Hyvää saamelaisten kansallispäivää!

Espoon kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan tammikuun kokouksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suunnittelijaa Niila Rahko kertoi saamelaisuudesta osana kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä: mitä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat saamelaisten näkökulmasta. Rahko tarkasteli esityksessään myös saamelaiskulttuuria ja psykososiaalisen tuen yksikön Uvja toimintaa Suomessa.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta on myös aloittanut vuoropuhelin Saamelaiskäräjien kanssa. Vuoropuhelun tavoitteena on lisätä tietoisuutta saamelaisuudesta ja luoda katse tulevaisuuteen Espoossa sekä käynnistää yhteistyö Saamelaiskäräjien kanssa.  Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta katsoo, että saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisia koskevat erityispiirteet palveluissa tulee ulottaa myös kaupunkeihin kotiseutualueen ulkopuolelle. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan mukaan tarvitaan selvitys siitä, miten kulttuurisesti turvattuja palveluja voidaan tarkoituksenmukaisesti järjestää kolmella saamenkielellä kaupungeissa. Saamelaisilla tulee olla oikeus elää saamelaisina myös kotiseutualueen ulkopuolella.

Helmikuun 6. päivä liputamme Espoossa saamelaisten kansallispäivän kunniaksi. Päivä muistuttaa meitä saamelaisten sekä saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin merkityksestä. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet, pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame, ovat uhanalaisia kieliä. Oman äidinkielen käyttö ja lukutaidon vahvistaminen ovat keskeisiä tapoja pitää kielet elävinä. Myös Espoon kirjastoista löytyy saamenkielisiä lasten, nuorten ja aikuisten kirjoja.

Toimikunta pyysi saamelaiskäräjien jäseneltä, Janne Hirvasvuopiolta tietoja niistä haasteista, joita saamelaisilla on.

Tänä päivänä suurin osa saamelaisista asuu Saamenmaan ulkopuolella. Arvioiden mukaan jopa kaksi kolmasosaa Suomen saamelaisista elää jo nyt muualla — Rovaniemellä, Oulussa, Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja muissa kaupungeissa. Tämä on merkittävä yhteiskunnallinen muutos, joka haastaa meidät pohtimaan, miten saamelaisten oikeudet omaan kieleen ja kulttuuriin toteutuvat myös kaupunkien palvelujärjestelmissä.

Saamelaisuus ei katoa, kun ihminen muuttaa. Mutta liian usein oikeudet katoavat.

Perustuslaki ja saamen kielilaki turvaavat saamelaisten oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Käytännössä nämä oikeudet ovat kuitenkin sidottuja kotiseutualueeseen. Kun saamelainen muuttaa pois sieltä, palvelujärjestelmä lakkaa usein tunnistamasta häntä saamelaisena.

Lapin yliopiston vuonna 2019 tekemä SÁRA-tutkimus osoitti tämän ongelman selvästi: kaupunkien palvelujärjestelmät eivät tunnista saamelaisia palvelujen käyttäjinä. Saamenkieliset ja kulttuurilähtöiset palvelut ovat satunnaisia tai puuttuvat kokonaan. Tämä ei ole yksittäisten kuntien ongelma, vaan rakenteellinen puute.

Saamenkielisten varhaiskasvatus- ja koulupalvelujen saatavuus on keskeinen kysymys. Helsingissä, Rovaniemellä ja Oulussa on viime vuosina perustettu pohjoissaamenkielisiä kielipesiä ja perusopetusluokkia. Ne ovat tärkeitä askelia, mutta kattavat vain pienen osan tarpeesta — ja vain yhden kolmesta saamen kielestä.

Etenkin inarin- ja koltansaamen osalta tilanne on hälyttävä. Moni perhe joutuu tekemään asuinpaikkaa koskevia ratkaisuja sen perusteella, missä lapsella on mahdollisuus oppia omaa kieltään. Tämä ei ole yhdenvertaista eikä kestävää.

Pääkaupunkiseudulla aiemmin toiminut City Sámit -toiminta päättyi vuonna 2019. Nyt olemme aloittaneet uuden vaiheen.

