Leppävaaran Monikon koulukeskus on hyvä käyttäjille ja ympäristölle

  • Varhaiskasvatus
  • Opetus
  • Työ
Julkaistu: 23.12.2021 10.51Päivitetty: 23.12.2021 11.59
Neljä henkilöä poseeraa koulun portailla.
Maria Laurén-Lindholm, Elli Nylund, Janne Oinonen ja Riikka Immonen nauttivat uuden koulurakennuksen tarjoamista mahdollisuuksista.Kuva: Sami Heiskanen

Leppävaaran uudessa ja modernissa Monikon koulukeskuksessa yhtenäinen oppimispolku jatkuu varhaiskasvatuksesta yläkouluun asti. Koulua käydään suomeksi ja ruotsiksi.

Valoisa, avara, tyylikäs ja yllättävän hiljainen – sellainen on Monikon koulukeskus Leppävaarassa. Pääaulaan astuessa vastassa on sekä viihtyisä kirjasto lukunurkkauksineen että avara auditorio aulatiloineen. Ikkunoista tulvii luonnonvaloa.

Täällä toimivat Leppävaaran koulu, ruotsinkielinen Alberga skola, Monikon päiväkoti ja Alberga daghem och förskola. Tällä hetkellä Monikko on myös Kilon koulun väistötila.

Koulukeskus tarjoaa tilat suomen- ja ruotsinkieliselle opetukselle ja varhaiskasvatukselle yhteensä 1 300 lapselle. Käytävillä on siitä huolimatta hiljaista. Iloinen puheensorina alkaa vasta, kun koululaiset siirtyvät välitunnille.

– Akustiikka ja äänieristykset toimivat aivan loistavasti, joten työskentelyrauhasta ei ole tarvinnut huolehtia, iloitsee Alberga skolan rehtori Maria Laurén-Lindholm.

Monikon koulun tilat muokkautuvat moneen tarpeeseen

Koulukeskuksen tilat on suunniteltu monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi. Esimerkiksi suurin osa luokkahuoneista on yhdisteltävissä isommaksi tilaksi siirrettävien väliseinien avulla. Pienemmät huoneet tarjoavat tilaa pienryhmätyöskentelylle.

Tilojen muokattavuus kerää kehuja henkilökunnalta.

– Monikon koulutilat on rakennettu Espoon oman koulusuunnitteluohjeen mukaan oppikylä­mallin mukaisesti. Ratkaisun toimivuus hakee ehkä vielä muotoaan, koska koronan takia tiloja ei ole vielä voitu käyttää aivan siinä määrin, mikä oli tarkoitus, kertoo Leppävaaran koulun rehtori Janne Oinonen.

Henkilökunta on ollut tilojen suunnittelussa mukana alusta saakka.

– Pääsimme tutustumaan rakennuspiirustuksiin ja kiersimme eri kouluissa tutustumassa niiden toimiviin ratkaisuihin, kertoo Alberga daghem och förskolan johtaja Elli Nylund.

– Saimme päiväkodin puolelle esimerkiksi yhden tavallista suuremman liikuntasalin, erillisen kaakeloidun vesileikkitilan sekä verstastilan puutöitä ja käsitöitä varten. Vuorottelemme suomenkielisen Monikon päiväkodin kanssa tilojen käytössä.

Monikossa opiskellaan suomeksi ja ruotsiksi

Monikon käytävillä kuulee sekä suomea että ruotsia. Suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen yhdistäminen saman katon alle ei ole aivan tavallinen ratkaisu. Monikossa tähän päädyttiin muun muassa käytännön syistä: yhteisten tilojen rakentaminen samaan rakennukseen oli kustannustehokasta. Monikossa kouluilla on yhteiset liikuntasalit, kädentaitotilat ja musiikkiluokat.

Vaikka suurella rakennuksella haetaankin kustannustehokkuutta, säästöjäkin tärkeämpää on lasten yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta yläkouluun saakka. Lasten on helppo siirtyä päiväkodista kouluun ja luokka-asteelta toiselle, kun sekä tilat että opettajat ovat ennalta tuttuja.

Käytännössä toteutuksella on ollut paljon enemmänkin positiivisia vaikutuksia.

– Meidän ruotsinkielisissä yksiköissä esimerkiksi monikulttuurisuus ei ole näkynyt samalla tavalla kuin suomenkielisellä puolella. On hienoa, että nyt lapset näkevät täällä monikulttuurisuutta. Lisäksi uskon, että suomenkielisillekin lapsille tekee hyvää kuulla ruotsia arjessa. Näin he hahmottavat jo nuorena, että Espoossakin asuu ruotsinkielistä väestöä, Elli kuvailee.

Lapset ovat tottuneet sujuvasti arkeen uudessa koulu- ja päiväkotiympäristössä, ja esimerkiksi kaverisuhteiden muodostaminen sujuu kielimuurista huolimatta välitunneilla. Päiväkodit ja koulut tekevät muutoinkin yhteistyötä.

– Kummallakin päiväkodilla on omat kaveriryhmänsä toiselta puolelta. Tapaamisissa tervehditään ja lauletaan lauluja kummallakin kielellä, Elli kertoo.

Monikon päiväkodin johtaja Riikka Immonen on niin ikään iloinen yhdessä tekemisestä.

– Koen, että yhteistyömme hyvä puoli on, että niin lasten kuin aikuistenkin kielitietoisuus kasvaa ja meillä on mahdollisuus nostaa esille esimerkiksi molemminpuolisia perinteitä ja viettää juhlapäiviä yhdessä.

Ympäristöystävällinen ja energiatehokas Monikko

Monikon koulukeskus näyttää huippumoderneilta, mutta tosiasiassa rakennus yhdistää tehokkaasti uutta ja vanhaa. Osa kokonaisuutta on vuonna 1939 valmistunut vanha koulurakennus, joka säästettiin ja peruskorjattiin nykyaikaiset tekniset ja toiminnalliset vaatimukset täyttäväksi.

Koulukeskuksen energiankulutus on optimoitu siten, että eri sisäolosuhteet on jaettu erillisiin vyöhykkeisiin. Lämmitysjärjestelmä yhdistelee sekä maalämpöä että kaukolämpöä, ja maalämmön ansiosta rakennuksen hiilidioksidipäästöt ovat 65 prosenttia pienemmät kuin perinteistä kaukolämpöä käytettäessä. Osa sähköenergiasta taas tuotetaan uudisosan katolle sijoitetuilla aurinkopaneeleilla. Myös ulkoseinien tavallista parempi lämmöneristys tekee koulukeskuksesta energiatehokkaan.

Arkisessa koulu- ja päiväkotiympäristössä energiatehokkuus näkyy toimivina arjen ratkaisuina. Esimerkiksi valot sammuvat itsestään, kun tilasta poistutaan.

 

Artikkeli on lyhennetty Espoon kaupungin henkilöstölehden Espressin artikkelista. Teksti Pi Mäkilä ja kuva Sami Heiskanen.

Leppävaara
  • Töissä Espoolla