Espoon yleiskaava 2060 -blogisarja: Sujuva liikenne on verkostokaupungin perusta

Yleiskaavatyössä visioimme tulevaisuutta. Miltä liikenne voisi näyttää Espoossa vuonna 2060? Miten liikenne vaikuttaa asumiseen ja palveluiden käyttämiseen?

Visiossamme Espoo on alati kehittyvä, viihtyisä verkostokaupunki. Liikkuminen on sujuvaa ja palvelut helposti saavutettavissa. Julkisen liikenteen ratojen varrelle muodostuu omaleimaisia asuinalueita ja keskuksia, joissa on monipuolista rakennuskantaa ja palveluita espoolaisten erilaisiin tarpeisiin.

Espoo kasvaa yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Vielä 1950-luvun alussa Espoo oli 20 000 asukkaan maalaiskunta. Nykyään kaupungissa on yli 320 000 asukasta, ja vuoteen 2060 mennessä asukasluvun ennustetaan nousevan yli 500 000:en.

Espoon kasvu kertoo kaupungin menestyksestä: monet haluavat asua, tehdä töitä ja yrittää täällä. Kasvu ja sen mahdollistama kehitys ovat olleet osa Espoon tarinaa jo vuosikymmenten ajan, eikä merkkejä hidastumisesta ole nähtävillä.

Espoon yleiskaava 2060:n avulla ohjaamme kasvua siten, että kaupunkilaisten liikkuminen ja arki toimisivat hyvin. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Espoon liikennejärjestelmä muodostaa verkoston, jossa liikkuminen eri keskusten ja asuinalueiden välillä olisi nykyistä helpompaa ja nopeampaa.

Liikennejärjestelmää on tärkeää kehittää kasvavan kaupungin mukana, jotta vältämme niin julkisen liikenteen kuin henkilöautoliikenteen ruuhkautumisen.

Liikennejärjestelmällä tarkoitamme eri liikenneväylien, henkilö- ja tavaraliikenteen sekä liikenteen palveluiden kokonaisuutta.

Yksinkertaisin tapa ehkäistä ruuhkia on edistää julkisen liikenteen käyttöä. Monelle esimerkiksi Kehä I:n perjantai-iltapäivien ruuhka on tuttu ilmiö. Säterinportin ja Sellon välisen autojonon kuljettajat mahtuisivat yhteen pikaratikkaan. Mitä suurempi osa kasvavasta väestöstä käyttää joukkoliikennettä, sitä sujuvampaa on myös autoilu kaupungissamme. 

Yleiskaavatyössä pohdimmekin, miten voisimme kehittää liikennejärjestelmää niin, että julkinen liikenne olisi aidosti varteenotettava vaihtoehto oman auton käytölle. 

Kesällä 2024 julkaisimme Espoon yleiskaava 2060:n luonnoksen, jossa esitimme näkemyksemme Espoon raideverkoston laaja-alaisesta kehittämisestä. Eniten keskustelua herättivät linjat, joihin tutkitaan myös metrovaihtoehtoa: 

• Kivenlahti – Kauklahti –linja, joka oli mukana jo Espoon eteläosien yleiskaavassa (2010).
• Matinkylä – Espoon keskus – Jorvi –linja, joka olisi täysin uusi lisä seudulliseen liikenneverkkoon.

Luonnosvaiheessa avoinna oli vielä monia kysymyksiä, minkä vuoksi kaavaluonnoksessa esitetyt linjat olivat vasta keskustelun avaus.  Saimme palautetta espoolaisilta, naapurikunnilta ja viranomaisilta. Niiden pohjalta jatkamme nyt työtä ja valmistelemme kaavaehdotusta. Tässä blogitekstissä voit lukea, millaisia näkökantoja työhön liittyy.

Kaikki maankäyttö synnyttää liikennevirtoja: ihmiset kulkevat töihin, kouluun, asioille ja vapaa-ajan menoihinsa. Myös tavaraa liikutellaan paikasta toiseen. Tiivis maankäyttö edellyttää tehokasta ja toimivaa liikennejärjestelmää.