Olemme perustaneet Etelä-Suomen saamelaisyhdistyksen — järjestön saamelaisilta saamelaisille. Yhdistys on tarkoitettu inarinsaamelaisiin, kolttasaamelaisiin ja pohjoissaamelaisiin kieliryhmiin kuuluville saamelaisille, jotka täyttävät yhdistyksen säännöissä määritellyt ehdot. Jäsenhakemukset avataan vuoden 2026 alkupuolella. Yhdistyksen tarkoituksena on eheyttää Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla asuvien saamelaisten kulttuurista yhteenkuuluvuutta ja vahvistaa kielen ja kulttuurin elinvoimaa myös Saamenmaan ulkopuolella.

Toimintamme tueksi järjestämme saamelaiskansan kansallispäivänä aikuisille suunnatun tapahtuman, jossa kuulemme saamelaismusiikkia ja puheita sekä juhlimme saamelaiskäräjälain läpimenoa.

Kaupunkien saamelaisyhteisöjen merkitys kasvaa jatkuvasti. Saamelaisyhdistykset toimivat pieninä kulttuurisina ytiminä: ne tarjoavat vertaistukea, kielen käyttömahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä. Niiden ympärille on syntynyt elävä, monikielinen ja -kulttuurinen saamelaisyhteisö. Ilman riittäviä resursseja ja rakenteellista tukea ne eivät kuitenkaan voi kantaa koko vastuuta.

On aika laajentaa käsitystämme siitä, missä saamelaisuus elää. Se elää kaupunkien kaduilla, kouluissa ja työpaikoilla. Kun puhumme saamenkielisistä ja kulttuurilähtöisistä palveluista, puhumme perusoikeuksien toteutumisesta - emme erikoisjärjestelyistä.

Kaupungeissa asuvat saamelaiset eivät kaipaa erityiskohtelua, vaan yhdenvertaisuutta. Haluamme, että kielemme ja kulttuurimme nähdään voimavarana, ei poikkeuksena.

Etelä-Suomen saamelaisyhdistyksen puheenjohtaja
Saamelaiskäräjien jäsen
Dearvvuođaiguin/ Terveisin/ Yours sincerely,
Janne Hirvasvuopio (he/him)
Ráđđeaddi EU-ossodagas / Adviser in the EU Unit
Coordinator, Youth Together for Arctic Futures & Sámi Youth Network

Espoo gåårad tääʹssärvv- da õõutverddsažvuõtt-tåimmkååʹdd ođđeeʹjjmannu såbbrest Tiõrvâsvuõđ da pueʹrrvââjjamstroiʹttel plaanni Niila Rahko mainsti sääʹmvuõđ pirr kååʹdd tääʹssärvv- da õõutverddsažvuõtt-tuâj vueʹssen: mâiʹd õõutverddsažvuõtt da tääʹssärvv miârkkšâʹvve säʹmmlai čõõʹlmi. Rahko taʹrǩstõõli čuäjtõõzzâst še sääʹmkulttuur da psykososiaalʼlaž tuärj juâkkaz Uuvj toiʹmmjummuž Lääʹddjânnmest.

Tääʹssärvv- da õõutverddsažvuõtt-tåimmkåʹdd lij še alttääm vuârrsaǥstõõllmõõžž Sääʹmteeʹǧǧin. Vuârrsaǥstõõllmõõžž täävtõsân lij lââʹzzted teâđstummuž sääʹmvuõđâst da ǩiõččškueʹtted puäđlviʹžže Espoost di jåttʼted õhttsažtuâj Sääʹmteeʹǧǧin. Espoo Tääʹssärvv- da õõutverddsažvuõtt-tåimmkåʹdd ǩeäčč, što säʹmmlai vuõiggâdvuõtt tuõʹllʼjed da õõuʹdeed ǩiõlâs da kulttuurâs da säʹmmlaid kuõskki jiiʹjjesnallšemvuõđid kääzzkõõzzin âlgg vuällâʹtted še dommvuuʹd åålǥpeälla gåårdid. Tääʹssärvv- da õõutverddsažvuõtt-tåimmkååʹdd mieʹldd taarbšet čiõlǥtõõzz tõʹst, mäʹhtt kulttuursânji staanum kääzzkõõzzid vueiʹtet vueʹǩǩsânji jäʹrjsted koolm sääʹmǩiõʹlle gåårdin. Säʹmmlain âlgg leeʹd vuõiggâdvuõtt jieʹlled säʹmmliʹžžen dommvuuʹd åålǥpeäʹlnn  še.

