Hanaholmenin taidepuisto on Gunvor Kronmanin ylpeyden aihe
Suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskus Hanaholmenin eli Hanasaaren toimitusjohtaja nostaa marraskuun kulttuuritärppeinä Hanaholmenin omaa upeaa taidepuistoa, Tapiolan alueen kulttuuritarjontaa, Espoon ruotsinkielisiä tapahtumia sekä kirjastojen käsityöpajoja.
Gunvor sai ensikosketuksensa Espoossa sijaitsevaan Hanaholmeniin jo 17-vuotiaana osallistuessaan siellä järjestettyyn nuorisoparlamenttiin, missä Gunvor tapasi muita nuoria kaikista pohjoismaista ja tutustui myös saamelaiskulttuuriin ensimmäistä kertaa.
Ruotsin kieli tuli tutuksi lapsuudessa, osittain pohjanmaalaisten sukujuurten sekä suomi-ruotsi-kaksikielisen perheen myötä. Elämä Suomen ulkopuolella kiehtoi ja Gunvorilla oli kirjeenvaihtokavereita ympäri maailmaa.
-Kansainvälinen kiinnostus syntyi jo hyvin nuorena, vaikka en Ruotsia pidemmälle lomalle päässytkään. Ei matkustettu mihinkään eikä siihen olisi ollut varaakaan, Gunvor muistelee lapsuuttaan.
Yliopistoaikana koitti lopulta mahdollisuus lähteä Tanskaan. Sitten ehtikin vierähtää yli 20 vuotta mielenkiintoisissa tehtävissä Suomessa ja maailmalla ennen Hanaholmeniin asettumista.
Tanskaan odotettiin Gunnaria
Gunvorilla on hyvä pohjoismaiden ja niiden kielten tuntemus. Erityisesti Tanska on tullut tutuksi, sillä Gunvor ehti asua maassa useita vuosia niin opiskelemassa, töissä kuin perhesyistä. Kaikki alkoi kuitenkin kesätöistä, joihin haettiin trukkikuskia Tanskaan.
-Siinä syntyi semmoinen väärinkäsitys, että nimeni on Gunnar eikä Gunvor. Kesätyöpaikassa oltiin kuviteltu, että olen mies enkä itse ymmärtänyt, minkälaisesta paikasta olin työpaikan saanut eli ruokakauppaketjun keskusvarastolta, jossa siirrettiin tavaroita trukeilla. En ollut mies eikä ollut ajokorttia tai edes naisten pukuhuonetta, mutta opettelin ajamaan trukkia ja kyllähän siinä työssä tanskalaistui, Gunvor sanoo hymyillen.
Hanaholmenin toimitusjohtaja ei muutenkaan pienistä hätkähdä, sillä uran aikana on sattunut ja tapahtunut monenmoista. Pohjoismaisia kieliä, ruotsin kirjallisuutta, filosofiaa, kehitysmaantiedettä ja Afrikan tutkimusta opiskellut sekä MBA-tutkinnon myöhemmin suorittanut Gunvor työskenteli toimittajana opintojensa aikana.
-Olin MTV:n kanssa tekemässä dokumenttia Sudanissa, jossa jouduin vangituksi. Se oli traumaattinen kokemus, koska kyseessä oli ensimmäinen keikkani ja olin hyvin nuori. Sen jälkeen olen ollut Ruandassa kansanmurhan aikaan sekä Sierra Leonessa ja Liberiassa, Gunvor kertoo.
Väliaikaisesti Hanaholmeniin
Gunvor ehti työskennellä ennen Hanaholmeniin tuloaan pitkään Punaisen Ristin palveluksessa Suomessa ja ulkomailla ja oli myös Pohjoismaiden neuvoston neuvonantajana Kööpenhaminassa. Hanaholmenin oli tarkoitus alun perin olla väliaikainen pesti, mutta se on lopulta venähtänyt yli 20 vuoteen.
-Olin juuri täyttänyt neljäkymmentä vuotta ja ollut pitkään Punaisella Ristillä töissä ja ajattelin, etten enää koskaan siirtyisi muualle, koska suurella organisaatiolla on aina jotain kiinnostavaa jossain päin maailmaa. Sitten mietin, että koen myös pohjoismaisen yhteistyön tärkeänä ja päätin, että tulen pariksi vuodeksi tänne. Mutta nyt olen ollut jo 23 vuotta, Gunvor muistelee Hanaholmenin työhuoneessaan.
Hanaholmen on yhteistyö- ja kulttuurikeskus sekä hotelli. Toimitusjohtajan työ on pitkälti verkostoitumista.
-Yhteistyötä tehdään niin erilaisten hallitusten välillä kuin järjestöjen, yksityisen sektorin ja viranomaisten kanssa. Päivät ovat hyvin erilaisia ja tapaamisia on paljon. Yksi keskeinen tekijä viime aikoina on myös ollut varautuminen ja resilienssin vahvistaminen muuttuvassa maailmassa. Aina tulee uusia asioita eikä työhön ehdi kyllästyä, Gunvor kuvailee.
Hanaholmen on rakennettu nimenomaan yhteistyötä varten.
-Se kapasiteetti, jota ei tarvita omaan käyttöön, myydään ulkopuolisille asiakkaille.
