Väestönsuojat ja suojautuminen
.
Päivitetty 4.3.2022
Väestönsuojiin suojautuminen ei ole monessa tilanteessa ensimmäinen toimenpide, vaan väestö siirretään aina ensisijaisesti turvallisemmalle alueelle.
Jos tulisi tarve suojautua, viranomaiset ohjeistaisivat vaadittavista toimenpiteistä erikseen niiden rakennusten ja kiinteistöjen osalta, joilla ei ole omaa väestönsuojaa. Toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi sisälle suojautuminen tai tilapäissuojien rakentaminen.
Espoossa, tai muualla Länsi-Uudellamaalla, ei ole yleisiä väestönsuojia. Suojautuminen perustuu suurten kiinteistöjen väestönsuojiin (asuinrakennukset, koulut, työpaikat). Suoja voi olla myös useamman rakennuksen yhteinen. Väestonsuojasta vastaa aina rakennuksen omistaja.
Espoossa metroasemat eivät ole yleisiä väestönsuojia
Metroasemilla on varauduttu ja rakennettu väestönsuojia, mutta varsinaisesti Espoossa suojautuminen perustuu asuinrakennuksissa ja kouluissa sekä työpaikoilla oleviin väestönsuojiin. Niissä sijaitsevat suojapaikat riittävät laskennallisesti Espoon väestölle.
Mikä on väestösuoja?
Väestönsuojat antavat väestölle suojaa erityisesti sotilaallista uhkaa vastaan siellä, missä ihmiset normaalistikin liikkuvat, käyvät töissä ja asuvat. Yleisiä väestönsuojia on pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Helsingissä. Espoossa ja muualla Länsi-Uudellamaalla ei ole yleisiä väenstönsuojia. Jokaisen paikan, kuten esim. koulun tai metroaseman, on viranomainen erikseen määritellyt väestönsuojaksi alueesta riippuen.
Oman taloyhtiön, jossa asut, tai työpaikan väestönsuojaan liittyvät tiedot löydät kiinteistön pelastussuunnitelmasta. Asian voi tarkistaa oman kiinteistöyhtiön hallitukselta tai isännöitsijältä. Maaseudulla ja omakotialueilla ei yleensä ole väestönsuojia, joten suojatoimista vastaavat asukkaat itse ja he suojautuvat tilapäisiin suojiin eli käytännössä kotona sisätiloihin.
Väestönsuojat ovat teräsbetonisia suojia tai kalliosuojia. Väestönsuojat suojaavat räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennusten sortumilta, paineaalloilta, säteilyltä sekä terveydelle vaarallisilta aineilta. Kehotuksen suojautumisesta ja väestönsuojien käyttöönottamisesta antavat viranomaiset. Väestönsuojan käyttöönottoon on aikaa 72 tuntia.
Väestön suojaamisen strategiassa väestönsuojat nähdään lähinnä poikkeusolojen vaativissa uhkatilanteissa käyttöönotettavana reservinä. Normaaliolojen onnettomuuksissa väestön suojaamisen keskeisiä keinoja ovat suojautuminen asuin- ja muihin sisätiloihin sekä evakuointi.
Kotivara tuo turvaa sairastuessa ja häiriötilanteissa
Erilaisia häiriötilanteita varten, kuten pitkäkestoisiä sähkökatkoja tai sairastumisen varalle, jokaisella tulisi olla kodissaan kotivara. Kotiin olisi hyvä varata vähintään kolmeksi päiväksi riittävä määrä ruokaa, juotavaa, kannellisia astioita veden säilyttämiseen, lääkkeitä, käteistä rahaa sekä muita omassa arjessa tarpeellisia varusteita. Kotivaraa hyödynnetään myös väestönsuojaan siirryttäessä, sillä asukkaiden on tuotava mukanaan muun muassa omat ruoat ja henkilökohtaiset tarvikkeet.
Väestönsuojien ylläpidosta vastaa suojan omistaja
Väestönsuojista vastaavat rakennusten omistajat ja haltijat. Väestönsuojien rakentamisesta ja ylläpidosta säädetään pelastuslaissa. Väestönsuojalle on hyvä nimetä hoitaja. Muun muassa Uudenmaan Pelastusliitto järjestää alueellamme väestönsuojanhoitajan kursseja.
Lue lisää:
Apua tarjolla huolten käsittelyyn.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos varautuminen.(ulkoinen linkki)
Pelastustoimen väestönsuojelu(ulkoinen linkki).
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön väestonsuojelu(ulkoinen linkki).