Kerro, millaisen Espoon haluat
Jokainen espoolainen ikään katsomatta voi vaikuttaa siihen, millaisia arvoja kotikaupungissa vaalitaan. Osallistu siis Mun Espoo -kyselyyn, ja olet mukana kirjoittamassa Espoo-tarinaa!
Espoon strategia on nimeltään Espoo-tarina. Se päivitetään jokaisen valtuustokauden alussa eli seuraavan kerran vuoden 2025 syksyllä.
Espoolaiset voivat osallistua Espoo-tarinan valmisteluun vastaamalla Mun Espoo -kyselyyn osoitteessa espoo.fi/munespoo. Aikaa vastaamiseen menee viitisen minuuttia.
Vastaajien toiveet kerätään yhteen kokonaisuudeksi, jota valtuusto hyödyntää asettaessaan kautensa tavoitteet ja kaupungin tulostavoitteet.
”Mun Espoo -kysely on aito mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia asioita ja arvoja Espoossa toteutetaan. Siihen kannattaa ehdottomasti vastata”, kannustaa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
Kysely tehdään nyt neljännen kerran. Vastauksissa ovat viime vuosina korostuneet esimerkiksi lähiluonnon merkitys, turvallisuuden tärkeys sekä lasten ja nuorten hyvinvointi.
Espoolaiset arvostavat luontoa
Mun Espoo -kyselyn perusteella espoolaiset ovat vuosi toisensa jälkeen ylpeitä kotikaupunkinsa ainutlaatuisesta luonnosta. Espoon tulostavoitteisiin on kirjattu luonnon monimuotoisuuden edistäminen.
Kaupungin alueella on noin 50 luonnonsuojelualuetta, esimerkiksi Tremanskärrin soiden suojelualue Kurkijärvellä ja Lippajärvi, joka perustettiin jo 1960-luvulla. Saariston suojelualueita ovat muun muassa Pentala ja Stora Herrö.
”Joka vuosi tulee uusia luonnonsuojelualueita. Viimeksi on perustettu suojelualue Friisinkalliolle Keskuspuistoon ja ensi vuoden ohjelmassa on suojelualue Mätäjärvelle Hanikkaan”, kertoo ympäristönsuunnittelija Katrin Aia Espoon ympäristönsuojelusta.
Luonnonsuojelualueilla liikutaan valmiilla poluilla ja rakennetuilla reiteillä. Marjoja ja sieniä saa kerätä myös polun ulkopuolella, mutta muita kasveja sieltä ei voi kerätä tai taittaa.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Lapset saavat harrastaa omalla koululla
Espoolaiset haluavat myös, että kaupunki satsaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lapsen tasapainoista arkea tukee mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajan toimintaan lähellä kotia.
Matinlahden koulun oppilailla on jo kaksi vuotta ollut mahdollisuus osallistua koulupäivän jälkeen monipuoliseen harrastustoimintaan omalla koululla. Tarjolla on esimerkiksi liikuntaa, teatteri-improvisaatiota, partiota, shakkia ja soittamista.
”Oppilaamme pystyvät kulkemaan itse harrastuksiinsa. Ilta jää perheiden ajaksi, eikä harrastuksiin tarvitse kuskata”, sanoo Matinlahden koulun rehtori Anssi Iivonen.
Espoon kulttuuri- ja nuorisopalvelut on valinnut Matinlahden harrastuksia järjestävät tahot kilpailutuksen perusteella. Pääosa harrastuksista on ilmaisia, joten perheen taloudellinen tilanne ei vaikuta osallistumiseen. Yhtenä tavoitteena onkin eriarvoisuuden ehkäiseminen.
”Moni on nyt päässyt harrastamaan ensimmäistä kertaa ylipäänsä mitään. Tarkoituksemme on täydentää seurojen ja järjestöjen tarjoamaa toimintaa”, Iivonen mainitsee.
Hän kertoo, että monet lapset ovat innostuneet toiminnasta ja koululta on lähetetty koteihin viestiä harrastamisen tärkeydestä. Suomen kieltä vasta opettelevia vanhempia on tuettu ilmoittautumisissa, mikä on ollut monelle perheelle tervetullut apu.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Espoossa kuljetaan jo kestävällä tavalla
Espoo on strategiassaan sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä, mikä on espoolaisille tärkeä arvo. Kaupunkilaiset haluavat kuitenkin päästä kulkemaan paikasta toiseen turvallisesti ja ilman kohtuutonta vaivaa.
Espoo on perinteisesti ollut yksityisautoilijoiden kaupunki, mutta nyt on tapahtunut merkittävä muutos: kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kaikista kulkutavoista on noussut peräti 59 prosenttiin. Yksityisautoilun osuus on viidessä vuodessa vähentynyt jopa kuusi prosenttiyksikköä.
”Tulos on hämmästyttävän hyvä, sillä yhdenkin prosenttiyksikön muutos vaatii jo paljon taustatyötä ja tekoja. Espoossa myös kävelyn osuus on lisääntynyt selvästi”, iloitsee kaupunkiliikennepäällikkö Pauliina Kuronen kaupunkitekniikan keskuksesta.
Metro on vähentänyt yksityisautoilun tarvetta – myös siksi, että radan varrelle rakennetut asuintalot ja liikekeskukset ovat yhä useammalle kävelymatkan päässä. Pyöräilyä on edistetty rakentamalla laadukkaita pyöräparkkeja metroaseman yhteyteen esimerkiksi Espoonlahdessa ja Tapiolassa.
Pikaraitiolinja 15 tavoittelee 50 000 päivittäisen matkan rajapyykkiä, joka saavutetaan todennäköisesti pian, kun vuoroväliä pienennetään kahdeksasta kuuteen minuuttiin.
” Pikaraitiolinja 15 on ensimmäinen askel kohti verkostomaiseen raideliikenteeseen perustuvaa Espoota, koska se liikennöi poikittain Itäkeskuksen ja Keilaniemen välillä. Tähän mennessä raiteilla on kuljettu vain kohti Helsingin keskustaa ja takaisin”, Kuronen mainitsee.
Rakenteilla oleva kaupunkirata Leppävaarasta Espoon keskuksen kautta Kauklahteen lisää Espoossa julkisten liikennevälineiden käyttömahdollisuuksia entisestään.
Teksti: Susanna Cygnel
Teksti on julkaistu alun perin Espoo-lehdessä 2/2024. Lue Espoo-lehden muita juttuja.