Espoon yleiskaava 2060 -blogisarja: Kohti kaavaehdotusta

Tästä alkaa blogisarja, jossa valotamme Espoon yleiskaava 2060:n sisältöä, taustoja ja näkökulmia.  Ensimmäisessä osassa tutustumme siihen, miten yleiskaavatyö etenee luonnoksesta ehdotukseen. Aihe on ajankohtainen juuri nyt, sillä työ on käynnissä koko ajan!

Espoon kaupunkikehityksen suuntaviivoja hahmotellaan Espoon yleiskaava 2060:n avulla. Se koskee koko kaupunkia ja katsoo pitkälle tulevaisuuteen. Yleiskaava osoittaa kaupungin strategiset kehityssuunnat ja yleispiirteisellä tasolla alueet, jotka varataan asumista, työpaikkoja, palveluita ja virkistystä varten.

Yleiskaava ei ole toteuttamissuunnitelma vaan auttaa varautumaan tulevaan ja sovittamaan yhteen erilaisia tarpeita. Asioita on kyettävä tarkastelemaan monesta eri näkökulmasta.

Pitkä aikajänne vaatii myös mielikuvitusta. Minkälainen maailma on vuonna 2060? Jos muistat vielä, millainen maailma oli vuonna 1990, voit hahmottaa, miten paljon ehtii tapahtua vuoteen 2060 mennessä.

Yleiskaavoitus on yksi kuntien ja kaupunkien tehtävistä. Yleiskaavoja uudistetaan ajoittain, jotta suunnitelmat pysyvät ajantasaisina. Espoota on yleiskaavoitettu monessa vaiheessa pala kerrallaan kaupungin tarpeiden mukaan.

• On laadittu osayleiskaavoja tiiviiden asemanseutujen rakentamiseksi (Kera, Finnoo ja Kaitaa-Iivisniemi).
• On määritelty Keskuspuiston alueen toimintoja ja rajoja (Keskuspuiston osayleiskaavat I ja II).
• On mahdollistettu kaupunkirakenteen täydentyminen kaupungin vilkkaimmissa osissa (Espoon eteläosien yleiskaava).
• On varauduttu uusiin paikalliskeskuksiin ja raideyhteyksiin (Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava).

Nyt työn alla oleva Espoon yleiskaava 2060 on kokonaisvaltainen katsaus Espoon jokaiseen osaan.

Uusi yleiskaava tuo mukanaan aina jotakin uutta, mutta samalla se ylläpitää käynnissä olevaa jatkumoa. Useat suuret kehityshankkeet ovat olleet mukana yleiskaavoissa kauan ennen toteutumistaan. Tällaisia ovat esimerkiksi tiivistyvät asuinalueet, kaupunkirakenteen uudet laajentumissuunnat, Länsimetro ja pikaraitiotie.

Yleiskaavoitus on tarkentuva prosessi, jossa suunnittelu- ja selvitystyön sekä julkisen keskustelun vaiheet vuorottelevat. Paljon tapahtuu silloinkin, kun aihe ei ole aktiivisesti uutisissa.

Espoon yleiskaava 2060:n edellinen julkisesti näkyvä vaihe oli kesällä 2024, kun yleiskaavaluonnos oli nähtävillä. Nyt työn alla on yleiskaavaehdotus, joka tulee luottamushenkilöiden käsiteltäväksi ja espoolaisten kommentoitavaksi vuonna 2026. Meillä yleiskaavoittajilla riittää tehtävää yleiskaavaluonnoksen ja yleiskaavaehdotuksen välissä, kun suunnittelemme uutta, tarkennamme aiemmin tehtyä ja arvioimme vaikutuksia.

Yleiskaavaluonnoksen laatiminen on monella tapaa erityinen vaihe kaavan valmistelussa. Yleiskaavoituksessa on kyse pitkän aikavälien suunnitelmien ajantasaisuudesta ja suunnittelun jatkumosta, mutta samalla luonnos on uuden alku.

Kun kaavatyö käynnistyy, valmistelijat määrittelevät suunnittelukysymykset  ja erilaiset ratkaisuvaihtoehdot sekä arvioivat niiden vaikutuksia. Kaavan laadinnassa lähdetään aina liikkeelle alueen senhetkisestä tilanteesta, joten jokainen aloitus on erilainen. Jotta suunnittelussa päästään liikkeelle, on päätettävä esimerkiksi yleiskaavassa käsiteltävät teemat, alueen rajaus, kaavan tavoitevuosi ja esitystapa.

