Jätteesi ovat arvokasta raaka-ainetta
Jätteet tulee aina lajitella, jotta materiaaleja voidaan käyttää uudestaan ja arvokkaita luonnonvaroja säästyy. Jokainen espoolainen voi oppia vähentämään kulutuksensa ilmastopäästöjä lajittelemalla oikein ja vähentämällä ruokahävikkiä.
Onnistunut jätehuolto näkyy siisteytenä kotikulmillamme: kun jätteet lajitellaan ja viedään oikeisiin paikkoihin, Espoo pysyy viihtyisänä ja roskattomana. Sen lisäksi lajittelulla on paljon laajempiakin myönteisiä vaikutuksia.
”Ympäristön ja ilmaston kannalta lajittelu on todella tärkeää, sillä mitä enemmän materiaaleja voidaan käyttää uudestaan, sitä vähemmän arvokkaita luonnonvaroja tarvitaan tuotteiden valmistamiseen”, perustelee kehittämispäällikkö Reetta Jänis.
Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartta on kaupungin suunnitelma ja strategia, jonka avulla tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Tiekartassa kerrotaan konkreettisia toimia, joilla Espoo vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää kestävää kehitystä.
Päästöjä on kyetty vähentämään etenkin liikenteessä ja energiantuotannossa jopa enemmän kuin mitä osattiin ennakoida. Espoo pyrkii myös lisäämään kierrätystä ja vähentämään jätteen määrää.
”Tavaroiden ja palveluiden kuluttamisesta aiheutuu noin viidennes päästöistä, joten sillä on merkitystä, miten hyvin pystymme kehittämään kiertotalouttamme”, toteaa kehittämispäällikkö Niina Nousjärvi.
Laki vaatii lajittelemaan
Lajittelu tarkoittaa sitä, että kaikki jätteet eivät mene samaan laariin, vaan erikseen lajitellaan poltettava sekajäte, kompostoitava biojäte, paperi, pahvi, metalli, lasi ja muovi.
Vuodesta 2023 jätelaki on määrännyt, että jokaisessa kiinteistössä pitää olla sekajäte- ja kompostiastiat. Jos taloyhtiössä on yli viisi asuntoa, jätekatoksessa tulee olla myös kartonki-, lasi-, metalli- ja muovikeräysastia.
HSY noutaa eri keräysastioista jätteet jatkokäsittelyyn. Sekajäte poltetaan jätevoimalassa sähköksi ja lämmöksi. Kartonki käytetään raaka-aineena uusiin kartonkituotteisiin, eristeisiin ja kuitupakkauksiin.
”Esimerkiksi vessa- ja talouspaperihylsyt ovat vanhoja kartonkipakkauksia. Samalla tavalla kierrätetään raaka-aineiksi lasi ja metalli”, Jänis kertoo.
Myös ruokapakkausten muovit kiertävät pakkausmateriaaleiksi, ja uusiokäyttöön sopimattomat muovijakeet poltetaan energiaksi. Kierrätysmuovia tarvittaisiin paljon enemmän.
”Muovin kierrättämisessä ei kannata liikaa miettiä, onko esimerkiksi ruokakääre tai shampoopullo riittävän puhdas kierrätysastiaan. Siinä olevaa muovia tarvitaan joka tapauksessa”, Jänis neuvoo.
Biojäte ei kuulu sekajätteeseen
Vaikka espoolaiset lajittelevat jo melko hyvin, etenkin kompostoinnissa on vielä paljon parantamisen varaa: sekajätteen joukossa on edelleen jopa 40 prosenttia biojätettä, joka menee poltettavaksi.
”On ihan hullua polttaa märkää jätettä, joten ruuantähteet pitää laittaa kompostiin. Oikein tehtynä kompostointi on puhdasta ja siistiä hommaa, joten sitä ei kannata vältellä”, Jänis kannustaa.
Oman kompostorin tuottaman mullan voi hyödyntää ravinteikkaana kasvualustana puutarhassa.
HSY:n noutama kompostijäte viedään Ämmänsuon kompostointi- ja biokaasulaitokseen, jossa siitä tehdään biokaasua ja multaa.
Hyvällä suunnittelulla pienempi hävikki
Ruuan tuottaminen ja valmistaminen rasittaa ilmastoa sekä ympäristöä, joten ruokaa ei pitäisi heittää pois. Espoon kouluissa ja varhaiskasvatuksessa onkin jo useita vuosia työskennelty määrätietoisesti ruokahävikin vähentämiseksi.
”Kun ruoka on mieleistä, hävikkiä syntyy vähemmän. Siksi myös oppilaat ovat päässeet vaikuttamaan ruokalistojen suunnitteluun”, kertoo Espoon ruokapalvelujohtaja Minna-Leena Ahola.
Kouluissa ja päiväkodeissa raaka-ainetilaukset ja ruuanvalmistus tehdään tarkasti menekin mukaan. Koulujen tavoista vähentää ruokahävikkiä kannattaa napata vinkkejä kotiin.
”Ruokalistan voi kotonakin suunnitella esimerkiksi viikoksi ja ostaa kaupasta vain tarvittavat raaka-aineet. Jääkaappiin on hyvä kurkata ennen kauppaan lähtöä, sillä varastonkierto on tärkeä tapa vähentää hävikkiä omassa kotitaloudessa”, Ahola sanoo.
Kasvisruoka alkaa maistua
Kouluruualla on myös kasvatuksellinen merkitys, jotta uudet terveelliset ja ympäristöystävälliset ruokalajit tulevat tutuiksi.
”Esimerkiksi palkokasvien ja kasviproteiinien makuun pitää totutella useamman kerran, ennen kuin ne alkavat maistua. Kotonakin kannattaa rohkeasti kokeilla uusia tuotteita tai korvata osa lihasta kasvituotteilla”, Ahola suosittelee.
Lasten ympäristöystävälliset ruokatottumukset voivat tulla vanhemmille jopa yllätyksenä, sillä koulussa esimerkiksi haudutettu puuro on yksi kestosuosikeista.
”Myös pinaattiohukaiset, kasvisnugetit ja -pyörykät sekä pastapohjaiset kasvisruuat tekevät kauppansa, joten niitä kannattaa tarjota kotonakin”, Ahola vinkkaa.
Teksti: Susanna Cygnel
Teksti on julkaistu alun perin Espoo-lehdessä 3/2024. Lue Espoo-lehden muita juttuja.