Kasvun ja liikkumisen polku Espoossa

1. Johdanto
2. Liikuntaympyrä 0 - 20 v.
3. Valtakunnalliset tutkimukset
4. Varhaiskasvatus
5. Perusopetus
6. Lukio- ja ammatillinen koulutus
7. Liikuntapalvelut
8. Yhteenveto

Espoossa olemme edelläkävijöitä. Teemme suunnitelmallista lasten ja nuorten liikunnan edistämistyötä. Espoon harrastamisen malli ja erityisesti keskiviikon harrastusiltapäivä toteuttavat jo nyt harrastamisen Suomen mallin periaatteita.

Espoo liikkuu 2030 vision mukaan jokaisella lapsella on oikeus osallistua harrastamiseen. Lasten ja nuorten tulisi saada mahdollisuus liikkua ja harrastaa itselleen mieluisalla tavalla.

Luomme espoolaisille lapsille ja nuorille harrastuspolun, jolla edistetään lasten tasavertaista osallistumismahdollisuutta ja oikeutta turvalliseen lapsuuteen ja nuoruuteen. Tuemme lapsia ja nuoria yhteisölliseen, terveelliseen ja liikunnalliseen elämäntapaan. Tavoitteena on myös ehkäistä syrjäytymistä.

Tavoitteena on, että harrastustoimintaa koulujen iltapäivissä lisätään edelleen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Seurat ja liikunta-alan yritykset ovat tärkeitä yhteistyötahoja. Poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi on keskeistä.

Harrastamisen Suomen mallissa päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyö. Espoossa Suomen harrastamisen mallia pilotoitiin keväällä 2021 ja toimintaa tullaan jatkamaan Espoon harrastuspolku -hankkeena.

Move! -mittaustietoa hyödynnetään peruskoulujen liikuntakasvatuksessa ja kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa. Tuloksia käytetään myös valtionhallinnossa, maakunnissa sekä kunnissa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistoimenpiteiden kehittämisessä ja seurannassa. 

Harrastustoimintaa suunnitellessa lasten ja nuorten kuulemisen lisäksi on tärkeää hyödyntää valtakunnallisesti merkittäviä testi- ja tutkimustuloksia. Näiden tietojen pohjalta voimme harrastustoiminnoissa kehittää tarjontaa niin, että ne tukevat peruskoulujen toimenpiteitä.  Mittaustietojen hyödyntämisellä halutaan enemmän toimintaa ja lisää liikettä kouluihin.

Fyysisen toimintakyvyn valtakunnalliset Move! -mittaukset toteutetaan 5.- ja 8.-luokkalaisille osana peruskoulun liikunnanopetusta. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja. Syksyn 2020 mittaustulokset koko maan osalta osoittivat, että kestävyyskunto on heikentynyt. Suurella joukolla oppilaita kestävyyskunto on terveyttä ja toimintakykyä mahdollisesti haittaavalla tasolla, jolloin heillä voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arjen toiminnoista. Muut mittauksen osa-alueet pysyivät suurin piirtein ennallaan. Istuva elämäntapa ja yksipuolisen liikunnan vaikutukset ovat näkyneet oppilaiden kehon liikkuvuudessa jo vuosia. Muun lihaskunnon ja motoristen taitojen osalta tuloksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Espoossa kestävyyskunto seuraa samaa trendiä kuin valtakunnalliset tulokset, mutta suorituksia terveyttä ja hyvinvointia edistävällä tasolla on enemmän. Sama koskee ylävartalon kohotuksia, vauhditonta 5 loikkaa ja etunojapunnerruksia. Heitto-kiinniottoyhdistelmän tulokset kertovat, että tytöillä on heikommat tulokset verrattuna koko maan tuloksiin. Liikkuvuustesteissä pojilla on selkeästi heikommat tulokset kuin tytöillä.

