Auttamisen halu vetää pelastustehtäviin

  • Työ
  • Turvallisuus
Julkaistu: 25.3.2022 8.57Päivitetty: 5.4.2022 12.11
Paloesimies Juha Höök seisoo paloauton vieressä.
Juha tunnetaan etenkin uhka- ja väkivaltatilanteiden työturvallisuusasiantuntijana ja kouluttajana. Hänet palkittiin työstään Vuoden Palomies 2021 -tittelillä. Kuva: Roope Permanto

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloesimies Juha Höök tietää, että kouluttautuminen ja työyhteisön tuki vievät eteenpäin, kun töissä tulee eteen uhkaavia tilanteita.

Paloesimies Juha Höökin työuralla on ehtinyt tapahtua yhtä jos toista. Työtehtävät Mikkelän paloasemalla voivat vaihdella ensihoitotehtävistä liikenneonnettomuuksiin ja tulipaloista tai eläinten pelastamisesta myrskytuhojen raivaamiseen.

– Tyypillistä työpäivää ei ole, mutta tilastojen mukaan meillä on keskimäärin viidestä kuuteen tehtävää vuorokaudessa. Joskus työtehtäviä on vähemmän, toisinaan toistakymmentä, Juha kertoo.

Jos tehtäviä ei ole, palomiehet ovat virka-aikana kuntalaisten käytettävissä.

– Käymme muun muassa valistamassa ja neuvomassa päiväkodeissa ja kouluissa, teemme palotarkastuksia ja harjoittelemme sekä pidämme omaa toimintakykyämme yllä. Tekemistä löytyy kyllä aina.

Ajoittain työ tehtävät ovat vaarallisia, ja joskus niihin liittyy myös väkivallan uhkaa. Paineen alla työskentelystä selviää Juhan mukaan parhaiten, kun tietää ennalta, miten erilaisissa tilanteissa kannattaa toimia.

– Työturvallisuus, kouluttautuminen ja oikeanlaiset suojavälineet ovat kaiken A ja O. Niiden avulla pystymme ymmärtämään, milloin tilanteeseen on turvallista mennä ja milloin paikalle tarvitaan esimerkiksi virkavaltaa turvaamaan meidän työskentelyämme, Juha kertoo.

Kouluttautuminen vähentää riskejä

Palomiehen työn luonteeseen kuuluu, että vaaratilanteita syntyy vääjäämättä. Palavassa talossa on vaarana, että rakenteita sortuu päälle, ja liikenneonnettomuustilanteessa moottoritiellä ohi ajava rekka voi kulkea ohi vaarallisen kovaa vauhtia.

– Väkivallan uhkatilanteista pahimpia ovat ehkä ampuma- ja puukotustilanteet, joissa tekijä on paikalla. Tällöin joudumme miettimään, voimmeko mennä turvallisesti paikalle. Vaarallisia tilanteita ei pysty täysin välttämään, mutta koulutuksella ja ohjeistuksella pystymme minimoimaan riskit, Juha pohtii.

Työturvallisuus on Juhalle sydämen asia.

– Teloin aikanaan selkäni ensihoitotehtävissä, ja pitkän kuntoutuksen ja sairausloman jälkeen sain itseni työkuntoiseksi. Kouluttauduin uudelleen esimiestehtäviin ja jäin pelastusopistolle lopulta viideksi vuodeksi opettajaksi. Vastasin opettajana muun muassa työturvallisuusasioista. Sen jälkeen, kun palasin paloasematyöhön, olen koonnut työturvallisuuteen liittyviä koulutuspaketteja ja vienyt sanomaa eteenpäin.

Vaarallisista ja uhkaavista tilanteista huolimatta paloesimiehen työ on Juhan mukaan antoisaa.

– Tässä näkee hyvin konkreettisesti sen, miten pystyy auttamaan muita. Ikävistäkin tilanteista selviää, kun taustalla on hyvä työyhteisö ja tiimi. Ne auttavat jaksamaan. Meillä jokainen työvuoro kestää kerrallaan 24 tuntia. Siinä ajassa tulee kyllä puhuttua sekä koti- että työasiat läpi turvallisin mielin, Juha pohtii.

Espoon pelastustoimi on ollut osana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta jo vuosien ajan. Juhan mukaan yhteistyö on parantanut paloasemien resursseja. - Pystymme paikkaamaan, jos jossain tarvitaan enemmän väkeä. Lisäksi kalusto on aiempaa tasalaatuisempaa ja toiminta kaiken kaikkiaan tehokkaampaa.Kuva: Roope Permanto

Teksti Pi Mäkilä. Artikkeli julkaistu alun perin Espoon kaupungin henkilöstölehti Espressissä.

Espressi 1/2022 verkkolehtenä Issuussa (ei saavutettava)

  • Töissä Espoolla