Kansainvälisille osaajille on tarvetta

Työperäinen maahanmuutto tuo Suomeen osaajia ympäri maailmaa. Espoo haluaa edistää osaajien houkuttelua, tukea asettautumista sekä integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kolme korkeasti koulutettua maahanmuuttajaa kertoo nyt omista kokemuksistaan.

VTT:n tutkija Sami Kazi kokee olleensa onnekas. Vuonna 1999 hän pääsi tutkijavaihtoon Otaniemeen osana jatkoopintojaan Aasian teknologiainstituutissa, Thaimaassa – ja vain vuosi myöhemmin hänet rekrytoitiin taloon. Sillä tiellä hän on edelleen.

"Tiedän, että monille maahanmuuttajille työnsaanti Suomessa on paljon vaikeampaa. Taustalla on usein puutteellinen suomen kielen taito sekä verkostojen puute", Otaniemessä perheineen asuva Kazi toteaa.

Pakistanissa syntynyt ja koulunsa Saudi-Arabiassa, Turkissa ja Thaimaassa käynyt Kazi on asunut pisimmän ajan elämästään Suomessa. Hän pitää Suomea erittäin turvallisena maana ja nostaa hattua Espoolle, joka on viime vuosina kunnostautunut työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Mutta työtäkin riittää.

"Haasteita voi aiheuttaa esimerkiksi korkea verotus ja tietyt kulttuurierot, kuten suomalaisten rehellisyys ja suoruus sekä hierarkian puute. Integroitiin täytyy panostaa, jos halutaan, että ihmiset jäävät tänne", Kazi summaa.

Kazin kollegat ja vaimo kutsuvat häntä leikillisesti ”Suomi-faniksi” ja ”Suomen markkinamieheksi.” Nimitys on hänestä hyvinkin osuva. Kazi uhkuu ylpeyttä nykyisestä kotimaastaan, jossa on viihtynyt jo 23 vuoden ajan.

"Suomessa olen oppinut, että rahaa tärkeämpää on tasapainoinen ja hyvä elämä. Täällä se on mahdollista."

Ensimmäinen talvi vuonna 2019 oli vaikein. Oli pimeää, kylmää ja loskaista. Amerikkalaisopiskelija Betsy Akins oli kiitollinen pro gradu -ohjaajalleen, joka antoi kullanarvoisen kolmen koon vinkin: tarvitaan karkkia, kahvia ja kynttilöitä. Lisähelpotusta talvikauteen ovat sittemmin tuoneet vesijuoksu ja saunominen.

"Suomen miinuspuolia ovat kylmyys, loska ja kielen vaikeus. Plussia kesä, sauna ja ihmiset. Olen onnellinen, että päätin asettua Suomeen. Täällä arvostetaan työn ja vapaa-ajan tasapainoa, ihmisiä, luontoa ja hiljaisuutta. Ja korvapuustit ovat taivaallisia", Akins naurahtaa.

Suomen kielen opiskelu on tuntunut mystisen koodikielen opiskelulta. Akins kokee, että kieli on monille yksi suurimpia kompastuskiviä. Monet maahanmuuttajat ovat korkeasti koulutettuja ja motivoituneita, mutta työnsaanti kaatuu kielitaito. Espoo on ollut onnekas löytäessään Akinsin Espoo Talent Hubin joukkoihin: "Täällä saan antaa täyden panokseni ja oppia kieltä työn tekemisen lomassa."

Akins kasvoi Ohion syrjäseudulla kuusilapsisessa perheessä. Sukulaisia on aina asunut myös Suomessa, jossa Akins kävi jo lapsena kylässä. Kesäyöt mökillä ja valkeat joulut tekivät vaikutuksen.

"Suomi on turvallisin maa, jossa olen asunut. Täällä minusta välitetään ihmisenä. Olen tietoinen etuoikeutetusta asemastani: ulkonäköni puolesta minua ei erota suomalaisista. Monista maista tulleille sopeutuminen voi olla vaikeampaa."

Suomesta tulisi tehdä houkuttelevampi kohde kansainvälisille osaajille. Työperäi­nen maahanmuutto jalkauttaa Suomeen eri alojen ammattilaisia eri puolilta maail­maa ja rikastuttaa yhteiskuntaa. Tätä miel­tä on SemiQonin toimitusjohtaja, intialai­nen Himadri Majumdar, joka on asunut perheineen Suomessa vuodesta 2004, jol­loin hän aloitti tutkijana Åbo Akademissa.

"Myönteinen ja hyväksyvä ilmapii­ri vaatii paitsi suomalaisten, myös mei­dän maahanmuuttajien panosta. Tämä on kaksisuuntainen tie. Toivon, että kaikki tekevät oman osansa integroinnin eteen."

Majumdarin polku johti Otaniemeen VTT:n vanhemmaksi tutkijaksi vuonna 2012. Myös hänen vaimonsa työskentelee VTT:llä vanhempana tutkijana. Perheellä on kolme erityistä syytä pysyä Suomessa: inspiroiva ja koulutusta vastaava työ kan­sainvälisessä ympäristössä, sosiaaliturva-ja terveydenhuoltojärjestelmä sekä kilpai­lukykyinen koulutusjärjestelmä, josta hei­dän lapsensakin ovat saaneet nauttia.

"Asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat parantuneet viimeisen 20 vuoden ai­kana. Koen, että Suomi on erittäin turval­linen maa myös maahanmuuttajille. Tek­nologiasektorilla asenteet saattavat olla kuitenkin poikkeuksellisen myönteiset, koska englanti on yleisin työskentelykie­li ja osaajista on pulaa", Majumdar pohtii.

Teksti: Maria Paldanius

Artikkeli on julkaistu osana Helsingin Sanomien mainosliitettä 16.4.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)