Hybridiuhat perustuvat järjestelmälliseen toimintaan, mutta näkyvät jokaisen arjessa

  • Espoon kaupunki
  • Turvallisuus
Julkaistu: 14.9.2021 11.53Päivitetty: 22.9.2021 8.13
Kaksi miestä ja kaksi naista seisovat käytävässä ja katsovat kameraan.
Koronaepidemian aika on ollut otollinen väärän informaation, disinformaation, levittämiselle. Tämä on yksi hybridi- eli yhdistelmäuhkien keinoista. Teemasta keskustelivat Espoon kaupungin turvallisuuspäällikkö Petri Häkkinen (vas.), Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll sekä toimittaja Unna Lehtipuu.Kuva: Nina Elfvengren

Hybridiuhat eli suomeksi yhdistelmäuhat tarkoittavat erilaisia tapoja horjuttaa turvallisuuttamme: aiheuttaa vahinkoa, epävarmuutta ja horjuttaa myös vakautta. Keinot ovat monet, esimerkiksi valetiedon levittäminen, painostus, terrorismi, rikollisuus, sähkön- tai vedenjakeluun kohdistuva tihutyö tai jopa sotilaallinen toimi.

Mutta pitääkö näistä uhkista tavallisen espoolaisenkin olla huolissaan ja tietoinen? Yleensähän niistä puhutaan ylätasolla, valtioiden välisenä sapelinkalisteluna.

”Hybridiuhissa on ulkoinen toimija taustalla, mutta se voi olla valtiollinen tai ei-valtiollinen. Mutta vaikka toimija olisi valtiollinen, se pyrkii myös peittämään omaa toimintaansa niin, ettei valtiota pysty identifioimaan toiminnan takaa. Silloin tullaan kohtaan, jossa vaikuttaminen, häirintä ja hajottaminen tapahtuukin paikallistasolla”, toteaa Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith.

Esimerkiksi jos joku päättää hyökätä energianjakeluverkkoamme kohtaan, voi jokaisen espoolaisenkin pohdittavaksi tulla, miten selvitä ilman sähköä jonkin aikaa.

”Tai mistä ja millaista tietoa hakee esimerkiksi somesta – tiedostaako, että sitäkin kautta moni pyrkii vaikuttamaan ajatteluumme ja mielipiteisiimme tietoisesti, hyvällä ja pahalla”, jatkaa Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.

Koronaepidemian aika on ollut otollinen väärän informaation, disinformaation, levittämiselle. Sen perusteella kyseenalaistetaan viranomaisten toimia ja pyritään osoittamaan ne laittomiksi.

”Tällaista informaatiovaikuttamista, jolla pyritään vaikeuttamaan päätöksentekoa ja yksittäisen virkamiehen työtä, kohdistuu nyt myös Espoon kaupunkiin”, kertoo kaupungin turvallisuuspäällikkö Petri Häkkinen.

Absoluuttista totuutta on harvoin, mutta pyrkimyksenä oltava rehellisyys

Juuri nyt suomalaisessa yhteiskunnassa keskustellaan paljon siitä, miten erilaista, oikeaa ja vähemmän oikeaa tietoa eri tahot jakavat liittyen lasten rokottamiseen. Yleinen kysymys tänä päivänä on: Mihin tässä voi enää luottaa? Mikä on totuus?

”Kun lasten rokotuksiin liittyvää keskustelua käy läpi, niin huomaa, ettei siellä edes haluta pyrkiä oikeaan tietoon. Ja se on mielestäni huolestuttavaa. Täytyy näin yliopiston edustajana todeta, että absoluuttista totuutta harvoin on. Mutta pyrkimyksenä täytyy olla mahdollisimman oikea tieto, rehellisyys. Ja toisaalta, jos tieto on väärää, niin silloinkin nostetaan rehellisesti käsi virheen merkiksi ylös. Mutta se on ikävä asia, jos tarkoituksellisesti levitetään väärää, virheellistä, valheellista, tunteisiin vetoavaa tietoa, vieläpä järjestön nimen alla. Ei ihme, että olemme vähän hämmentyneitä informaatioteknologian valtavan murroksen keskellä”, sanoo Limnéll.

Limnéllin ohje jokaiselle on: suhtaudu kaikkeen tietoon lähdekriittisesti.

”Jos vastaan tulee herkullinen väite, tarkista, mistä tieto on peräisin, mikä on sen julkaisualusta ja kuka tietoa levittää. Isojen uutisten kohdalla katso, mitä aiemmin luotettaviksi kokemasi tutkijat ja uutissivustot asiasta sanovat. Kun tiedän, että nuo ihmiset pyrkivät tuomaan oikeaa tietoa esille, ei tiedon tarvitse olla täydellistä – riittää, että tiedän heidän ainakin pyrkivät totuudellisuuteen, oikeellisuuteen.”

