukkaiden näkökulmasta selkeitä kehitystarpeita tai toisaalta tärkeitä paikkoja, joita asukkaat toivovat säilytettävän ja vaalittavan. 

Aineistolla voidaan rikastaa myös asukasvuorovaikutusta: kun tietoa on jo kerätty pohjalle, asukastilaisuuksissa voidaan syventää keskustelua siitä, millainen Espoo on asukkailleen paras. 

Lue lisää NordGreen -tutkimushankkeesta(ulkoinen linkki) (englanniksi.)

Saana Rossi on tohtorikoulutettava Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksella. Taustaltaan hän on kaupunkisuunnitteluun erikoistunut arkkitehti. Hän keskittyy tutkimuksessaan siihen, miten asukasosallistumisen kautta kerätty tieto vaikuttaa suunnitteluun ja päätöksentekoon kaupungeissa, ja miten asukastiedon vaikuttavuutta voidaan parantaa.