Eri äidinkieli, yhteinen työ

Artikkeli on julkaistu alun perin Espressi-lehdessä maaliskuussa 2023.

--

Yhä useammalla työpaikalla puhutaan suomen ja ruotsin lisäksi muitakin kieliä. Espoon kaupungin työpaikoilla tiedetään, että monikielisyys on rikkaus, jota ei kannata säikähtää.

Kun työpaikalla puhutaan lähes kymmentä eri kieltä, voi käydä niin, että kaikki eivät aina ihan ymmärrä, mistä puhutaan. Joskus tällainen tilanne johtaa varsin hullunkurisiin väärinkäsityksiin.

”Meillä oli menossa yksi verkkokoulutus suo­meksi, ja työkaveri ymmärsi yhden sanan väärin. Lopulta hän kysyi meiltä muilta chatissa, miksi kouluttaja puhuu kannibalismista. En muista mikä alkuperäinen sana oli, mutta tästä repesi melkoi­nen riemu, eikä naurusta meinannut tulla loppua”, Espoo Talent Hubissa koordinaattorina työskente­levä Grace Ondo kertoo.

Gracen työpaikan viralliset työkielet ovat suomi ja englanti – ja usein niiden sekoitus. Grace puhuu itse äidinkielenään ranskaa.

”Työkaverini taas puhuvat äidinkielenään muun muassa vietnamia, kiinaa, espanjaa, venäjää, englantia, ruotsia ja ukrainaa.”

Vajaa pari vuotta sitten perustetussa Espoo Ta­lent Hubissa työskentelee kolme eri tiimiä, joista jokainen tekee tavalla tai toisella töitä monikieli­syyden ja monikulttuurisuuden parissa. Espoo Ta­lent Hub pyrkii muun muassa yhdistämään korkea­koulutetut maahanmuuttajat ja espoolaiset työnan­tajat, joten monikielisestä ja -kulttuurisesta taus­tasta on kosolti apua.

”Meitä työskentelee täällä vajaa kolmisenkym­mentä henkilöä, ja paikka on käytännössä avoin kaikille espoolaisille. Järjestämme säännöllisesti erilaisia tilaisuuksia, kuten esimerkiksi korkeakou­lutetuille maahanmuuttajille suunnattuja aamu­palahetkiä, joissa saa vinkkejä työnhakuun”, ker­too Gracen kanssa samassa tiimissä työskentelevä Trang Pham.

Sekä Trang että Grace ovat yksimielisiä siitä, että monikielinen työyhteisö antaa enemmän kuin ottaa.

”Puhumme eri kieliä, mutta tulemme myös erilaisista taustoista. Jokainen tuo tiimiin pa­lan omanlaisiaan tapoja tehdä töitä, mikä voi olla iso rikkaus. Tuemme toisiamme ja voimme oppia toisiltamme paljon. Tällainen työyhteisö on tosi inspiroiva ja kiinnostava”, Trang sanoo.

Grace huomauttaa, että myös useiden tutki­musten mukaan hyvin johdettu, monikulttuuri­nen ja -kielinen tiimi on keskimäärin monokult­tuurista tiimiä tuottoisampi.

”Jos haluaa kasvattaa bisnestään, tällai­seen tiimiin kannattaisi ehdottomasti panostaa. Se vaatii toki hyvää johtamista, muuten tulokset ovat helposti päinvastaiset”, hän sanoo.

Monikieliseen työyhteisöön kannattaa toki heidän mukaansa pyrkiä muutenkin.

”Meillä on monella alalla työvoimapula, ja on ihan fakta, ettei suomalaisia työntekijöitä riitä kaikkiin tehtäviin. Lisäksi etenkin julkisella sek­torilla kannattaa pitää mielessä, että veronmak­sajille on tärkeää tarjota palveluita kielillä, joita he ymmärtävät”, Grace jatkaa.

Kansainvälisille markkinoille tähtäävälle yri­tykselle monikielinen työyhteisö voi olla sitäkin tärkeämpi lisä.

”Monimuotoinen tiimi auttaa esimerkiksi silloin, jos yritys haluaa laajentaa ulkomaille. Kun tiimin jäseninä on muiden maiden ammatti­laisia, heillä on jo valmiiksi tietoa ja ymmärrystä kyseisen maan tilanteesta”, Trang huomauttaa.

Vaikka monikielisyys voi olla työyhteisölle valtava voimavara, se ei ole aina helppoa. Grace ja Trang huomauttavat, että vieraalla kielellä puhuminen on usein kuluttavaa, sillä se vaatii paljon aivotyötä.

”Kun tekee asiantuntijatyötä ja joutuu koko ajan pinnistelemään ymmärtääkseen, työ voi tuntua todella kuormittavalta. Vaikka kaikki ymmärtäisivät yksinkertaista suomea, ei suomenkielisten voi olettaa toimivan kielenopettajina”, Grace sanoo.

”He voivat joutua harjoittelemaan hitaasti ja selkosuomeksi puhumista”, Trang lisää.

Gracen ja Trangin mukaan työpaikalla kannat- taakin sopia selkeät säännöt sille, missä tilanteissa käytetään mitäkin kieltä. Espoo Talent Hubissa kieli vaihtuu usein luontevasti suomesta englantiin ja takaisin sen mukaan, mikä tuntuu kulloinkin tarpeelliselta.

Kaikissa tilanteissa ja työyhteisöissä kielen vaihtamista englanniksi ei kuitenkaan pidetä kestävänä ratkaisuna. Espoon keskuksessa sijaitsevassa Kannusalissa tuotetaan taide-elämyksiä aina musiikki- klubeista esittävään taiteeseen ja erilaisiin elokuvaelämyksiin. Kannusalissa työskentelee kymmenisen henkilöä ääniteknikoista kulttuurituottajiin.