Henkilöliikenteen kannalta raidelinjat ovat tehokkaampia kuin perinteinen ajoneuvoliikenne. Ajoväylät vievät paljon tilaa kaupunkirakenteesta, ja niiden tuottama melu ja ilmansaasteet rajoittavat ympäröivän maankäytön mahdollisuuksia. Kaupunkikeskuksien läheisyyteen muodostuu ruuhkautuneita pullonkalloja, kun suuremmat väylät suppiloidaan pienemmille teille.

Raidelinjoilla saadaan tuotua korkea matkustajakapasiteetti täysimääräisesti maankäytön ydinpaikoille. Raidelinjoilla saadaan myös helpotettua ajoväylien kuormitusta, sillä ne kulkevat pääsääntöisesti erillään ajoneuvoliikenteestä. 

Liikennejärjestelmäsuunnittelulla ohjaamme kaupungin kehitystä. Raidelinjan sijoittelulla ja kaupunkirakenteen tehokkuutta säätämällä pystymme kohdentamaan kasvua otollisille paikoille.

Erityisesti metrolinjojen varteen muodostuu kaupunkirakennetta, jossa tiiviimpää keskusta-aluetta kehystävät väljemmät asuinalueet. Tämä synnyttää monipuolisia asumisen vaihtoehtoja erilaisille ihmisille ja eri elämäntilanteisiin. Keskusta-alueille muodostuu palvelukeskittymiä, jotka tuovat arjen peruspalvelut lähelle asukkaita. Näin päivittäiset asiointimatkat ovat lyhyitä ja sujuvia, mikä hillitsee liikennejärjestelmän kuormitusta.

Uusi raideyhteys on aina suuri investointi. Siksi raideliikenteellä pitää olla riittävästi käyttäjiä. Siten raiteet sekä edellyttävät että mahdollistavat tiivistä maankäyttöä.

Espoon kaupunkikeskuksiin on jakautunut laaja valikoima erilaisia toimintoja, joita espoolaiset käyttävät oman asuinalueensa ulkopuolellakin. Tällaisia ovat esimerkiksi urheilupuistot, toisen asteen oppilaitokset ja kulttuuripalvelut.

Verkostomainen ja tehokas liikennejärjestelmä toisi nämä palvelut kattavammin ja helpommin kaikkien espoolaisten saataville. Erityisesti lasten ja nuorten itsenäinen liikkuminen helpottuu, kun julkisella liikenteellä pääsee nopeasti ja luotettavasti harrastuksiin ja kouluun.

Matinkylä – Espoon keskus – Jorvi -linja yhdistäisi Suomenojan ja Lommilan kaupalliset alueet, Espoon keskuksen hallinnolliset palvelut ja Jorvin sairaalan. Sen varrelle olisi mahdollista muodostaa ainutlaatuinen kaupallisten ja julkisten palveluiden ketju. Linja kasvattaisi erityisesti Espoon keskuksen roolia ja vetovoimaa. Espoon keskuksesta muodostuisi liikenteellinen solmukohta, josta pääsisi kattavasti kaikkialle pääkaupunkiseudulla.

Yleiskaavoituksessa olemme pitäneet Jorvin saavutettavuuden parantamista merkittävänä mahdollisuutena. Monelle saattaa tulla mieleen, ettei hätätilanteessa kävellä metropysäkille, mutta akuutit potilaskuljetukset muodostavat suhteellisen pienen osan sairaalan päivittäisestä henkilöliikenteestä. Valtaosa on kiireettömiä potilaita, potilaiden lähiomaisia ja sairaalahenkilökuntaa. Yhteys Jorvista Espoon keskukseen voisi parhaimmillaan parantaa sairaalapalveluiden saavutettavuutta myös muualta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta.

Yleiskaavatyössä tutkimme useita eri vaihtoehtoja verkostokaupungin perustaksi. Vaihtoehtotarkastelussa on pyritty arvioimaan mahdollisimman kattavasti erilaisia yhdistelmiä bussi-, ratikka- ja metrolinjoja. Kullakin ratkaisulla on vahvuutensa ja heikkoutensa.

Eri liikennevälineillä on suora vaikutus siihen, millaista kaupunkiympäristöä Espooseen syntyy.

