Espoon yleiskaava 2060 -blogisarja: Toimiva kaupunki on vetovoimainen

Miten tulevaisuuden kaupunki toimii? Millaisia julkisia ja kaupallisia palveluita tulevaisuudessa tarvitaan? Miten työ ja sen tekemisen paikat muuttuvat? Missä näitä toimintoja tarvitaan: mihin pitää varata niille tilaa, millaista ja miten paljon? Näitäkin kysymyksiä pohdimme, kun laadimme vuoteen 2060 ulottuvaa yleiskaavaa.

Sanotaan, että kaupunki on alati muutoksessa. Kaupunki heijastaa yhteiskunnan arvoja ja kehitystä. Rakennettu ympäristö ja liikennejärjestelmä muuttuvat aikojen myötä. Talouden nousu- ja laskukaudet vaikuttavat kaupungin kehitykseen.

Ennen vuotta 2060 ehtii tapahtua paljon. Yhteiskuntamme on digitalisaation ja teknologisen kehityksen murroksessa. Nykyhetkessä emme pysty täysin arvioimaan, millaisia vaikutuksia murroksella on kaupunkirakenteeseen ja sen toimivuuteen. Myös ilmastonmuutos ja pyrkimys kestävään kehitykseen tulevat vaikuttamaan entistä voimakkaammin siihen, miten kaupungissa toimitaan ja miten kaupunki toimii.

Kaupungin kasvaessa myös erilaisten palveluiden tarve kasvaa. Eri toiminnoille pitää varata riittävästi tilaa ja sopivia sijainteja. Palveluiden, kauppojen ja työpaikkojen sijoittuminen vaikuttavat osaltaan siihen, mihin kaupunkilaiset arjessaan liikkuvat ja millä kulkumuodolla.

Digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka vaikuttavat julkisiin palveluihin tulevien vuosikymmenien aikana. Palveluiden toteuttamistavat kehittyvät ja osa palveluista tullaan toteuttamaan sähköisesti, mutta palveluita toteutetaan perinteisilläkin tavoilla. Tulevaisuudessakin erityisesti opetus ja kasvatustyö, luova ilmaisu ja taide sekä sairauksien hoito ja henkilökohtainen hoiva edellyttävät ihmisten vuorovaikutusta. Jotta asukkaiden on helppo päästä näihin palveluihin, niille tarvitaan hyviä, keskeisiä sijainteja.

Julkiset tilat ja palvelut voivat edistää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta tilanteessa, jossa globalisaatio ja digitalisaatio ovat muuttaneet tapoja olla yhteydessä. Lisääntyneeseen polarisaatioon ja kuplautumiseen voidaan vastata vahvistamalla alueiden yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyttä mahdollistavat erityisesti monikäyttöiset kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintojen tilat. Paikallisyhteisön rakentaminen, kulttuuritapahtumat ja vapaaehtoistyö kannustavat asukkaita aktiiviseen osallistumiseen. 

Liikkuminen ja urheilu ovat tärkeitä julkisia palveluita, jotka ylläpitävät kuntalaisten terveyttä. Monipuoliset liikuntamahdollisuudet ovat tärkeä osa Espoota. Liikkuminen on monimuotoista arkiliikkumisesta ja harrastamisesta ja ammattitasoiseen urheiluun. Espoossa on edellytykset järjestää kansainvälisiä kisoja useassa eri lajissa. Tulevaisuudessa uudet urheilulajit tuovat uudenlaisia vaatimuksia niin tiloille kuin sijainneille.

Kaupalliset palvelut ovat merkittäviä arjen palveluita, erityisesti ruokakaupat. Kaupallisten palveluiden sijainti vaikuttaa siihen, millä kulkuvälineellä kaupassa käydään. Isoimmat kaupan keskittymät tulevat jatkossakin sijaitsemaan kaupunkikeskuksissa, joihin pääsee monipuolisesti eri kulkumuodoilla. 

Verkkokauppa kehittyy edelleen, mikä vaikuttaa kaupan tarvitsemiin tiloihin ja sijainteihin. Kaupat voivat toimia jatkossa osittain verkkokaupan noutopisteinä tai paikkoina, joissa tuotteisiin voi tutustua. Erityisen merkittävää on ruokakauppaan liittyvä verkkokaupan murros, joka on parhaillaan käynnissä. Sen lopullisia vaikutuksia ei ole vielä täysin tunnistettu. 

Verkkokaupan murros voi osaltaan johtaa pienempien, erikoistuneiden ja elämyksiä tarjoavien myymälöiden lisääntymiseen. Tällaiset kaupat voivat sijoittua lähemmäs asukkaita. Autoliikenteen solmukohdat välttämättä olekaan yhtä keskeisiä kaupan sijoittumisen kannalta kuin nykyisin. Tilaa vievät verkkokaupan logistiikkakeskukset ja varastot voivat sijoittua kaupunkien reuna-alueille, hyvien logistiikkareittien varsille.