Hanaholmenin taidepuisto ylpeyden aihe
Yksi asia, mikä tuo iloa Gunvorin työpäivään on ehdottomasti taide ja sitähän Hanaholmenista löytyy niin sisältä kuin ympäröivästä puutarhasta. Hanaholmenia uudistettiin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kynnyksellä 2015–2017, jolloin haluttiin myös hyödyntää saarta.
Ajateltiin, että tästä tulisi uusi houkutteleva ja mielenkiintoinen kohde, jossa ihmiset haluavat käydä ihan vain taiteen takia. Se on kyllä yksi asia, mistä olen todella ylpeä, koska meillä on korkeatasoista, pohjoismaalaista nykytaidetta. Lähes kaikki teokset on luotu niin, että ensin on valittu taiteilija, joka on sitten saanut itse valita täältä paikan, johon on suunnitellut teoksen. Hanaholmenin taidepuiston teemana on vuodenajat ja monet teoksista näyttäytyvät hieman eri tavoin eri vuodenaikoina, Gunvor taustoittaa.
Yhteensä Hanaholmenista löytyy yli 300 taideteosta, joista moni on rakennuksen sisällä.
Tapiolan kulttuuririennot vetävät puoleensa
Puhe kääntyy myös haastattelun aikaan lähestyvään Svenska veckan -viikkoon. Ruotsalaisuuden viikkoa vietetään aina marraskuussa ruotsalaisuuden päivän 6.11. yhteydessä.
-Svenska veckan on suomenruotsalaisille tärkeä viikko ja tapa nostaa esille ruotsin kieltä, kulttuuria ja kokea yhteisöllisyyttä. Hanaholmen on koko Suomen yhteistyökeskus Ruotsiin. Lisäksi meillä on iso Svenska nu -hanke, joka vie ruotsinkielistä kulttuuria Suomen kouluihin, Gunvor kertoo.
Gunvor sanoo olleensa yllättänyt siitä, kuinka paljon ruotsinkielistä kulttuuritarjontaa KulttuuriEspoon tapahtumakalenterista löytyi marraskuussa. Gunvor käy Espoon kulttuuririennoissa kielestä riippumatta.
-Olen käynyt teatterissa tosi paljon ja & Espoon teatterilla on kiinnostava kansainvälinen valikoima ohjelmaa. Pohjoismaisia esityksiä on joka vuosi.
& Espoon teatterin lisäksi Gunvoriin voi törmätä EMMA – Espoon modernin taiteen museossa, Kino Tapiolassa tai kirjastossa istuskelemassa.
-Olin myös aiemmin tänä vuonna Espoon kulttuurikeskuksessa kuuntelemassa Niko Ahvosta.
Gunvor nostaa KulttuuriEspoon tapahtumakalenterista marraskuun tärpeiksi seuraavat tapahtumat:
Howard Smith (EMMA – Espoon modernin taiteen museo 5.9.2026–7.2.2027)
- Tunsin Howard Smithin, mutta ehkä enemmän muotoilijana, enkä ollut ymmärtänyt, että hänellä oli noin laaja taiteellinen puoli myöskin. Näyttelykeskus EMMAn koko talo on mielestäni tosi mielenkiintoinen paikka.
Council: Pekka Kuusisto & Gabriel Kahane (Espoon kulttuurikeskus sunnuntaina 1.11.)
- Pekka Kuusisto on suosikkini.
Lasse Mårtenson In Memoriam: Yö meren rannalla (Sellosalissa keskiviikkona 4.11.)
Tänä vuonna on kulunut kymmenen vuotta rakastetun elokuvasäveltäjän, pianistin ja jazz-laulajan Lasse Mårtensonin poismenosta (1934—2016). Säveltäjä-kapellimestari Johanna Almark esiintyi aikoinaan Lassen luottolaulajana. Yö meren rannalla on Almarkin luoma kaksikielinen (suomi-ruotsi) konserttikokonaisuus, jossa kuullaan jo klassikoiksi muodostuneita kappaleita kuten Myrskyluodon Maija, Laiskotellen ja Kaikki paitsi purjehdus on turhaa Almarkin uusina sovituksina jousikvintetille ja lyömäsoittimille.
-Tänne menisin varmasti, jos olisi aikaa.
Elokuva: Kevlarsjäl (Kannusalissa 4.11.)
Maria Eriksson-Hecht voitti esikoisohjauksellaan Ruotsin arvostetuimman elokuvapalkinnon Guldbaggen. Elokuva on ruotsinkielinen ja siinä on tekstitys suomeksi.
- Meillä Hanaholmenissa näytetään ilmaista pohjoismaista elokuvaa joka toinen kuukausi.
Puikkopaniikki - neulomista tumpuloille! (Lippulaivan kirjastossa tiistaisin 3.11., 10.11., 17.11. ja 24.11.)
- Olin nuorena kova tekemään käsitöitä. Ilmeisesti Espoossa on mahdollista liittyä tällaiseen opastettuun neulontasessioon. Jos olisi aikaa, niin menisin, koska haluaisin uudestaan oppia neulomaan kunnolla.
Katso myös muita kulttuuritapahtumia KulttuuriEspoon tapahtumakalenterista.
Aiemmat kulttuuritärpit on koottu yhteiselle sivulle osoitteeseen: espoo.fi/fi/kulttuuritarpit
Teksti: Sanna Uuksulainen