Jotta Move! -mittauksia voidaan kehittää, tarvitaan enemmän keskustelua, jota tulisi käydä yhdessä kouluterveydenhuollon, perusopetuksen, oppilashuollon ja liikuntapalveluiden kanssa. Näin voisimme lisätä mahdollisuuksia ja työkaluja liikkumiseen kannustamisessa esimerkiksi yksilöllistä liikunnanohjausta kouluihin ja liikuntamahdollisuuksien tarjoamisessa kaikille lapsille ja nuorille. Move! -soveltavien mittausten kehittäminen ja ymmärryksen laajentaminen on ensisijaisen tärkeää.
Tutustu Move! –mittaustuloksiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa kouluterveyskyselyn joka toinen vuosi. Kouluterveyskysely tuottaa monipuolista ja luotettavaa, maakunnallista ja paikallista seurantatietoa eri ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta. Kouluterveyskyselystä saatavaa tietoa hyödynnetään lasten ja nuorten hyvinvointityön suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa sekä koulu- ja oppilaitostasolla että kaupunkitasoisesti. Kouluterveyskyselyn tulokset(ulkoinen linkki) ovat avoimesti saatavilla tulospalvelussa.

Vuonna 2019 kyselyyn vastasi espoolaisista 4.-5.-luokkalaisista 5494 oppilasta (kattavuus 77 %), 8.-9.-luokkalaisista 4183 (67 %), lukion 1.-2.-vuosikurssin opiskelijoista 2403 ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 748.

Kouluterveyskyselyn vuoden 2019 tulosten mukaan suurin osa espoolaisista lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja kokee terveytensä hyväksi. Kuitenkin terveydentilansa huonoksi kokevien nuorten osuus on kasvanut. Liikkumisen osalta lapset ja nuoret jakautuvat yhä selkeämmin paljon ja vähän harrastaviin.

Lähes jokaisella espoolaisella lapsella ja nuorella on harrastus. Yläkoululaisista ja lukiolaisista nuorista alle viidennes ja ammatillisessa opiskelevista nuorista alle kolmannes kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi. Kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi kokevien osuus on espoolaisten nuorten keskuudessa hieman vähentynyt vuodesta 2017.

Suurin osa nuorista on tietoisia asuinalueensa harrastusmahdollisuuksista ja joka kolmas vastanneista kokee asuinalueellaan järjestettävän kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille. Kuitenkin noin joka kolmas nuori kokee, ettei asuinalueella ole heille tarpeeksi oleskelutiloja.

Lasten ja nuorten harrastukset painottuvat liikunnan harrastamiseen. Yläkoululaisista 74 prosenttia, lukiolaisista 78 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista noin 65 prosenttia harrastaa liikuntaa omatoimisesti vapaa-ajalla vähintään viikoittain. Ohjatun liikunnan harrastamisessa on koulutusastekohtaisia eroja. Yläkoululaisista noin 60 prosenttia, lukiolaisista 47 prosenttia ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista noin 30 prosenttia harrastaa liikuntaa ohjatusti vapaa-ajalla vähintään viikoittain. Sekä omatoimisen että ohjatun liikunnan harrastaminen on hieman yleisempää Espoossa kuin koko Suomessa.

Noin joka kolmas yläkoululainen ja lukiolainen nuori ja joka neljäs ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva nuori harrastaa taidetta tai kulttuuria omatoimisesti vapaa-ajalla vähintään viikoittain. Taiteen ja kulttuurin harrastaminen on espoolaisten nuorten keskuudessa koko maata yleisempää kaikilla koulutusasteilla. Yläkoululaisista ja lukiolaisista noin joka viides ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista noin joka kuudes osallistuu yhdistyksen tai järjestön toimintaan. Espoolaiset tytöt ja pojat osallistuvat yhdistyksen tai järjestön toimintaan lähes yhtä usein ja osuudet ovat koko Suomen tasoa kaikilla koulutusasteilla.

Osa nuorten harrastuksista on selvästi yleisempiä joko tyttöjen tai poikien keskuudessa. Pojat pelaavat mobiililaitteella tai tietokoneella ja koodaavat tai ohjelmoivat, julkaisevat mediasisältöä sekä tekevät videoita ja animaatioita enemmän kuin tytöt. Tytöt puolestaan lukevat, kirjoittavat, hoitavat lemmikkiä, harrastavat näyttelemistä, musiikkia tai kuvataidetta poikia enemmän. Liikunnan harrastamisen osalta erot nuorten keskuudessa ilmenevät enemmän koulutusasteiden kuin sukupuolten välisinä eroina, vaikka pojat liikkuvatkin enemmän. Elokuvissa, teatterissa tai näyttelyissä käyminen on yhtä yleistä tyttöjen ja poikien keskuudessa, mutta yläkoululaisten ja lukiolaisten keskuudessa ammatillisia oppilaitoksissa opiskelevia yleisempää.

