Asukkailta tuleva tieto monin tavoin hyödyksi Lasihytin asemakaavan suunnittelussa  

Asukkailta kerättyä tietoa hyödynnetään monin tavoin asemakaavoituksessa. Näin myös Kauklahdessa, jonka aseman ympäristössä on parhaillaan työn alla Lasihytin asemakaava. Alueelle on suunnitteilla keskustamaista rakentamista ja uusia asuntoja noin 4 000 uudelle asukkaalle.  

Keväällä 2019 kerättiin asukkaiden mielipiteitä Lasihytin asemakaavan valmisteluvaiheen suunnitelmista. Vapaamuotoisia kirjallisia mielipiteitä saatiin tuolloin 15 kappaletta.  Tämän lisäksi mielipiteitä kerättiin karttakyselyllä, johon merkintöjä tuli yhteensä 17 kappaletta. Lisäksi asukkaat saivat kommentoida suunnitelmia asukastilaisuudessa. 

Koko Espoon kattanut Mun Espoo kartalla -kysely taas oli avoinna vuonna 2020. Siinä ei kysytty palautetta mistään tietystä kaavasta, vaan yleisesti espoolaisille tärkeistä paikoista ja niihin liittyvistä tunteista sekä kehittämistarpeista.  

Kyselyssä saatiin paljon kommentteja myös Kauklahden alueelle ja Lasihytin kaava-alueelle. Ajankohta osui noin vuoden päähän siitä, kun Lasihytin kaavan suunnitelmista oli kerätty palautetta. Kyselyn tulosten ilmestyessä Lasihytin kaavaan tehtiin parhaillaan tarkennuksia. 

Lasihytin kaava-alue on nykyisin pääosin teollisuusaluetta ja osin rakentamatonta peltoa tai joenvartta. Kaava-alueelle ei juurikaan sijoitu asukkaille tärkeitä arjen paikkoja, joita Mun Espoo kartalla -kyselyssä pyydettiin merkkaamaan. Poikkeuksen muodosti kaava-alueella sijaitseva Kauklahden asema. 

Vieressä sijaitseva Lasihytin kauppakeskus sen sijaan on kyselyn perusteella erittäin suosittu arjen paikka, jonne kuljetaan kaava-alueen läpi autolla ja kävellen. Lasihytin kauppakeskus myös koetaan  kyselyn mukaan positiivisena, erityisenä paikkana. Sen sijaan kaava-alueella sijaitseva Kuusakosken jätteenhyödyntämis- ja käsittelylaitos koettiin negatiivisena paikkana, koska sen toiminta aiheuttaa muun muassa melu- ja hajuhäiriöitä lähiympäristöön. 

Mun Espoo kartalla -kyselyssä asukkaita pyydettiin myös merkitsemään kehittämisideoita haluamiinsa paikkoihin. Vaikka Lasihytin kaava-alueelle ei kyselyssä tullutkaan kovin paljon merkintöjä, oli asukkailla kehittämisideoita myös tälle alueelle.  

Kaava-alueelle esitettiin toiveita erityisesti jokivarren virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi. Lisäksi jokivarteen toivottiin lisää palveluita. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että joen varrella olisi yhtenäinen pyörä- ja kävelytie koko matkalla.   

Lasihytin kaavasta esitetyissä mielipiteissä oli hyvin samanlaisia toiveita. Niissä toivottiin erityisesti Espoonjoen luonto- ja virkistysarvojen sekä tärkeiden ulkoilureittien huomioimista. Molemmissa kyselyssä oltiin myös huolissaan alueen julkisten palveluiden riittävyydestä.  

Lasihytin asemakaavan valmistelussa onkin kiinnitetty erityistä huomioita siihen, miten Espoonjoen vartta kehitetään. Lisäksi julkisten palveluiden tarpeita on arvioitu laajasti yhdessä kaupungin muiden toimialojen kanssa. 

Mun Espoo kartalla -kyselyssä pyydettiin ihmisiä myös merkitsemään, minne he sijoittaisivat uusia koteja ja minkälaisia niiden tulisi olla. Tulosten perusteella uutta asumista toivotaan Lasihytin kaava-alueella pääasiassa Espoonjoen ja aseman väliselle rakentamattomalle alueelle sekä itäosan avoimelle peltoalueelle. Jonkin verran merkintöjä tuli myös jo rakennetuille teollisuustonteille. Toivotuimpia asumistyyppejä olivat kerrostalot, pienkerrostalot ja rivitalot. 

Kun Lasihytin kaavan suunnitelmista pyydettiin valmisteluvaiheessa 2019 mielipiteitä, kävi ilmi, että asukkaiden mielestä uutta rakentamista oli tulossa liikaa. Mielipiteiden mukaan uusien rakennusten olisi hyvä olla korkeintaan kolme tai neljä kerrosta korkeita. Joissakin mielipiteissä toivottiin, ettei avoimelle peltoalueelle tulisi lainkaan rakennuksia. 

Suurin ero kahden kyselyn tuloksissa olikin juuri siinä, mitä paikkoja pidettiin sopivina asumiselle ja uudelle rakentamiselle. Osa piti rakentamatonta peltoaluetta ja jokivartta parhaimpana paikkana rakentamiselle, kun taas osan mielestä ne tulisi säilyttää rakentamattomina. Mun Espoo kartalla -kyselyn vastaajat esittivät alueelle myös enemmän kerrostaloja. Tosin molemmissa kyselyissä myös pientalo- ja rivitaloasumista pidettiin sopivana asumisen muotona juuri tälle alueelle.  

Kaikkiaan voidaan sanoa, että Mun Espoo kartalla -kyselyn ja Lasihytin kaavasta kerättyjen asukasmielipiteiden tulokset erosivat jonkin verran toisistaan. Yksi syy tähän voi olla se, että kyselyt ovat ajoittuneet eri ajankohtaan, ja ne ovat tavoittaneet eri ihmisiä.  

Lisäksi Mun Espoo kartalla -kyselyssä ei esitelty alueelle tulevia suunnitelmia tai tuotu esille, että mitä hankkeita alueella on käynnissä. Vastaukset painottuivat siis nykytilanteen kommentointiin, kun taas kaavan asukasmielipiteissä suurin osa kommenteista koski valmisteluvaiheessa esiteltyjä alustavia suunnitelmia. 

Lasihytin kaavan valmistelussa oli hyödyllistä käyttää kahden eri kyselyn tuloksia. Mun Espoo kartalla -kyselyssä saatiin useita kaava-aluetta koskevia kommentteja ja mielipiteitä, jotka täydensivät aiemmin kaavan valmisteluvaiheessa kerättyjä mielipiteitä. Eri kyselyiden tulokset lisäsivät suunnittelijoiden ymmärrystä alueesta ja siitä, mitkä asiat ja paikat alueella asukkaille ovat tärkeitä. 

Arkkitehti Sonja Sahlsten

Kiinnostuitko Mun Espoo kartalla -kyselyn tuloksista? Tietoa ja lisää artikkeleita löydät kyselystä kertovalta verkkosivulta.

Kiinnostuitko Lasihytin kaavasta? Tutustu kaavan verkkosivuun.