Digitalisaation ja robotiikan vastapainona kädentaidot, kierrätys ja paikallisuus voivat saada lisää arvostusta. Ne voivat synnyttää uudenlaisia markkinapaikkoja ja vallata tilaa myymälöiltä, joiden myynti siirtyy voimakkaammin verkkokauppaan.

Voimme luoda mahdollisuuksia uusille kaupan toiminnoille tulevaisuudessa, kun rakennamme monenlaisia ja joustavasti muunneltavia tiloja.

Espoon työpaikoista suuri osa on palvelualan työpaikkoja. Espoolle ovat ominaisia erityisesti korkean osaamisen työpaikat.

Työelämän megatrendit vaikuttavat Espoon työpaikkakehitykseen. Megatrendillä tarkoitetaan voimakasta muutosta, joka vaikuttaa yhteiskuntiin kaikkialla maailmassa.

Monilla aloilla digitalisaatio muokkaa työpaikkojen käytäntöjä ja tilatarpeita. Koronan jälkeen hybridityö ja etätyö ovat tulleet osaksi työelämää. Niiden yleisyys on kuitenkin jo muuttunut maltillisempaan suuntaaylen koronavuosista, ja tulevaisuudessa lähityöskentely on edelleen tärkeää. Toimistojen koot tulevat kuitenkin useiden arvioiden mukaan pienentymään, kun osa työstä tehdään hybridinä tai etänä.

Yritysten vaatimukset ja tarpeet toimistojen sijaintien suhteen tulevat muuttumaan. Yritykset hakevat entistä keskeisempiä sijainteja raideliikenteen solmukohdista ja sekoittuneesta kaupungista. Sekoittuneella kaupungilla tarkoitetaan kaupunkiympäristöä, jossa on esimerkiksi asumista, palveluita, työpaikkoja ja virkistystä. Kun kaikki tarvittava on lähellä, asukkaan ei tarvitse käyttää pitkiä aikoja päivittäisiin työ- ja asiointimatkoihin. 

Nämä uudet tarpeet ohjaavat työpaikkoja ja erityisesti toimistotyötä kohti Espoon kaupunkikeskuksia. Siksi on tarpeen varata keskustoista tilaa toimitiloille ja työpaikoille. Yhdessä asumisen ja palveluiden kanssa ne muodostavat elävää ja monipuolista kaupunkia.

Espoo on myös kasvavien yritysten kaupunki. Erityisesti korkean osaamisen työt, tuotekehitys ja innovointi vaativat joustavia tilaratkaisuja ja monipuolisia mahdollisuuksia: yritykset tarvitsevat tilaa kokeilla ja kehittää.

Minkälaista tilaa tulevaisuuden tuotekehitys ja teknologia vaativat? Vastaus muuttuu jatkuvasti, kun elinkeinoelämä ja teknologiat kehittyvät. Erityisesti teknologian saralla tarvitaan usein enemmän tilaa ja suurempia rakennuksia kuin monilla muilla toimialoilla, joten meidän tulee varmistaa rouheammat ja väljemmät alueet työpaikkatoiminnalle. Tämä luo yrityksille parempia edellytyksiä toimintansa kehittämiseen, mikä tuo elinvoimaa Espoolle.

Työpaikkamäärien arvioidaan kasvavan suuresti yhdessä väestönkasvun kanssa. Työpaikkakehityksen turvaamiseksi on varattava riittävästi sekä työpaikka-alueita että tilaa keskustoista osana muuta kaupunkirakennetta.

Espoo haluaa tulevaisuudessakin olla oppimisen ja sivistyksen kärkikaupunki sekä vetovoimainen yritystoiminnan ja innovaatioiden edelläkävijäkaupunki. Jotta tämä on mahdollista, kaupungin tulee rohkeasti varautua erilaisiin tulevaisuuden kehityssuuntiin.

Toimiva ja vetovoimainen kaupunki tarvitsee tulevaisuudessakin monipuolisia paikkoja erilaisille toiminnoille, eri puolilla kaupunkia, sekä joustavuutta ja reagointikykyä muutoksille. Kaupunkikeskusten merkitys korostuu erityisesti toiminnoissa, jotka edellyttävät hyvää saavutettavuutta ja kaupunkiympäristön monipuolisuutta.

Kaupalle, palveluille ja työpaikoille tulee varmistaa riittävästi tilaa erityisesti keskeisillä sijainneilla. Jos tilaa ei varata ennakoivasti, on sitä jatkossa vaikea enää lisätä rakennettuun ympäristöön.

Kaupunki on koko ajan muutoksessa. Mahdollisuuksia tulee varata myös tulevaisuuksille, joita emme vielä tunnista. 

Kirjoittajat: Tutkija Laura Malm-Grönroos suunnittelee julkisten palveluiden ja kaupan palveluverkkoratkaisuja Espoon yleiskaava 2060:aan. Erikoissuunnittelija Valtteri Lammassaari vastaa yleiskaavassa työpaikkoihin ja elinkeinoihin liittyvistä teemakysymyksistä.

Lisätietoa:

• Lue lisää Espoon yleiskaava 2060:sta.
• Lue lisää yleiskaavoituksesta.