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus(ulkoinen linkki) on yhteistyötutkimus, jota johtaa Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus.

LIITU-tutkimuksen tavoitteena on luoda Suomeen koko maan kattava 7-19-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tietojärjestelmä. Tutkimuksen tarkoituksena on koota tietoa suomalaisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä sekä liikuntaan liittyvistä asenteista, arvoista ja kokemuksista sähköisen kyselyn sekä objektiivisen liikemittarin avulla.

Espoon varhaiskasvatussuunnitelma edellyttää, että jokaisessa yksikössä noudatetaan Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksia (OKM 2016:21) ja liikuntakasvatusta toteutetaan Opetushallituksen Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman mukaisesti.

Fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaan alle kouluikäisen lapsen tulisi liikkua kolme tuntia päivässä. Tästä kaksi tuntia pitäisi toteutua varhaiskasvatuspäivän aikana. Kohti liikunnallista elämäntapaa päästään lisäämällä liikuntaa rutiinien yhteyteen. Yhteiset tuokiot sisältävät liikkumista ja opetus on toiminnallista. Oppimisympäristöt on suunniteltu houkuttelemaan liikkumiseen.

Liikuntakasvatuksen tulee olla säännöllistä ja lapsilähtöistä, monipuolista ja tavoitteellista. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on kehittää lasten kehontuntemusta ja -hallintaa sekä motorisia perustaitoja, tasapaino, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja. Ohjatut liikuntatuokiot tarjoavat lapselle mahdollisuuden uusien taitojen opetteluun. Toteutuksessa huomioidaan, ettei lapsille tule turhaa odottelua eikä jonotusta.

Lapsia kannustetaan ulkoiluun ja liikunnallisiin leikkeihin kaikkina vuodenaikoina. Espoossa luontoretket kuuluvat ryhmien arkeen ja luontopedagogiikkaan panostetaan myös jatkossa mm. luontoryhmiä lisäämällä.

Yhteistyössä huoltajien kanssa lapsia innostetaan liikkumaan myös vapaa-ajalla erilaisissa tiloissa ja ulkona erilaisissa olosuhteissa. Yksiköissä järjestetään liikunnallisia tapahtumia, joihin perheet osallistuvat. Syksyllä 2020 on aloitettu pyöräilyviikot, joiden avulla kannustetaan sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöä että perheitä panostamaan lasten pyöräilyyn. Yhteistyötä tehdään ja kehitetään eri urheiluseurojen, liikunta-alan yritysten ja kaupungin liikuntapalveluiden kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä koulutetaan suunnitelmallisesti lasten liikkumisen edistämiseksi.

Ruotsinkieliset sivistyspalvelut edellyttää, että varhaiskasvatuksessa jokainen yksikkö sisällyttää lukuvuoden suunnitelmaan kuvauksen siitä, miten he aikovat työskennellä edistääkseen lasten päivittäisen liikuntaa. Tämän lisäksi järjestetään työpajoja, joissa varhaiskasvatuksen henkilökunnalle tarjotaan mahdollisuus jakaa hyviä käytänteitä toisilleen.

Seuraavilla toimenpiteillä saavutamme tavoitteet.

• Lystiloikkaus on yhteistyössä urheiluseurojen ja liikunta-alan yritysten kanssa toteutettava osa varhaiskasvatusta, joka on tarkoitettu alle eskari-ikäisille Espoon varhaiskasvatuksen lapsille.
• Sukupolvet yhdessä: Senioreiden ja lasten yhteistä liikkumista. Yhteistyössä kaupungin liikuntapalvelut ja suomenkielinen varhaiskasvatus.
• Kieltä liikkeellä: Päivittäisen fyysisen aktiivisuuden ja ohjatun liikunnan opasmateriaali maahanmuuttajataustaisten lasten kielen oppimisen tukena. Yhteistyössä kieli- ja kulttuuriopettajien kanssa.
• Ryhmäliikuntavinkkaukset liikkumattomille perheille yhteistyössä liikuntapalvelujen kanssa.
• Lystiloikka: Espoon oma liikkumaan innostava lautapeli. Lapset suunnittelevat omia liikuntatuokioita, kehittelevät leikkejä ja uusia liikkumisen tapoja. 
• Pyöräilyviikon tarkoitus on innostaa ja rohkaista varhaiskasvatuksen henkilöstöä pyöräilykasvatukseen yhdessä perheiden kanssa. Startti kannustaa jatkamaan pyöräilyä arjessa niin varhaiskasvatusyksiköissä kuin perheiden vapaa-ajalla.

