Hyvinvointi vahvistaa koulurauhaa

Olarin koulussa tuetaan aktiivisesti oppilaiden hyvinvointia, mikä vahvistaa koulurauhaa ja ehkäisee kiusaamista. Ryhmäytyminen auttaa luomaan kaverisuhteita ja ymmärtämään erilaisuutta.

Olarin koulun 6 B -luokan aamut alkavat aina samalla tavalla: Ensin tehdään hengitysharjoitus. Sen jälkeen opettaja esittää luokalle kysymyksiä, joiden avulla oppilaat keskustelevat pareittain. Näin he kohtaavat toisiaan samalla, kun herättelevät mielensä päivän koulutöihin. 

”Aamurutiinistamme tulee mukava olo heti päivän aluksi”, sanoo kuudesluokkalainen Veeti Välimäki Olarin koulusta. 

Hän kehuu oman luokkansa henkeä mahtavaksi. Kaikki tulevat toimeen keskenään ja voivat hengailla sekä työskennellä yhdessä.  

Luokanopettaja Kirsi-Maaria Särömaa kertoo, että luokassa onkin tietoisesti harjoiteltu olemaan yhdessä.

Hän muodostaa oppilaista erilaisia ryhmiä ja työpareja, eivätkä lapset saa aina itse päättää, kenen kanssa työskentelevät. Alussa saattoi syntyä pientä purnausta, mutta ei enää. 

”Nyt kun kaikki tulevat toimeen keskenään, oppilaat voivat välillä valita itsekin ryhmänsä, jos se esimerkiksi helpottaa projektityön tekemistä vapaa-ajalla”, Särömaa sanoo. 

Kuudesluokkalaisten aamurituaali on osa merkittävien hyvinvointitaitojen opettelua. Siinä harjoitellaan läsnäolo-, tunne- ja vuorovaikutustaitoja, eli opetellaan kuuntelemaan, kohtaamaan ja kiinnostumaan toisesta ihmisestä.  

”On tärkeää, että lapset oppivat hyväksymään, ymmärtämään ja ennen kaikkea arvostamaan erilaisuutta”, Särömaa toteaa.

Yläkoululaiset ryhmäytyvät opetuksen lomassa

Maija Vehmanen on Olarin yläkoulun matematiikan opettaja ja 7 C:n luokanohjaaja.  

”Yläkouluun tullessa kaverit vaihtuvat ja moni asia muuttuu alakoulusta. Siksi ryhmäytyminen on tässä vaiheessa erittäin tärkeää”, Vehmanen painottaa. 

Hän tukee seiskaluokkalaisten alkutaivalta esimerkiksi muodostamalla vaihtuvia työskentelyryhmiä, joissa oppilaat pääsevät luontevasti vuorovaikutukseen keskenään. Lisäksi Olarin seitsemäsluokkalaisilla on joka syksy ryhmäytymispäivä, jolloin lähdetään esimerkiksi Nuuksioon ja tutustutaan erilaisen yhteisen tekemisen lomassa oman luokan oppilaisiin.

Jofrey Ngukwu tuli Olarin kouluun seitsemännelle luokalle toisesta espoolaisesta koulusta, eikä tuntenut ketään entuudestaan. Hän halusi saada uusia kavereita omalta luokalta.  

”Tutustuin hiljalleen muihin ja muut tutustuivat minuun. Löysin samanhenkisiä luokkatovereita, joiden kanssa oli yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja kaveruus syntyi luontevasti”, Ngukwu kertoo. 

”Meillä on vahva luokkahenki, ja viihdyn koulussa hyvin. Kaikki uudetkin otetaan porukkaan nopeasti mukaan.” 

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Pieniinkin kahnauksiin puututaan heti

Veeti Välimäki pitää tärkeänä, että opettajalla on kykyä asettua oppilaan asemaan ja olla ymmärtäväinen.  

”Silloin opettajalle tuntuu helpolta mennä kertomaan myös ikävistä asioista ja luottaa, että apua on saatavilla”, hän pohtii. 

Ngukwu on samaa mieltä siitä, että koulun aikuiset ovat avainasemassa ongelmien ilmaantuessa. 

”Oma luokanvalvoja tai opettajat ovat sellaisia aikuisia, joiden puoleen kannattaa kääntyä”, hän vinkkaa. 

Kiusaamisen vastainen KiVa-tiimi koostuu ylä- ja alakoulun opettajista. Se ratkoo tietyn prosessin mukaisesti sellaiset kiusaamiset, joita ei ole saatu selvitettyä omassa luokassa. 

”Vakavaa kiusaamista on meidän koulussamme harvoin, mutta väärinkäsityksiä sattuu. Lapset eivät esimerkiksi aina ymmärrä omien sanojensa loukkaavaa vaikutusta toiseen. Kyllä asiat aina lopulta selviävät”, vakuuttaa KiVa-tiimiin kuuluva Vehmanen. 

Hän suosittelee opettajia huomioimaan koulupäivän aikana herkästi mahdollisia jännitteitä luokassa ja selvittelemään saman tien myönteisessä hengessä, jos huomaa pieniäkin oppilaiden välisiä hankauksia. 

”Kun tarttuu herkästi asiaan, ei pääse syntymään isompia ongelmia”, Vehmanen sanoo.

Hyvinvointisuunnitelma ohjenuoraksi

Nyt lukukauden alussa Olarin koulussa otetaan käyttöön Hyvinvointisuunnitelma, joka tukee niin koulun oppilaita kuin aikuisiakin löytämään omat voimavaransa ja vahvuutensa. 

Särömaa on päivittäisessä työssään opettajana huomannut, että hyvinvoinnin ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen luo koulurauhalle ja kiusaamisen ehkäisylle vankan pohjan.  

”Minulle koulurauha tarkoittaa sitä, että jokainen koulupäivä on innostava, osallistava ja yhteisöllisyyttä vahvistava. Jokaisen on hyvä olla koulussa ja jokainen kokee itsensä kohdatuksi sekä arvostetuksi juuri omanlaisena persoonanaan”, hän kiteyttää.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Espoon varhaiskasvatusyksiköissä, kouluissa ja lukioissa on käytössä kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma.  

Muun muassa ”Yhdessä vahvaksi yhteisöksi – Ei kiusaamiselle” -ohjelman tavoitteena on oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen. 

Useimmat kiusaamistapaukset saadaan ratkottua omassa koulussa opettajan tai KiVa-tiimin avulla. Pitkittyneissä ja hankalissa kiusaamistapauksissa Espoon koulut voivat turvautua K-0+-ohjelmaan, jossa oppilaat ja vanhemmat saavat avukseen laajan ammattilaisverkoston. Koulun henkilökunnan lisäksi mukaan voidaan pyytää esimerkiksi sosiaalityö, poliisi tai lastensuojelu.  

Espoolaisissa koulussa on myös käytössä Someturva-palvelu, joka auttaa nuoria sosiaalisessa mediassa ja pelialustoilla tapahtuvien kiusaamistapausten selvittelyssä.

Teksti: Susanna Cygnel.

Teksti on julkaistu alun perin Espoo-lehdessä 2/2023.
Lue Espoo-lehden muita juttuja.