Jotain vanhaa, jotain uutta

Teksti on julkaistu alunperin Espoo-lehdessä 4/2021.

Lue Espoo-lehden 4/2021 muita juttuja

Lue myös: Kaupungin arvot näkyvät työntekijöiden arjessa



Espoo-tarina seuraavalle neljälle vuodelle on hyväksytty. Tarinassa on paljon vanhaa, mutta myös jotain uutta. Koronan jälkipyykkiäkin pestään. 

Espoo haluaa jatkossakin olla vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. 

Yksi merkittävimpiä muutoksia tulevalla valtuustokaudella on sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen kaupungilta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vastuulle.  

Vuonna 2023 voimaan astuva uudistus haastaa kaupungin taloudellista tilannetta entisestään. Espoon talous on vahva, mutta kaupungin rooli koko Suomen kuntapalvelujen rahoittajana kasvaa miljardiluokkaan ja on kasvukaupungille iso haaste. 

Strategiajohtaja Jorma Valve vakuuttaa, että siirtymä tapahtuu jouhevasti ilman katkoksia. 

"Kaupunki kantaa vastuunsa palvelujen siirtymiseen saakka", Valve sanoo. 

Sote-palvelujen siirtyminen toisen organisaation vastuulle ei myöskään poista niiden yhteistyötä muun muassa sivistystoimen, kulttuurin ja liikunnan kanssa. 

"Hyvinvointi muodostuu kokonaisuudesta. Esimerkiksi koulut tekevät jatkossakin tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon kanssa", Valve kertoo. 

Olipa sitten kyse Espoon viihtyvyystekijöistä kotikaupunkina, kaavoituskeskusteluista tai tarjolla olevista elämyksistä, luonto nousee aina esiin. Siksi luonto ja sen monimuotoisuus onkin nostettu Espoo-tarinassa entistä vahvemmin esiin. 

"Luonnon monimuotoisuus on noussut myös valtakunnalliseksi keskustelun aiheeksi. Enää kyse ei ole pelkästä hiilineutraalisuudesta, vaan siitä, miten ylipäätään pidämme huolta ympäristöstämme", kehittämispäällikkö Niko Ferm toteaa. 

Espoo haluaakin olla edelläkävijä kasvavan kaupungin ja monimuotoisen luonnon yhteensovittamisessa. Espoo-tarinassa nostetaan esiin tarve tehdä tiekartta luonnon monimuotoisuuden elvyttämiseksi ja kokonaisheikentymättömyyden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä. 

Espoon väestöstä noin viidennes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Väestön kasvusta noin 80 prosenttia on vieraskielisen väestön kasvua. 

"Espoossa on tehty pitkään hyvää työtä monissa maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisen kannalta tärkeissä peruspalveluissa. Väestörakenteen muuttuessa edelleen kaupungin on Espoo-tarinan tavoitteita toimeenpannessaan kaikissa palveluissaan huomioitava palveluiden asiakaskunnan muutos", toteaa maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto. 

Seuraavan neljän vuoden aikana tavoitteena on, että Espoosta tulee Suomen paras kotouttaja. Se tarkoittaa muun muassa lasten ja nuorten oppimistulosten parantamista sekä työllistymisasteen selvää nousua myös yksityisellä sektorilla sekä tehokasta alkuvaiheen kotouttamisohjelmaa, joka tähtää nopeaan suomen tai ruotsin kielen oppimiseen.  

Vuoden 2022 erityishaasteena on paluu koronan jälkeiseen arkeen.  

"Hoitovelkaa terveydenhuollon eri aloilla kurotaan kiinni ja muutoinkin tavoitteena on toimintojen palauttaminen raiteilleen mahdollisimman nopeasti", Valve sanoo. 

1. Oppimisen ja sivistyksen kärkikaupunki 

2. Palvelut toteutetaan koko espoolaisen yhteisön voimin 

3. Taloudellinen kestävyys ja verotuksellinen kilpailukyky 

4. Kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyys- ja innovaatiopääkaupunki 

5. Viihtyisä, turvallinen ja luonnonläheinen kotikaupunki 

6. Hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä 

7. Suomen paras kotouttaja 

+ Koronasta kasvuun 2022 

Teksti: Tiina Parikka