Tavoitteena on mahdollistaa kaikille mieluinen kokemus liikunnan kautta. Koulupäivän sisään suunnitellaan aktiivista toimintaa kuten Liikuntavälkkä ja liikunnallisia hetkiä tuntien sisälle sekä aamuille.

Seurojen ja järjestöjen kanssa tehdään tiiviimpää yhteistyötä koulun arjen sisälle toteuttamaan laajemmin toiminnallisia hetkiä.

Svenska bildningstjänster järjestää turnauksia ja tapahtumia pitkin lukuvuotta eri lajeissa. Tärkeimpinä toukokuussa järjestettävä koko Suomen kattava viestikilpailu Stafettkarnevalen, sekä Kauniaisissa järjestettävä yleisurheilukilpailu. Myös eri palloilulajeissa on perinteisesti järjestetty koulujen välisiä turnauksia, joista mm. jalkapallo ja käsipallo ovat olleet suosittuja.

Liikunnallisia tavoitteita toteutetaan paitsi yllä mainitun toiminnan kautta, myös erilaisten valtionavustushankkeiden kuten ”Liikkuva koulu” ja ”Liikkuva Opiskelu” avulla. Ensin mainitun tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle vähintään tunnin verran liikuntaa päivässä esimerkiksi välitunti- ja koulumatkaliikunnan avulla sekä liikunnallisen toiminnan järjestämisellä koulupäivän yhteydessä tai sen jälkeen. Koulumme eivät enää saa näiden hankkeiden osalta valtionavustuksia, mutta hyvät käytänteet ovat kuitenkin jääneet pysyviksi osiksi kouluarkea.

Seuraavilla toimenpiteillä saavutamme tavoitteet.

• Koulujen kerhotoiminta: Koulut hakevat vuosittain valtionavustusta kerhotoiminnan järjestämiseen. 
• Opetussuunnitelman mukainen liikunnanopetus perusopetuksen ja toisen asteen aikana.  Moni yläkoulu tarjoaa valinnaisaineina tai taitoaineen lisätunneilla liikuntaa (koulukohtainen opetussuunnitelma). Valinnaisaineena liikunta voi olla alakoulun ylimmillä luokilla mahdollinen (koulukohtainen opetussuunnitelma). 
• Lukiokoulutuksessa on menossa ”Liikkuva opiskelu” -valtionavustushanke, jonka avulla pyritään lisäämään liikuntaa toisen asteen koulupäiviin. Peruskoulun vastaava hanke on päättynyt; se on tuonut liikunnallisia elementtejä koulun arkitoimintaan esim. välituntiliikuntaa, oppilaiden vetämiä kerhoja ja oppituntien liikuntatuokioita on kehitetty. 

Liikunnan opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista. Liikunnassa opetetaan taitoja ja tietoja, joiden avulla opiskelija pystyy arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyään. Opetuksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta fyysisestä aktiivisuudestaan sekä toiminta- ja opiskelukyvystään. Opetuksessa korostetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävän liikunnan merkitystä osana aktiivista elämäntapaa. Opiskelija rakentaa myönteistä kehosuhdetta ja minäkuvaa liikunnan avulla.

Liikunnassa opiskelija kokee iloa, onnistumista ja liikunnallista pätevyyttä sekä oppii keinoja oman jaksamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lukion liikunnassa edistetään kaikkien opiskelijoiden tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla monipuolisesti ja turvallisesti ottaen huomioon eri opiskeluympäristöjen ja vuodenaikojen tarjoamat mahdollisuudet. Opetuksessa käytetään erilaisia työtapoja ja menetelmiä, osallistetaan opiskelijoita toiminnan suunnitteluun ja arviointiin sekä ohjataan heitä ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän toiminnasta ja turvallisuudesta.

Espoossa on 11 lukiota, joista Haukilahden ja Leppävaaran lukioissa on urheilulinja.