Luonnosvaiheelle leimallista on vaihtoehtojen kirjo, muutosten laajuus ja mahdollisuus sekä osin ratkaisemattomat kysymykset. Mahdollisen ja mahdottoman raja ei sekään ole aina alkuvaiheessa selkeä.

Ehdotusvaiheessa jalat ovat tukevammin maassa ja kaavatyön suunta tarkemmin selvillä. Kun luonnosvaiheessa on ollut esillä eri ratkaisuvaihtoehtoja, nyt niiden pohjalta on muodostettava synteesi, joka ottaa huomioon eri näkökulmat. Toisinaan on palattava aiempiin ajatuksiin, kun havaitaan, ettei valittu tie johda tavoiteltuun lopputulokseen.

Ehdotuksen valmistelussa on mukana luonnoksesta saatu palaute, joka käsittää viranomaisten antamat lausunnot sekä kuntalaisten ja muiden osallisten ilmaisemat mielipiteet. Meidän yleiskaavoittajien silmin kyse on hyvin konkreettisesta osasta kaavaprosessia: ajatuksista, joita olemme luonnostelleet kaavaan suunnittelupöydällä, tulee yhteinen asia päätöksenteon ja vuorovaikutuksen kautta.

Yleiskaavoissa on kyse isoista asioista ja merkittävistä suunnitelmista kaupungin tulevaisuuden suhteen, joten saamme usein paljon palautetta. On mahdotonta sanoa, minkälaisia vaikutuksia yksittäisellä kannanotolla on, sillä hyvin monet asiat vaikuttavat niihin muutoksiin, joita yleiskaavan suunnittelussa tehdään eri vaiheissa.

Käsittelemme kaikki palautteet ja kokoamme ne yhteen vastineeksi, jossa kerromme kaupunkisuunnittelun vastaukset esitettyihin huomioihin. Vastine julkaistaan, kun kaavaehdotus tulee nähtäville.

Vaikutusten arviointi on tärkeä osa tehtäväkenttää. Arviointi on monesti vaikea tehtävä, sillä kaava luo mahdollisuuden ja rajat monille erilaisille tulevaisuuksille. Tämä tarkoittaa, että yleiskaava ei toteudu koskaan sellaisenaan, vaan se mahdollistaa monia erilaisia kehityskulkuja – jolloin vaikutuksiakin on vaikeampi arvioida.  

Suuren yleiskaavatyön valmistelu ja päätöksenteko kestää useamman vuoden. Yhteiskunnalliset muutokset kulkevat työn rinnalla, eikä ennalta ole nähtävissä, minkälaiseen maailmaan kaava lopulta valmistuu.

Maailma muuttunut vuosikymmenten aikana vinhaa vauhtia ja lainsäädäntö sen perässä. Niin muuttuu myös yleiskaavoittajan työ.

Osallistuminen ja vuorovaikutus, asukkaiden mahdollisuudet seurata suunnittelua ja päätöksentekoa internetin kautta, kuntalaisten koulutustaso ja muu perehtyneisyys ovat kehittyneet huimasti. Tämä on muokannut vahvasti tapaa, jolla suunnittelemme kaupunkia ja viestimme siitä.

Vielä 2000-luvulle tultaessa esimerkiksi kaavakartat piirrettiin käsin ja väritettiin lopulliseen muotoonsa puuvärein. Näitä vanhoja kaavoja on yhä edelleen voimassa ja kaikkien tutkittavissa esimerkiksi kaupungin karttapalvelussa.

Paljon muutakin mielenkiintoista aineistoa on esillä kaupungin kaavoitusta käsittelevillä verkkosivuilla, ja me kaupunkisuunnittelussa toivomme espoolaisten löytävän alati täydentyvästä tarjonnasta itseään kiinnostavaa tietoa. Vinkkejä saatte varmasti myös tämän blogisarjan teksteistä.

Essi Leino

Kirjoittaja on yleiskaavapäällikkö.

Lisätietoa: 

• Lue lisää Espoon yleiskaava 2060:sta.
• Lue lisää yleiskaavoituksesta.