6.2. liiʹpptep Espoos saaʹmi meersažpeeiʹv cisttân. Peiʹvv mušttʼtad miʹjjid säʹmmlai di sääʹmǩiõli da sääʹm kulttuur miârktõõzzâst. Puk Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõl, tâʹvvsääʹmm, aanarsääʹmm da nuõrttsääʹmm lie vaarvuâla ǩiõl.

Jiiʹjjes jieʹnnǩiõl âânnmõš da lookkâmtääid raavummuš lie kõskksaž nääʹl ââʹnned ǩiõlid jieʹllʼjen. Espoo ǩeʹrjjpõõrtin käunnʼje še sääʹmǩiõllsa päärnai, nuõri da vuõrâsoummi ǩeeʹrj.

Tåimmkåʹdd raauki sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlast, Janne Hirvasvuopiost teâđaid tõin vaʹǯǯtõõzzin, mõõkk säʹmmlain lie.  

Täʹbbe jäänmõs säʹmmlain jäälast Sääʹmjânnam åålǥpeäʹlnn. Ärvvtõõleeʹl juʹn-ba kuõʹhtt kuälmad vueʹss Lääʹdd säʹmmlain jäälast juʹn ååʹn jeeʹresåʹrnn — Ruäʹvnjaarǥ, Oulu, Heʹlssen, Tampere, Jyväskylä da jeeʹres gåårdin. Tät lij miârkteei õhttsažkååddlaž muuttâs, mii peejj miʹjjid smiõttâd, mäʹhtt säʹmmlai vuõiggâdvuõđ jiiʹjjes ǩiõʹlle da kulttuuʹre teâuddje še gåårdi kääzzkõsriâšldõõǥǥin.

Sääʹmvuõtt ij jaauk, ǥu ooumaž serdd. Leša čuuʹt täujja vuõiggâdvuõđ jäuʹǩǩe.

Vuâđđlääʹǩǩ da sääʹm ǩiõll-lääʹǩǩ stääʹne säʹmmlai vuõiggâdvuõđ tuõʹllʼjed da viikkâd ooudâs jiiʹjjes ǩiõl da kulttuur. Takai jieʹllmest täk vuõiggâdvuõđ lie kuuitâǥ čõnnum dommvoudda. Ǥu säʹmmlaž serdd meädda toʹben, kääzzkõsriâšldõk jâskk täujja tobdsteʹmen suu säʹmmliʹžžen.

Lappi universiteʹtt eeʹjj 2019 tuejjeem SÁRA-tuʹtǩǩummuš čuäʹjti tän vaiggâdvuõđ čiõlggsânji: gåårdi kääzzkõsriâšldõõǥǥ jie toobdâstt säʹmmlaid kääzzkõõzzi õõʹnnʼjen. Sääʹmǩiõllsa da kulttuurvuâlǥaž kääzzkõõzz lie säʹttnallšem leʹbe väilla vooʹps. Tät ij leäkku õhttnaž kooʹddi vââʹǩǩ, tõn sâjja tõt lij raajõõzzlaž vääʹnn.

Sääʹmǩiõllsai ouddpeâmm- da škooulkääzzkõõzzi vuäǯǯamvuõtt lij kõskksâjjsaž kõõččmõš. Heʹlssnest, Ruäʹvnjaarǥâst da Oulust lie mââimõs iiʹjji vuâđđuum tâʹvvsääʹmǩiõllsa ǩiõllpieʹzz da vuâđđmättʼtõsklaass. Tõk lie tääʹrǩes lääuʹǩ, leša käʹtte tåʹlǩ uuʹcces vueʹzz taarbâst — da tåʹlǩ õõut koolmâst sääʹmǩiõlâst.

Aainâs aanar- da nuõrttsääʹm kuõskeeʹl lij juʹn jieʹtt. Mäŋgg piârri jouʹdde tuejjeed jälstempääiʹǩ kuõskki čouddmõõžžid tõn vuâđald, koʹst päärnast lij vueiʹttemvuõtt mättjed jiiʹjjes ǩiõl. Tät ij leäkku õõutverddsaž ij-ǥa ǩeâllʼjeei nääʹll.

Vueiʹvvgååradvuuʹdest ääiʹjben toiʹmmjam City Sámit -tåimm puuđi eeʹjj 2019. Ååʹn leäʹp ođđ määʹttest.