Omnia on Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian eli Urhean jäsen, joten huippu-urheilun ja ammattiin tai lukiotutkintoon opiskelun yhdistäminen onnistuu joustavasti. Valmennusta toteutetaan lajivalmennuksena ja yleisvalmennuksena oppilaitoksessa sekä yhteistyössä pääkaupunkiseudun urheiluakatemian eli Urhean lajiryhmissä.

Omnian urheiluoppilaitos on tarkoitettu opiskelijoille, jotka ovat asettaneet korkeat tavoitteet menestymiselle urheilussa sekä opiskelussa. Urheilu-ura on mahdollista yhdistää ammatillisiin opintoihin sekä lukio-opintoihin Espoon Aikuislukiossa. Urheiluvalmentautumisen voi sisällyttää osaksi tutkintoa. Urheiluvalmennuksesta ja osallistumisesta oman lajin kilpailuihin voi saada opintosuorituksia kaikkiin Omniassa tarjottaviin ammatillisiin perustutkintoihin.

Edistämme lasten tasavertaista osallistumismahdollisuutta ja oikeutta turvalliseen lapsuuteen ja nuoruuteen. Ehkäisemme vapaa-ajan eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Tiivistämme ja lisäämme seurojen kanssa tehtävää yhteistyötä lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistamiseksi. Harrastuspolku mahdollistaa lasten motoristen ja sosiaalisten taitojen kehittymisen eri ikäryhmissä. Seuratoiminnassa sitoudutaan kestävän kehityksen kasvatuksen periaatteisiin. Lapset ja nuoret huomioidaan tasavertaisesti. Tavoitteenamme on hyödyntää digitaalisuutta liikuttajana aktiivisemmin. Lisäämme liikunnan olosuhteita ja koululiikuntatilojen käyttömahdollisuuksia iltapäiviin ja lomien ajaksi.

• Kasvatamme yläkoulujen keskiviikkoiltapäivän osallistujamäärän n. 1000 nuoreen viikossa ja lisätä lajitarjontaa aluekohtaisesti sekä monilaji–toimintapisteitä. Lisäämme sovelletun liikunnan ryhmiä.
• Kasvatamme alakoulujen 5.-6. luokkalaisten toimintaa yhteistyössä seurojen kanssa koko Espoon alueelle n. 12-14 kouluun.
• Käynnistämme 1.-4. luokkalaisten harrastetoiminnan yhteistyössä seurojen kanssa koko Espoon alueelle. Espoon mallin mukaisesti toiminta sijoittuu heti koulupäivän jälkeen 10-12 alakouluun.

Tärkeää on, että jokainen lapsi ja nuori löytäisi oman miellyttävän tavan liikkua ja harrastaa. Matazlan kynnyksen liikuntaryhmien ja lajikokeilujen lisäksi tarjoamme henkilökohtaista, maksutonta liikuntaneuvontaa. Tavoitteena on kannustaa eri-ikäisiä espoolaisia liikkumaan. Lapsi tai nuori voi ohjautua liikuntaneuvontaan joko terveyspalveluiden kautta tai huoltaja voi soittaa ja varata ajan vastaanotolle.  Liikunnanohjaajan jalkautuminen kouluihin on myös yksi hyvä tapa tavoittaa koululaisia, antaa liikuntaneuvontaa ja luoda uusia yhteistyömalleja koulun työntekijöiden kanssa.

Pidämme huolta yhdenvertaisuus- ja esteettömyysnäkökulmasta, jotta palveluiden saavutettavuus kaikille paranee.

Seuraavilla toimenpiteillä saavutamme tavoitteet.

