Lapset loivat tulevaisuuden Espoota tietokonepelissä
Oppilaat rakensivat itsensä näköistä Espoota Minecraft-pelissä. Kestävän tulevaisuuden rakentajat -kilpailu oli tarkoitettu kaikille espoolaisille peruskoululaisille.
Kestävän tulevaisuuden rakentajat -kilpailu tarjoasi lapsille ja nuorille hauskan mahdollisuuden yhdistää pelaaminen, luovuus ja oppiminen.
Minecraft-pelistä tutuista palikoista voi syntyä kaikkea uusista puistoalueista ja kouluista aina energiatehokkaisiin taloihin ja liikenneratkaisuihin asti. Oppilaiden näkemykset ja ideat toivat tuoreita näkökulmia kaupunkisuunnitteluun.
”Kilpailu osoitti lapsille, että heidän ideoillaan on merkitystä”, kertoo Espoon oppimisteknologian pedagoginen asiantuntija Minna Kukkonen.
Tietokonepeli luovuuden alustana
Kestävän tulevaisuuden rakentajat -kilpailussa oppilaat muodostivat tiimejä tai työpareja ja rakensivat oman kestävän Espoonsa turvallisessa Minecraft Education -ympäristössä.
Pelimuotona oli niin kutsuttu luova tila, joka tarjoaa tyhjän alustan vapaalle ideoinnille ja rakentamiselle.
"Oppilaat pohtivat ensin kestävän kehityksen tavoitteita ja miettivät sitten, miten ne näkyisivät heidän elinympäristössään. Sen jälkeen ideat vietiin Minecraft-maailmaan", Kukkonen selittää.
Kilpailuun ilmoittautui peräti 64 koulua ja yli 1 300 oppilasta. Lapset ja nuoret työstivät kilpailutöitään mahdollisuuksien mukaan oppitunneilla, mutta myös vapaa-ajalla kerhoissa ja kotona.
Voittajatyöt valkokankaalle
Minecraftin avulla toteutettavat suunnitelmat pohjautuivat opetussuunnitelmassa oleviin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan.
”Kilpailussa peruskoululaiset oli jaettu neljään sarjaan luokka-asteiden mukaan, ja teemat oli valittu kunkin ikäryhmän opetussuunnitelman pohjalta”, Kukkonen kertoo.
Kaikki osallistujat palkittiin diplomilla. Voittajat julkistettiin marraskuussa Kino Tapiolassa järjestettävässä juhlassa, johon myös kaupunginjohtaja osallistui. Tutustu Kestävän tulevaisuuden rakentajat -kilpailun voittajiin.
Teksti: Susanna Cygnel
Juttu on alun perin julkaistu Espoo-lehdessä 3/2025. Lue Espoo-lehden muita juttuja.