Amiraali Tersmedenin juhannuksenvietto vuonna 1753

Amiraali Carl Tersmeden omisti ja asui Albergan kartanossa kuudentoista vuoden ajan 1700-luvun puolessavälissä. Hän kirjoitti päiväkirjaa elämästään kartanolla ja työstään Viaporin linnoitusten parissa. Nämä päiväkirjat ovat säilyneet näihin päiviin saakka ja ne on digitalisoitu, joten me museon työntekijät voimme mielenkiinnolla lukea hänen kirjoituksiansa hänen Lefnadsjournalista. Hän kertoo tapahtumista pilke silmäkulmassa ja hänen kirjoituksistaan huomaa, että hän on tottunut kirjoittaja.

Juhannuksenvietosta vuonna 1753 Tersmeden kertoo seuraavanlaisesti. Juhannuksenvietto alkoi kello neljältä iltapäivällä. Silloin Tersmeden vastaanotti vieraita portilla, sillä hän ei halunnut pihansa sotkeutuvan. Kaikki menivät yhdessä juomaan kahvia, joka tähän aikaan oli uutuusjuoma. Kun Ehrensvärd lähestyi Albergan kartanoa Tersmeden pyysi kaikkia piiritanssiin juhannustangon ympärille.

Tersmeden meni Ehrensvärdiä vastaan portille ja kertoi hänelle, että pian hän saisi nähdä hauskan talonpoikaistanssin. Koska Ehrensvärd ei ollut tanssimiehiä, niin neljä upseeria sekä jotkut nuoret tytöt nostivat hänet ylös ja heiluttivat häntä ilmassa samaan aikaan kun itse tanssivat ja pyörivät ympäri. Lopulta pomo (Ehrensvärd) laskettiin alas ja Ehrensvärd kehui kovasti juhlien emäntää.

Tämän jälkeen kaikki menivät sisälle nauttimaan teetä ja kylmää keittoa siihen asti, kunnes ulkona olisi viileämpää. Juhliin kutsuttu torppariväki ja tyttöjä kokoontuivat suurten metsämansikkalautasten kanssa. Mansikoista syötiin osa vaunuvajassa ja osa laitettiin keittiöön odottamaan illanviettoa.

Siitä huolimatta, että ulkona oli vielä liian lämmin tanssisää, niin nuoret herrat juoksivat vaunuvajaan, josta he hakivat naisväen ja he alkoivat tanssia juhannussalon ympärillä. Herrasväki istuutui pihalla olevaan lehtisaliin, jotta olisi hieman viileämpää.  Ei kulunut kauaa kun piirissä tanssi jo koko väki. Ei eroteltu laivureita, sotilaita, herroja, rouvia, mamselleja tai maalaisemäntiä, vaan he tanssivat kaikki ja väki vaihtui sitä mukaan, kun väsyivät. Vieraille oli tarjolla myös oluttuoppeja ja väkeviä. Tanssiminen kesti klo 10 saakka illalla, jolloin lehtisalin pöytä oli katettu ja väki meni syömään illallista. Tanssiminen jatkui tämän jälkeen vielä klo 12 saakka.

Ehrensvärd huvitteli katselemalla tyttöjä ja keskustelemalla heidän kanssaan. Juhlien emäntä, joka joutui tanssimaan kaikkien herrasmiesten kanssa tuli hyvin väsyneeksi. Kun vieraat huomasivat tämän, he lähtivät huomaamattomasti kotiin päin. Kello kolmelta oli vain pieni joukko juhlijoita jäljellä, joille tarjottiin kahvia.

Tanja Ekholm, museolehtori