Vaikka kaikkien äidinkieli ei ole suomi, työkielenä siitä pidetään kiinni.

”Työssä ei vaadita täydellistä suomen kielen taitoa. Koska meillä puhutaan suomea, sellaisetkin henkilöt, jotka eivät osaa kieltä, oppivat sen kyllä työn ohessa. Moni on saattanut asua Suomessa vuosia, mutta koska heille on aina puhuttu englantia, suomi on jäänyt oppimatta”, sanoo Kannusalissa työskentelevä vastaava tuottaja Simppu Silaste.

Simpulla on vuosien kokemus siitä, miten monikielisessä työyhteisössä selvitään, vaikka alussa yhteistä kieltä ei olisikaan.

”On ihan totta, että monesti olisi helpompi vaihtaa englantiin. Mutta meille on tosi tärkeää, että autamme Suomeen muuttaneita ammattilaisia oppimaan myös kielen.

Monikielinen työyhteisö on Simpun mukaan etu myös siksi, että Kannusali sijaitsee alueella, jossa jopa 40 prosenttia asukkaista puhuu jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään.

”Uskon, että meillä käyvien asiakkaiden on helpompi tulla paikalle, kun he pystyvät samaistu­maan henkilökuntaan”, Simppu sanoo.

Kannusalissa kolmatta kuukautta tuotantojär­jestäjänä työskentelevä Andrés Soromaa on tästä hyvä esimerkki. Chileläis-suomalainen Andrés työskenteli aiemmin esitystekniikan alalla Chi­lessä. Muutto Suomeen houkutteli, sillä hän halusi parantaa kielitaitoaan. Se ei kuitenkaan käynyt hel­posti.

”Vasta täällä olen alkanut oppia suomea ihan kunnolla. Minulle kyllä puhuttiin lapsena suomea, mutta olen ehtinyt unohtaa kielen oikeastaan ko­konaan. Nyt, kun kaikki työkaverit puhuvat suo­mea, kieli tulee opittua työn ohessa”, hän sanoo.

Varsinkin aluksi yhteisen kielen puuttuminen on tuntunut ärsyttävältä.

”On tosi turhauttavaa, kun ei tule ymmärre­tyksi”, Andrés sanoo.

”Andrés on kuitenkin oppinut jo kolmessa kuukaudessa ihan valtavasti”, Simppu kehuu.

Andrés työskentelee Kannusalissa oppisopi­muskoulutuksella, ja koulutus kestää kaksi vuotta.

”Meillä on usein lyhyempiaikaisia harjoitte­lupaikkoja auki. Ideana on kannustaa ja kouluttaa työntekijöitä samalla eteenpäin, jotta he saavat ja­lansijaa suomalaiseen työelämään”, Simppu sanoo.

Oli tavoitteena sitten lyhyempi tai pidempi työs­kentelyjakso, Simppu, Trang ja Grace huomautta­vat, ettei minkään työyhteisön kannattaisi pitää monikielisyyttä kynnyskysymyksenä.

”On tärkeää, että työpaikalla on turvallinen olo puhua, käytti sitten mitä kieltä hyvänsä. Kielestä ei myöskään kannata tehdä liian isoa numeroa”, Grace sanoo.

Trang huomauttaa, että johdolta vaaditaan ym­märrystä etenkin perehdytysvaiheessa.

”Esimerkiksi alussa on tärkeää perehtyä doku­mentteihin sillä kielellä, jota aidosti ymmärretään”, hän sanoo.

Sekä Espoo Talent Hubin että Kannusalin työntekijät kertovat yllättyneensä siitä, miten korkealle suo­men kielen taitoa arvotetaan työelämässä.

”Meille tulee todella päteviä, korkeakoulutet­tuja ihmisiä, jotka eivät pääse töihin siksi, että he eivät puhu täydellistä suomea. Se on hullunkurista, sillä monissa työtehtävissä suomen kielen täydel­listä osaamista ei kuitenkaan tarvita”, Grace sanoo.

”Lisäksi moni tuntuu pelkäävän ensimmäisen vieraskielisen työntekijän palkkaamista. Meiltä saa näihin tilanteisiin apuja”, Trang lisää.

Simppu sanoo, että monella työpaikalla päädy­tään turhaan puhumaan pelkästään englantia.

”On turhaa jäädä puhumaan huonoa englan­tia, jos vaihtoehtona olisi oppia kunnolla suomea ja päästä sitä kautta paremmin kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään”, hän sanoo.

Parhaimmillaan monikielisessä työyhteisössä pääsee kokemaan myös kulttuurienvaihtoa aidoim­millaan. Espoo Talent Hubin työntekijät ovat otta­neet tavaksi tuoda juhlapäivinä työpaikalle ruokia omista kotimaistaan.

”Olemme syöneet niin amerikkalaista kurpit­sapiirakkaa, ranskalaista kakkua kuin suomalai­sia jouluruokia. Gracen töihin tuoma ranskalainen kakku aiheutti melkoisen spektaakkelin, koska sen leikkaamiseen kuuluivat niin erikoiset säännöt. Ka­kun sisältä figuurin löytänyt sai kruunun päähänsä, ja minä nuorimpana jouduin leikkaamaan kakkua pöydän alla”, Trang nauraa.

Espoon kaupunki tukee työntekijöitään järjestämällä maksuttomia suomen kielen koulutuksia. Koulutuksilla on erilaisia painotuksia työntekijöiden tarpeiden mukaan. Tarjolla on niin keskustelua, kielitaidon aktiivisena pitämistä kuin kirjoitus- ja kuullun ymmärtämisharjoituksia.