Janne Saari

Alttoviulu

Sain kasvaa kodissa, jossa musisoitiin paljon. Viulunsoittoni alkoi Risto-isän opastuksella. Pianoa soittava Liisa-äiti oli isän tavoin hyvä amatöörimuusikko ja myös korvaamaton säestäjä.

Ensimmäinen viuluopettajani oli parikymppinen enoni Ylle Poijärvi, ja 11-vuotiaana pääsin Onni Suhosen oppilaaksi.

Alttoviulua olin kuullut jo pikkupoikana, kun isäni soitti ystävineen jousikvartetissa. Itse pääsin kokeilemaan alttoa 14-vuotiaana vastaperustetussa Kirkkonummen Kamariorkesterissa, aluksi pienellä soittimella.

Vuonna 1976 sain lainata Yllen kuuluisaa Cervus-alttoa, ja käsitykseni alttoviulusta muuttui täysin. Löytyi upeasti soiva, sielukas soitin. Sain kiitollisena soittaa Cervuksella vuoteen 1989 asti.

Muita tärkeitä suunnannäyttäjiä ovat olleet soittaminen Vantaan Orkesterissa, sekä Kuhmon Kamarimusiikin leirit, ja varsinkin Gerard Causse’n alttoviulusoitto. Samoin tapaaminen Cervuksen mitoilla rakennetun alttoni tekijän, Gerriet Grothin kanssa.

Opiskelu vaimoni Tuulan kanssa Israelissa Daniel Benyaminin johdolla ajoittui sopivasti vuosiin 1985-86, juuri ennen koesoittoa Tapiola Sinfoniettassa. Minua viehätti heti alusta alkaen ajatus pienemmästä orkesterista. Suurella kiitollisuudella ajattelen nyt aikaani Tapiola Sinfoniettassa.

Luonto ja meri ovat olleet lähellä sydäntäni lapsuudesta lähtien. Samoin kaikki aidosti tehty musiikki. Voimaa antavat myös puutarhapalsta ja yhteinen puuhailu vanhalla mökillä, ja tietenkin upea työyhteisömme.