Smith nostaa esille, että kun perinteisesti auktoriteetteihin uskonut Suomi on alkanut kansainvälistyä ja digitalisaatio edistyy, tietoa tulee jokaisen ulottuville aiempaa enemmän.

”Elämme murroskautta, jossa opettelemme sitä, että jokainen vastaa henkilökohtaisesti siitä, miten lähestyy tietoa, miten suhtautuu erilaisiin tilanteisiin ja mihin luottaa”, Smith toteaa.

Häkkinen muistuttaa myös sosiaalisesta kuplautumisesta: esimerkiksi somessa ihminen helposti keskustelee vain samanmielisten kanssa. Silloin ennakkoluulot ja mahdollisesti väärät tiedot vain vahvistuvat.

Hybridiuhkia syötetään ylhäältä, mutta levitetään paikallisesti

Missä menee härnäämisen ja todellisen uhan raja? Milloin voidaan puhua oikeudesta mielipiteen vapauteen ja mielipide-eroista, milloin suoranaisista vaarallisista hybridiuhista?

”Hybridiuhkissa on aina ulkoinen toimija. Sisäisesti on kaikennäköistä – ihan kotikutoisia kokonaisuuksia, jotka haluavat hajottaa ja murentaa päätöksentekoauktoriteettia ja muuta. Uhka siitä tulee silloin, kun joku ulkopuolinen toimii väärällä identiteetillä ja hajottaa näkemyksiä vaikkapa somessa tai pääsee käsiksi energiaverkkoomme tai ihan henkilöihin. Silloin ulkoinen toimija sekoittaa luonnollista polarisaatiota, muuttaa sen hyvin epäterveelliseksi kokonaisuudeksi – hybridiuhkakokonaisuudeksi”, Hanna Smith avaa.

Kun epäilyksen siemenet on kylvetty ja esimerkiksi median luotettavuutta kyseenalaistetaan, ulkoiset toimijat luottavat, että on tarpeeksi paikallisia ihmisiä, jotka nappaavat syötin ja levittävät sitä. Tässä kohtaa ratkaisevaa on, miten yhteisöllinen esimerkiksi espoolaisten heimo on.

”Jos yhteisöllisyys alkaa kadota siten, ettei naapureita tunneta tai koulujen vanhempaintoiminta hajoaa, siinä on herkullinen maaperä jollekin ruveta sekoittamaan kokonaisuutta, päästä käsiksi päätöksentekoon ja alkaa vaikuttaa arkeemme tavalla, joka kääntyy suuntaan, jota kukaan ei halua”, Smith varoittaa.

Riittävästi resursoitu ja osaava viestintä luo turvallisuutta

Suomalaisessa käytännönläheisessä yhteiskunnassa turvallisuutta parannetaan usein suojateitä rakentamalla tai poliiseja palkkaamalla. Jarno Limnéll nostaa esille, että näiden fyysisen maailman tärkeiden asioiden lisäksi tämän päivän turvallisuudessa kyse on ennen kaikkea tunteesta – ja turvallisuuden tunteeseen viestinnällä on keskeinen merkitys, joka tulee vain kasvamaan.

”Jos mietin, että Espoon kaupunki on meitä espoolaisia varten, niin kyllä viestintä on asia, mihin meidän on ihan välttämätöntä panostaa. Jo ihan senkin takia, että kriisit ja erilaiset häiriötilanteet eivät tule päättymään koronapandemiaan. Kun seuraava kriisi tai joku epävarmuus tulee, kyllä meillä pitää olla kuntalaisilla varmuus siitä, että kaupungin viestinnässä on riittävät resurssit, osaavat ihmiset ja viimeisin tieto. Se ei varmasti ole kriisitilanteessa täydellinen, mutta ainakin tieto, johon voi luottaa, ja aivan keskeinen elementti mielestäni Espoon turvallisuuden tulevaisuudelle”, Limnéll sanoo.

Turvallisuus on vapautta – varautuminen viisautta

Turvallisuus ei kuitenkaan ole vain uhkia ja riskejä, vaan vapautta toimia, positiivinen mahdollistaja, muistuttaa Limnéll.

”Kun meillä on Espoossa turvallista, täällä on todella hyvä ja viihtyisää elää. Mutta turvallisuudessa on toki se toinen puoli eli uhkat ja riskit. Ja varautuminen on viisautta. Mitä paremmin ollaan valmiita kohtaamaan erilaisia uhkatilanteita, niin sitä paremmin tulemme jatkossa pärjäämään.”