Leäʹp vuâđđääm Saujj-Lääʹdd sääʹmõhttõõzz —  õhttõõzz säʹmmlain säʹmmlaid. Õhttõs lij jurddum aanarsäʹmmlaid, nuõrttsäʹmmlaid da tâʹvvsäʹmmlaid ǩiõlljooukid kuulli säʹmmlaid, kookk teuʹdde õhttõõzz vuâkkõõzzin meäʹrtõllum määinaid. Ooccmõõžžid vuäzzliʹžžen ääʹveet eeʹjj 2026 aalǥpeäʹlnn. Õhttõõzz jurddjen lij nââneed Saujj-Lääʹddjânnmest da vueiʹvvgååradvuuʹdest jälsteei säʹmmlai kulttuurlaž õʹhttekuullâmvuõđ da nââneed ǩiõl da kulttuur jieʹllemviõǥǥ še Sääʹmjânnam åålǥpeäʹlnn.

Toiʹmmjem tuärjjan jäʹrjstep sääʹm-meer meersažpeeiʹv vuõrâsoummid  jurddum kaaunõõttmõõžž, koʹst kuullâp sääʹm-musiikk da saakkvuâraid di juuʹhl'jep sääʹmteʹǧǧlääʹjj čõõđ mõõnnmõõžž.

Gåårdi sääʹmõutstõõzzi miârktõs šorran ǩeeʹjjmieʹldd ääiʹj. Sääʹmõhttõõzz toiʹmmje uuʹcces kulttuursaž õđđmen: tõk taʹrjjee verddsõstuärjj, ǩiõl ââʹnnemvueiʹttemvuõđid da õhttsallažvuõđ. Tõi pirr lij šõddâm jieʹlli, määŋgǩiõllsaž da -kulttuursaž sääʹmõutstõs. Riʹjttjeei resuursitaa da raajõõzzlaž tuärjjõõzztaa tõk jie kuuitâǥ vueiʹt õhttu kueʹdded puk vaʹsttõõzz.

Meeʹst lij äiʹǧǧ veeideed fiʹttjõõzz tõʹst, koʹst sääʹmvuõtt jeäll. Tõt jeäll gåårdi uuʹlcin, škooulin da tuâjjpaaiʹǩin. Ǥu peäggtep sääʹmǩiõllsaid da kulttuurvuâlǥaž kääzzkõõzzid, peäggtep vuâđđvuõiggâdvuõđi teâuddjummuž — jeäʹp jeeʹrab jäʹrjstõõllmõõžžid.

Gåårdin jälsteei säʹmmlain jie leäkku jeeʹrab kaiʹbbjõõzz, tåʹlǩ õõutverddsažvuõtt. Haaʹleep, što mij ǩiõl da kulttuur vueiʹnet viõkkväärran, jeäʹt čårstõkân.

Saujj-Lääʹddjânnam sääʹmõhttõõzz saaǥǥjååʹđteei

Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaž

Dearvvuođaiguin/ Tiõrvʼvuõđin/ Yours sincerely,

Janne Hirvasvuopio (he/him)
Ráđđeaddi EU-ossodagas / Adviser in the EU Unit

Coordinator, Youth Together for Arctic Futures & Sámi Youth Network

Espoo gávpoga dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođadoaibmagotti ođđajagimánu čoahkkimis Dearvvasvuođa ja buresveadjima lágádusa (THL) plánejeaddji Niila Rahko muitalii sápmelašvuođas gieldda dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođabarggu oassin: maid ovttaveardásašvuohta ja dásseárvu mearkkaša sámiid geahččanguovllus. Rahko gieđahalai iežas ovdanbuktimis maiddái sámekultuvrra ja psykososiála doarjaga ovttadaga Uvjja doaimma Suomas.

Dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođadoaibmagoddi lea maiddái álggahan ságastallama Sámedikkiin. Ságastallama ulbmilin lea lasihit dieđu sápmelašvuođas ja hábmet oainnuid boahtteáiggis Espoos ja maiddái álggahit ovttasbarggu Sámedikkiin. Espoo dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođadoaibmagotti oainnu mielde sámiid rievtti áimmahuššat ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset ja sámiide guoski sierraiešvuođaid bálvalusain galggašii váldit buorebut vuhtii maiddái gávpogiin ruovttuguovllu olggobealde. Dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođadoaibmagotti mielde lea dárbu čielggadit mo kultuvrralaččat sihkkarastojuvvon bálvalusaid sáhttá ulbmillaččat lágidit golmma sámegilli gávpogiin. Sápmelaččain galgá leat riekti eallit sápmelažžan maiddái ruovttuguovllu olggobealde.

