Marraskuussa julkaistu yhteiskehittämisen työkalupakki tukee kaupungin Hiilineutraali 2030 -tavoitetta

Tulevaisuuden uudet ratkaisut ja kestävät kaupungit tarvitsevat tuekseen uudenlaisia toimintatapoja. Tänä vuonna yhdessä kumppaneiden kanssa kehitetty malli tuo siihen apua. 

Yhteiskehittämisen malli, tai tarkemmin työkalupakki, syntyi Keran alueen kehittämisen oppien pohjalta tukemaan alueen jatkokehitystä. Tämän jälkeen mallia yleistettiin koskemaan Espoon erityyppisiä alueita. Lopputulosta voi hyödyntää missä tahansa. 

Kestävien ja älykkäiden kaupunkialueiden muodostumista tukeva yhteiskehittämisen malli on kehitetty yhteistyössä Espoon kaupungin kumppaneiden kanssa konsulttiyritys WSP Finlandin ja Korkia Consulting tuella. Työ on osa Espoon kaupungin EU-rahoitteista Horizon2020 SPARCS-hanketta. 

Espoon yhteiskehittämisen mallin taustalla on SPARCS-hanke, jossa kehitetään energiapositiivisia alueita eli alueita, jotka tuottaisivat enemmän energiaa kuin kuluttaisivat. Malli pyrkii vastaamaan kysymykseen, miten uusia innovatiivisia toiminnallisia ja teknologisia ratkaisuja saadaan tuotua alueelle? 

Yhteiskehittämisen mallissa keskitytään energian ja liikkumisen teemoihin, jotka muodostavat yli 90 prosenttia Espoon ilmastopäästöistä. Edistämällä innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen kehitystä sekä käyttöönottoa näissä teemoissa malli tukee kaupungin tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. 

Tavoitteena on, että yhteiskehittämisen työkalupakkia(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) hyödynnetään jatkossa erityyppisten alueiden kehittämiseen. Työkalupakista löytyy käytännön menetelmiä sekä prosessien, toimijoiden roolien sekä yleisen kehitystyön eri askelien kuvaus.  

Kaupungit koostuvat rakennetun ympäristön, kaupunkiluonnon, palveluiden ja sosiaalisten verkostojen vuorovaikutuksesta. Kestävässä kehityksessä on kyse näistä kaikista. Yhteiskehittämisen mallissa kaupunkeja on tarkasteltu systeemiajattelun kannalta. 

Yhteiskehittämisen mallin suunnittelussa, työstössä ja testauksessa hyödynnettiin verkostoja. 

Tavoitteena oli kehittää kestäviä ja älykkäitä kaupunkialueita yhteistyössä kaupungin, yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten, muiden organisaatioiden ja järjestöjen, maanomistajien sekä asukkaiden kanssa. 

Yhteiskehittämisen malli on luonteeltaan dynaaminen. Se on pitkän, noin vuoden kestäneen prosessin tulos, mutta ei sen päätepiste. Työ alkoi loppuvuodesta 2021 ja päättyi työkalupakin julkistamiseen marraskuussa 2022. Malli kehittyy sekä jalostuu tulevan käytön myötä. Jatkossa sitä tullaan tarkastelemaan SPARCS-hankkeen kumppanikaupunkien kesken. 

”Asukkaan rooli korostuu Espoon kaupungin tekemisessä. Jatkuvaa kehittämistä ja kommentointia kaivataan asukkaiden suunnalta myös yhteisiä työkaluja luotaessa. Työkalupakki on koottu kerätyistä näkemyksistä ja toiveista”, kommentoi SPARCS-hankkeen projektikoordinaattori Mia Kaurila. 

Kehitystyön yhteydessä sidosryhmille järjestettiin neljä virtuaalista Design Sprint -työpajaa ja vuorovaikutteisia webinaareja. Suosituissa Design Sprint -työpajoissa tunnistettiin haasteita ja potentiaalisia hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja, löytämään oikeita sidosryhmiä ja määrittelemään rooleja sekä kirkastamaan kaupunkikehittämisen visioita ja tavoitteita. Mallia testattiin kaupungin Kestävän kehityksen Tulevaisuuspaja (TUPA) -hankkeen asukasryhmän kanssa. Lisäksi asukkaille järjestettiin webinaari ja työpaja. Asukaskyselyyn vastasi 118 henkilöä. Noin 130 henkilöstä osa osallistui useampaan tilaisuuteen, ja näin kohtaamisia kanssa kertyi yli 300. Lisäksi työtä varten haastateltiin 15 henkilöä.  

Vuoden 2022 aikana läpiviety yhteiskehittämisen mallin rakentaminen sekä osallisuus- ja suunnittelutyö tuli päätökseen marraskuussa ja huipentui virtuaaliseen julkaisutilaisuuteen ja työkalupakkisivuston(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) aukeamiseen. Mallin kuvaus sekä työpajojen materiaalit löytyvät työkalupakkisivuston Projektiaineistot-välilehdeltä.  

Tutustu yhteiskehittämisen malliin(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)