• Bussiliikenteen vaikutus kaupunkikuvaan on vähäinen, sillä bussi ei ohjaa maankäytön kehitystä yhtä vahvasti kuin raideliikenne.
• Ratikka luo raiteen varrelle nauhamaista kaupunkia, jossa kaupunkikehitys jakautuu melko tasaisesti.
• Metro ohjaa kaupunkikehitystä pääosin asemien lähialueelle. Se muodostaa lähikeskuksia ja palvelukeskittymiä asemaseutujen yhteyteen.

Liikennevälineen nopeus ja luotettavuus ovat tärkeimpiä tekijöitä liikennevälinettä valittaessa. Bussiratkaisu on kustannuksiltaan edullisin, sillä se ei edellytä suuria investointeja. Liikennelaskelmissa bussiratkaisu on kuitenkin todettu hitaimmaksi vaihtoehdoksi. Voimakas bussiliikenteen kasvu lisäisi ruuhkautumista, mikä heikentäisi bussiliikenteen täsmällisyyttä.

Metro on vaihtoehdoista kallein, mutta nopein. Se mahdollistaa myös tiheimmän vuorovälin. Metrolla saataisiin vaihdoton yhteys useiden Espoon kaupunkikeskusten välille ja Helsingin suuntaan. Se tarjoaa parhaat edellytykset Espoon keskuksen kehittämiselle.

Ratikka sijoittuu metro- ja bussiratkaisun välimaastoon sekä kustannuksissa että matka-ajoissa. Ratikkaratkaisussa pysäkkejä on enemmän, joten ne ovat lähempänä asukkaita. Liikennevälineessä käytetty matka-aika on kuitenkin pidempi kuin metrossa. Ratikka palveleekin hyvin reitin varrella asuvia asukkaita, mutta ei paranna merkittävästi yhteyksiä Etelä-Espoon sekä Espoon keskuksen ja Kauklahden välillä.

Yleiskaavatyössä ulotamme katseemme vuoteen 2060. Miten Espoon tulisi kehittyä seuraavien 35 vuoden aikana, jotta pystymme vastaanottamaan ennustetun kasvun ja samalla luomaan parempaa kaupunkia kaikille espoolaisille?

Vaikka ajatus uusista raidelinjoista saattaa tuntua alkuun kaukaiselta, on hyvä pohtia avoimin mielin, mitä kaikkea ne mahdollistavat: sujuvampaa liikkumista, helpommin saavutettavia palveluita ja monipuolista kaupunkirakennetta, jossa on tilaa niin pientaloille kuin kerrostaloille.

Tärkeää on myös muistaa, että raidelinjojen kaltaiset merkittävät maankäytön hankkeet ovat pitkiä prosesseja. Yleiskaava ei ole toteuttamispäätös. Se on ensimmäinen askel, joka mahdollistaa varsinaisen hankesuunnittelun aloittamisen. Vaikka raidelinjat saattavat tuntua tähän hetkeen epärealistilta, tulee ne osoittaa yleiskaavassa nyt, jotta niiden toteutumisedellytykset säilyvät tulevaisuudessa.

Tällä hetkellä etsimme parhaiten toimivaa kokonaisratkaisua. Tarkastelemme monia vaihtoehtoja, joissa on erilaisia yhdistelmiä bussi-, ratikka- ja metrolinjoja. Selvitystyöhön kuuluu laskelmia ja analyyseja muun muassa kustannuksista, kannattavuudesta, kapasiteetista ja maankäytöstä.

Näiden tulosten pohjalta laadimme kaavaehdotuksen, jota espoolaiset pääsevät tutkimaan ja kommentoimaan vuonna 2026.

Kirjoittajat: Arkkitehti Aino Hautala on mukana yleiskaavan liikennetyössä maankäytön suunnittelun asiantuntijana. Yleiskaavasuunnittelija Ruusu Vilokkinen vastaa maankäytön ja liikenteen näkökulmien yhteensovittamisesta. Suunnitteluinsinööri Daniel Golovine toimii Espoolla liikennesuunnittelijana ja on työssään erikoistunut joukkoliikenteeseen. 

Lisätietoa:

• Lue lisää Espoon yleiskaava 2060:sta.
• Lue lisää yleiskaavoituksesta.