6.2. levget Espoos sámi álbmotbeaivvi gudnin. Beaivi muittuha min sápmelaččaid ja sámegielaid ja sápmelaš kultuvra mearkkašumis. Buot Suomas hállon sámegielat, davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella, leat áitatvuloš gielat.

Iežas eatnigiela geavaheapmi ja lohkanmáhtu nanusmahttin leat dehálamos vuogit seailluhit gielaid eallinfámu. Maiddái Espoo girjerájuin gávdnojit mánáid, nuoraid ja ollesolbmuid girjjit.

Doaibmagoddi bivddii sámediggelahtus, Janne Hirvasvuopios dieđuid daid hástalusaid birra, maid sápmelaččat vásihit.  

Dáid áiggiid eanáš oassi sápmelaččain orrot Sámieatnan olggobealde. Árvvoštallamiid mielde nuge stuorra oassi go guokte goalmmádasa Suoma sápmelaččain ellet jo dál eará guovlluin - Roavvenjárggas, Oulus, Helssegis, Tamperes, Jyväskyläs ja eará gávpogiin. Dat lea mearkkašahtti nuppástus servodagas ja dat bágge min smiehttat mo sámiid vuoigatvuođat iežaset gillii ja kultuvrii ollašuvvet maiddái gávpogiid bálvalusvuogádagain.

Sápmelašvuohta ii jávkka go olmmoš fárre. Muhto menddo dávjá vuoigatvuođat jávket.

Vuođđoláhka ja sámi giellaláhka sihkkarastet sámiid vuoigatvuođa áimmahuššat ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Geavadis dát vuoigatvuođat leat lihkká čadnon ruovttuguvlui. Go sápmelaš fárre doppe eret, bálvalusvuogádat heaitá dávjá dovdámis su sápmelažžan.

Lappi universitehtas jagis 2019 dahkkon SÁRA-dutkamuš čalmmustahtii dán váttisvuođa čielgasit: gávpogiid bálvalusvuogádagat eai dovdda sápmelačča bálvalusaid geavaheaddjin. Bálvalusat, mat vuođđuduvvet sámegillii ja kultuvrii, leat soittolaččat dahje váilot oalát. Dat ii leat ovttaskas gielddaid váttisvuohta, muhto baicce struktuvrralaš váilevašvuohta.

Sámegiel árrabajásgeassin- ja skuvlabálvalusaid fidnen lea guovddáš gažaldat. Helssegis, Roavvenjárggas ja Oulus leat maŋimuš jagiid vuođđudan davvisámegiel giellabesiid ja vuođđooahpahusluohkáid. Dat leat dehálaš lávkkit, muhto gokčet dušše smávva oasi das mii duođas dárbbašuvvo - ja dušše ovtta golmma sámegielas.

Eandalii anáraš- ja nuortalašgiela buohta dilli lea duođalaš. Máŋggat bearrašat gártet válljet ássanbáikkis dan mielde gos mánás lea vejolašvuohta oahppat iežas giela. Dát ii leat ovttaveardásaš iige ceavzil.

Oaivegávpotguovllus ovdal doaibman City Sámit -searvi heittii jagis 2019. Dál leat álggahan ođđa áigodaga.

Mii leat vuođđudan Mátta-Suoma sámesearvvi - searvvi mis midjiide. Searvi lea oaivvilduvvon sámiide geat gullet anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela giellajoavkkuide, ja geat devdet searvvi eavttuid. Lahttoohcan rahppo jagi 2026 álgogeažis. Searvvi ulbmilin lea čavddásmahttit Mátta-Suoma ja oaivegávpotguovllu sámiid kultuvrralaš oktiigullevašvuođa ja nannet giela ja kultuvrra eallinfámu maiddái Sámi olggobealde.

Iežamet doaimma doarjjan lágidat Sámi álbmotbeaivve ollesolbmuide oaivvilduvvon doaluid, gos beassat návddašit sámemusihka ja gullat sáhkavuoruid seammás go ávvudat ođđa sámediggelága dohkkeheami.

Gávpogiid sámeservodagaid mearkkašupmi stuorru olles áigge. Sámesearvvit doibmet smávva kultuvrralaš váimmusin: dat fállet veardásašdoarjaga, vejolašvuođa hállat sámegiela ja maiddái oktiigullevašvuođa dovddu. Daid birra lea šaddan ealli, máŋggagielat ja -kultuvrralaš sámeservodat. Dárbbašlaš resurssaid ja struktuvrralaš doarjaga haga dat eai goit sáhte guoddit olles ovddasvástádusa.