Asiantuntijoiden konkreettiset varautumisvinkit:

  • Jarno Limnéll: Kotivara 72 -periaate, jossa kerrotaan millainen oma huoltovarmuusvarasto meillä jokaisella tulisi kotona olla, jotta tulemme toimeen vaikkapa ilman sähköä 72 tuntia. Lue ohjeet: 72tuntia.fi(ulkoinen linkki)
  • Hanna Smith: Tutustu naapureihin ja yhteisöön, jossa olet, laajenna piiriä siellä, missä asut. Osallistu, eli ole aktiivisesti mukana asioissa, jolloin opit isompaa kuvaa hyvin paljon. Varaudu, eli ymmärrä oma turvallisuusympäristösi ja se, että yllättäviä asioita voi tapahtua, muttei niistä tarvitse heti horjua.
  • Petri Häkkinen: Muista lähdekritiikki. Mieti, kuka viestii, miksi sekä millä tiedoilla. Älä jaa väärää tietoa itse. Tutustu espoolaisille tekemäämme turvallisuustauluun, joka löytyy verkkosivuiltamme(ulkoinen linkki) ja on saatavissa paperisena Espoon kaupungin asiointipisteistä.

Kuuntele keskustelu podcastista

Kuuntele koko keskustelu podcastistamme: SoundCloudissa(ulkoinen linkki) tai Spotifyssa(ulkoinen linkki) (kesto noin 30 minuuttia).

Voit perehtyä podcast-keskusteluun myös lukemalla sen tekstivastineen.

Rahoitusta EU-HYBNET-projektilta

Tämä artikkeli on saanut rahoitusta Euroopan Unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta, sopimusnumerolta 883054, ”Empowering a Pan-european Network to Counter Hybrid Threats” -projektilta (EU-HYBNET).

Projektin koordinaattorina toimii Laurea ammattikorkeakoulu. Espoon kaupunki on yksi hankkeen 25 eurooppalaisesta kumppanista. Suomesta hankkeessa on mukana myös Hybridiosaamiskeskus hankkeen ydinkumppanina.

EU-HYBNET-projektin tavoitteena on vahvistaa jo olemassa olevia eurooppalaisia verkostoja, jotka torjuvat yhdistelmäuhkia ja tekevät töitä pitkän aikavälin vakauden eteen. Tätä tuetaan projektissa selvittämällä, mitä ovat keskeisimpiä yhteisiä eurooppalaisia yhdistelmäuhkia. Hankkeessa sekä tuotetaan uutta tutkimustietoa päätöksenteon tueksi että selvitetään innovatiivisia ratkaisuja, joiden avulla näiden haasteiden parissa työskentelevät organisaatiot voivat kehittää toimintaansa. Näin voidaan täyttää tiedollisia aukkoja, vastata suorituskykyyn liittyviin tarpeisiin sekä parantaa yhdistelmäuhkiin liittyvien organisaatioiden tutkimus-, innovaatio- ja koulutustavoitteita.

EU-HYBNET-projektin päämääränä on selvittää, analysoida ja testata sekä suositella käyttöön otettavaksi eurooppalaisia innovaatioita, jotka tukevat yhdistelmäuhkien torjuntaa varsinkin samaa toimialaa edustavien parissa. Projekti osoittaa teknisten tai toimintatapaan liittyvien innovaatioiden tarpeellisuuden sekä muiden tarvittavien toimenpiteiden prioriteetit, kuten esimerkiksi standardisointitarpeet innovaatioiden käyttöönotossa. Projekti tukeekin siten vahvasti tutkimus- ja innovaatiotyön kehitystä monitahoisten uhkien torjuntaan Euroopan laajuisesti.

EU-HYBNET-projektin työ tähtää myös kattavan eurooppalaisen yhdistelmäuhkien torjuntaverkoston luomiseen. EU-HYBNET-verkostoon voivat liittyä yhdistelmäuhkien parissa laaja-alaisesti työskentelevät toimijat, kuten viranomaistahot, kaupungit ja alueet, yritykset, tutkimus- koulutusorganisaatio sekä järjestöt. Verkoston tavoitteena on luoda hedelmällinen ja tehokas tapa tiedonvaihtoon sekä kasvattaa yhteistyön mahdollisuuksia toimijoiden välillä. EU-HYBNET-verkoston jäsenyyttä voi hakea − lisätietoja hakemisesta sekä projektista projektin nettisivuilta: https://euhybnet.eu(ulkoinen linkki).