• Kuperkeikka-toiminta: 2-6- vuotiaille suunnattu toiminta, missä päiväkotien lapset käyvät läpi motorisia taitoja ammattilaisten ohjauksessa kerran viikossa.
• Töpinät: Perheliikuntaa 2-8-vuotiaille lapsille perheineen. Töpinöissä liikkuvat lapset ja vanhemmat yhdessä.
• 1.-4. luokat: Alakouluissa 7-10- vuotiaille tapahtuvaa monipuolista liikuntaa yhtenä iltapäivänä viikossa. Kaikille avointa toimintaa.
• WAU-kerhot: Alakoululaisille 7-12- vuotiaille suunnattuja maksuttomia liikuntakerhoja kaiken tasoisille liikkujille. Kerhoihin voi osallistua kymmenissä eri paikoissa - kouluilla, uimahalleilla ja muilla liikuntapaikoilla.
• 5.-6. luokat: Alakouluissa 11-12- vuotiaille tapahtuvaa monipuolista liikuntaa yhtenä iltapäivänä viikossa. Kaikille avointa toimintaa. 
• Keskiviikko- harrastusiltapäivä: Espoon yläkoululaisten 13-16 -vuotiaille maksuton harrastustarjonta. Keskiviikkoiltapäivisin, jolloin koulu loppuu jo puoli kolmeen mennessä, on tarjolla kymmeniä erilaisia kerhoja ja ryhmiä.  Myös sovellettu liikunta.
• Jumppi -ryhmät: 13-18- vuotiaille suunnattuja maksuttomia liikunnan harrasteryhmiä. Mukaan voi tulla silloin kun itselle sopii.
• Ohjatun liikunnan liikuntaryhmät: Järjestämme lapsille ja nuorille monipuolista sovellettua liikuntaa. Toteutamme sovellettua liikuntaa myös yhteistyössä seurojen kanssa.
• KULPS: Kulttuuri- ja liikuntapolku on Espoon kulttuuri- ja liikuntakasvatussuunnitelma, joka tarjoaa maksuttomia kzulttuuri- ja liikuntakäyntejä esiopetuksen ja perusopetuksen piirissä oleville oppilaille, osana opetussuunnitelman mukaista opetusta. KULPS koostuu kolmesta polusta: kulttuuripolusta, kirjastopolusta ja liikuntapolusta. Tavoitteena on, että jokainen oppilas pääsee käymään jokaisella polulla vähintään kerran lukuvuoden aikana. 
  Liikuntapolulla tutustutaan eri liikuntalajeihin ja -paikkoihin.
• Urhea: Urhean yläkouluverkostossa on Espoosta tällä hetkellä kuusi yläkoulua.  Kaikissa kouluissa hyödynnetään Kasva urheilijaksi-oppimateriaaleja ja mahdollistetaan harjoittelua koulupäivän yhteydessä yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Lisäksi kaksi lukiota ja Omnian urheilulinja on mukana Urheassa.
• Lomaliikunta: Koululaisten loma-aikoina järjestetään runsaasti erilaista liikunnallista toimintaa. Toiminnasta vastaavat espoolaiset yhteistyökumppanimme.  Tarjolla on muutaman tunnin kestävistä lajikokeilusta tai kurssista viikon mittaisiin Monilajileireihin. Monilajileirillä alakoululaiset pääsevät tutustumaan kuuteen eri liikuntalajin.
• Tapahtumat: Liikuntapalvelut järjestää yhdessä eri toimijoiden kanssa tapahtumia mm. Espoo liikkuu -päivä, jotka on suunnattu lapsille ja nuorille.  Tapahtumissa on toiminnallisia pisteitä, joissa pääsee testaamaan eri lajeja ja toimintoja. Näiden harrastusmaistiaisten tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuori löytäisi itselleen mieleisensä liikuntaharrastuksen.
  Euroopan komission Euroopan urheiluviikkoa (European Week of Sport, EWoS) viikkoa vietetään joka vuosi 23.–30.9. Suomessa viikon päätapahtuma School Action Day – Let's #BeActive on yksi Euroopan suurimmista koululaisten liikuntatapahtumista. Tapahtumassa innostetaan liikkumaan Helsingin, Espoon ja Vantaan 3.-9.-luokkalaisia ja yhteistyökumppaneina on monia lajiliittoja, seuroja sekä pääkaupunkiseudun liikuntatoimet.

Kasvun ja liikkumisen polun avulla haluamme pitää kaikki lapset ja nuoret aktiivisina ja löytää uusia tapoja sekä heidän henkisen että fyysisen kuntonsa ylläpitämiseen ja kohentamiseen. Espoo -tarinan keskiössä on asukkaat ja asukkaiden sujuva arki. Lapset ja nuoret ovat kaupungin arvoissa korkealla ja haluamme edelleen kehittää lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Lasten ja nuorten asioissa teemme hyvää moniammatillista yhteistyötä, josta Kasvun ja liikkumisen polku on hyvä esimerkki.