Lea áigi viiddidit min áddejumi das gos sápmelašvuohta eallá. Dat eallá gávpogiid gáhtain, skuvllain ja bargobáikkiin. Go mii hállat bálvalusain, mat vuođđuduvvet sámegillii ja sámekultuvrii, lea sáhka vuođđorivttiid ollašuvvamis – ii sierraordnedemiin.

Gávpogiin ássi sápmelaččat eai gáibit sierrameannudeami muhto ovttaveardásašvuođa. Mii háliidat ahte giellamet ja kultuvramet navdojuvvo givrodahkan, ii spiehkastahkan.

Mátta-Suoma sámesearvvi ságadoalli

Sámediggelahttu
Dearvvuođaiguin/ Terveisin/ Yours sincerely,
Janne Hirvasvuopio (he/him)
Ráđđeaddi EU-ossodagas / Adviser in the EU Unit
Coordinator, Youth Together for Arctic Futures & Sámi Youth Network

Espoo kaavpug täsiárvu- já oovtâviärdásâšvuotâtoimâkode uđđâivemáánu čuákkimist Tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem lájádâs vuávájeijee Niila Rahko muštâlij sämmilâšvuođâst uássin kieldâ täsiárvu- já oovtâviärdásâšvuotâpargo: maid oovtâviärdásâšvuotâ já täsiárvu uáivildeh sämmilij uáinust. Rahko tarkkui jieijâs oovdânpyehtimist meid sämikulttuur já psykososiaallii torjuu ohtâduv Uvjâ tooimâ Suomâst.

Täsiárvu- já oovtâviärdásâšvuotâtoimâkodde lii meid algâttâm vuárusavâstâllâm Sämitiggijn. Vuárusavâstâllâm ulmen lii lasettiđ tiäđulâšvuođâ sämmilâšvuođâst já kejâstiđ puátteevuotân Espoost sehe algâttiđ oovtâstpargo Sämitiggijn. Espoo täsiárvu- já oovtâviärdásâšvuotâtoimâkodde ana, ete sämmilij vuoigâdvuođâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur sehe sämmilijd kyeskee sierânâsjiešvuovijd palvâlusâin kalga ulâttiđ meid kaavpugáid päikkikuávlu ulguubel. Täsiárvu- já oovtâviärdásâšvuotâtoimâkode mield tarbâšuvvoo čielgiittâs tast, maht kulttuurlávt torvejum palvâlusâid puáhtá ulmemiäldásávt orniđ kuulmâ sämikielân kaavpugijn. Sämmilijn kalga leđe vuoigâdvuotâ eelliđ sämmilâžžân meid päikkikuávlu ulguubeln.

Onne kuovâmáánu 6. peeivi mij liputtep Espoost sämmilij aalmugpeeivi kunnen. Peivi muštoot mii sämmilij sehe sämikielâi já sämikulttuur merhâšuumeest. Puoh sämikielah, moh sárnojeh Suomâst ađai tavesämikielâ, anarâškielâ já nuorttâlâškielâ, láá uhkevuálásiih kielah.

Jieijâs eenikielâ kevttim já luuhâmtááiđu nanodem láá teháliih vyevih siäiluttiđ kielâid ellen. Meid Espoo kirjeráájuin láá sämikielâliih kirjeh párnáid, nuoráid já rävisulmuid.

Toimâkodde piivdij Sämitige jesânist, Janne Hirvasvuopiost tiäđuid tain hástusijn, moh sämmilijn láá. 

Taan ääigi iänááš uási sämmilijn ääsih Säämi ulguubeln. Árvuštâlmij mield joba kyehti kuálmádâs Suomâ sämmilijn ääsih jo tääl eres kuávluin – Ruávinjaargâst, Oulust, Helsigist, Tamperest, Jyväskyläst já eres kaavpugijn. Taat lii merhâšittee ohtsâškodálâš nubástus, mii hástá mii smiettâđ, ete maht sämmilij vuoigâdvuođah jieijâs kielân já kulttuurân olášuveh meid kaavpugij palvâlusvuáháduvâin.

Sämmilâšvuotâ ij lappuu, ko olmooš värree. Mutâ liijkás távjá vuoigâdvuođah láppojeh.

Vuáđulaahâ já säämi kielâlaahâ torvejeh sämmilij vuoigâdvuođâid paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur. Keevâtlávt taah vuoigâdvuođah láá liijká čonnum päikkikuávlun. Ko sämmilâš värree meddâl tobbeen, te palvâlusvuáhádâh távjá jaska tubdâmist suu sämmilâžžân.

Laapi ollâopâttuv ive 2019 toohâm SÁRA-tutkâmuš čaaitij taam čuolmâ čielgâsávt: kaavpugij palvâlusvuáháduvah iä tuubdâ sämmilijd palvâlusâi kevtten. Sämikielâliih já sämikulttuurân vuáđuduvvee palvâlusah láá sätináálá tâi váilojeh ollásávt. Taat ij lah ovtâskâs kieldâi čuolmâ, peic rááhtuslâš vááijuvvuotâ.

Sämikielâlij arâšoddâdem- já škovlâpalvâlusâi finnimvuotâ lii kuávdášlâš koččâmuš. Helsigist, Ruávinjaargâst já Oulust láá majemui iivij vuáđudum tavesämikielâliih kielâpiervâleh já vuáđumáttááttâsluokah. Toh láá teháliih läävhih, mutâ luávdih tuš uccâ uási táárbust – já tuš oovtâ kuulmâ sämikielâst.

Eromâšávt anarâš- já nuorttâlâškielâ uásild tile lii tuođâlâš. Maŋgâ peerâ kalga toohâđ aassâmpááikán kyeskee čuávdusijd ton vuáđuld, kost párnáást lii máhđulâšvuotâ oppâđ jieijâs kielâ. Taat ij lah oovtâviärdásâš ige killeel.

Uáivikaavpugkuávlust ovdil toimâm City Sámit -toimâ nuuvâi ive 2019. Tääl mij lep algâttâm uđđâ paje.

Mij lep vuáđudâm Maadâ-Suomâ sämiseervi –  seervi sämmilijn sämmilijd. Servi lii uáivildum sämmilijd, kiäh kuleh anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielâ kielâjuávhoid já kiäh tevdih seervi njuolgâdusâi iävtuid. Jeessânucâmušah liäkkojeh ive 2026 aalgâbeln. Seervi ulmen lii čavdesmittiđ Maadâ-Suomâ já uáivikaavpugkuávlust ässee sämmilij kulttuurlii oohtânkulluuvâšvuođâ já nanodiđ kielâ já kulttuur eellimvyeimi meid Säämi ulguubeln.

Mii tooimâ toorjân mij ornip sämiaalmug aalmugpeeivi tábáhtus, mii lii uáivildum rävisulmuid já mast mij kuullâp sämimuusik já saavâid sehe ávudep sämitiggelaavâ tuhhiittem.

Kaavpugij sämisiärváduvâi merhâšume stuáru ubâ paje. Sämiseervih tuáimih uccâ kulttuurlâžžân váimusin: toh fäälih viärdásâštorjuu, kielâkevttimmáhđulâšvuođâid já siärvuslâšvuođâ. Toi pirrâ lii šoddâm ellee, maaŋgâkielâlâš já -kulttuurlâš sämisiärvádâh. Toh iä pyevti kyeddiđ oles ovdâsvástádâs, jis iä lah tuárvi resurseh já rááhtuslâš toorjâ.

Lii äigi vijđediđ mii ibárdâs tast, kost sämmilâšvuotâ iälá. Tot iälá kaavpugij kááđuin, škoovlâin já pargosoojijn. Ko mij sárnup sämikielâlijn já kulttuurân vuáđuduvvee palvâlusâin, te mij sárnup vuáđuvuoigâdvuođâi olášuumeest – ep sierânâsorniistâlmijn.

Sämmiliih, kiäh ääsih kaavpugijn, iä käibid sierânâskohtâlem, peic oovtâviärdásâšvuođâ. Mij halijdep, ete kiellâm já kulttuurâm annoo vyeimiväärrin, ij spiekâstâssân.

Maadâ-Suomâ sämiseervi saavâjođetteijee

Sämitige jeessân

Dearvvuođaiguin/ Tiervuođâiguin/ Yours sincerely,
Janne Hirvasvuopio (he/him)
Ráđđeaddi EU-ossodagas / Adviser in the EU Unit
Coordinator, Youth Together for Arctic Futures & Sámi Youth Network