Manna-avusta ravintoa keholle sekä mielelle

4.9.2026 12.02
Sininen kori täynnä ruoka-aineksia.
Kuva: Marianne Maxwell

Ruoka-avusta tunnetun Manna-Apu ry:n tavoitteena on kohdata ja tukea ihmisiä, jotka ovat vaikeassa taloudellisessa asemassa ja/tai ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. Se tarkoittaakin ruokakorien lisäksi paljon muutakin.

Laadukasta hävikkiruokaa vähävaraisille

Manna-Avun autotiimin päivä alkaa seitsemältä aamulla. Vapaaehtoisista koostuva joukko lähtee kiertämään kumppanikauppoja, -tukkuja ja kouluja. Täysin syömiskelpoista ruokaa tulee joskus tehtyä tai tilattua yli oman tarpeen, ja silloin ylijäämä lahjoitetaan Manna-Avulle. Vapaaehtoiset tarkastavat lahjoitusten kunnon, jakavat ainekset valmiisiin koreihin ja asettelevat ne esille Tuomarilassa sijaitsevan Manna-Talon edustalle. 

Apua tarvitsevan ei tarvitse herätä ihan yhtä aikaisin. Riittää, kun soittaa Manna-Apuun ennen puolta yhtätoista varatakseen ajan ruokakorin hakemiselle. Ajan varaamisella varmistetaan, että päivän lahjoitukset osataan jakaa oikealle määrälle ihmisiä. Sillä vältetään myös jonottamisen mahdollisesti aiheuttama turhautuminen ja tungos. Toisaalta ei Manna-Talolta käännytetä pois, vaikkei aikaa olisikaan varannut – pakkasessa ja kuivakaapissa on aina pientä puskuria. Kaikkia autetaan.

Ruokakorien lisäksi hävikkiruokaa ohjataan Mannapuotiin, Manna-talon omaan hävikkiravintolaan sekä joihinkin muihin espoolaisiin matalan kynnyksen kohtaamispaikkoihin. Mannapuodissa voi asioita sosiaaliviranomaisen tai seurakunnan myöntämällä Puotikortilla. Hävikkiravintolassa pääsee herkuttelemaan keskiviikkoisin edullisella ja kaikille avoimella, Manna-Talon vapaaehtoisten kokkien loihtimalla lämpimällä lounaalla. 

Täytettä myös sydämeen

Hävikkiravintolan lounaalla huomaa nopeasti, ettei Manna-Avun toiminnassa kuitenkaan ole kyse vain ruoka-avusta. Tunnelma Manna-Talolla on silmiinpistävän yhteisöllinen. Sydämellinen ilmapiiri on tulosta Manna-Apu lukuisista tavoista tukea avutarvitsijaa muutenkin, kuin vatsan kautta. Joukkoon kuulumisen tunne ja kokemus omasta pystyvyydestä nähdään tärkeänä osana kokonaisvaltaista auttamista.

Manna-Avun toimintaan kuuluu paljon esimerkiksi erilaisia harrastusryhmiä. Retkiryhmässä tutustutaan lähialueen luontokohteisiin ja opitaan luontoon liittyviä taitoja. Kässäkerhossa keskitytään erilaisiin kädentaitoihin ja kalakerhossa tietenkin kalastetaan. Ruokaryhmässä harjoitellaan hävikkikokkausta, ja antimia päästiin viime vuonna tarjoamaan aika suurillekin yleisöille esimerkiksi Espoo-päivän picnic-tapahtumassa ja Asunnottomien yössä. 

Osa toiminnasta on asiapitoisempaa: Manna-Talolla järjestetään säännöllisesti esimerkiksi suomen kielen opetusta sekä työvalmennusta, kuten CV-klinikoita, yhteistä työnakua ja koulutusmahdollisuuksiin tutustumista. Vuonna 2025 viisi Manna-Talon työvalmennukseen osallistunutta henkilöä pääsikin opiskelemaan ja kaksi aloitti palkkatyöt. Toki osaksi Manna-Avun työllistävää ja kotouttavaa työtä voi lukea myös kaikki Manna-talolla työkokemusta keräävät työ- ja kieliharjoittelijat.

"Parasta tässä työssä on jatkuva tunne toivosta. Vaikka tilanne olisi nyt mitä tahansa, voi tuntea, että on omalta osaltaan viemässä sitä parempaan päin”, kertoo Manna-Avun toiminnanjohtaja Marianne Maxwell.Kuva: Pekko Korvuo

Koko talo yhtä perhettä

Manna-Talolla kaikki tuntuvat olevan yhtä ja samaa joukkoa siitäkin syystä, että vapaaehtoiset työntekijät ovat usein itsekin joko entisiä tai nykyisiä avun tarvitsijoita. Ja sehän käy järkeen: toimeliaisuus ja vastavuoroisuus on ihmiselle ominaista, ja toisaalta kokemus ruokakorin toiselta puolelta auttaa kohtaamaan asiakkaita vapaaehtoisena. 

Toisinaan vapaaehtoisen tie johtaa pidemmällekin. Manna-Avun operatiivinen johtaja Risto Lyytinen kertoo päätyneensä Manna-Avun asiakkaaksi alun perin sairauden vietyä työkyvyn. Ruoka-avun vastaanottaminen ilman mitään korvausta kirpaisi työn tekemiseen tottunutta miestä, joten Lyytinen ryhtyi siivoamaan Manna-Talon piha-alueita salaa. Ennen pitkää työntekijät saivat mysteerisiivoojan henkilöllisyyden selville ja avoin ura Manna-Avulla saattoi alkaa. Nykyään Lyytinen kertoo tarinaansa ylpeydellä.

”Kuka tahansa meistä saattaa joskus olla yllättäen avun tarpeessa ja apua saa hakea, kun sitä tarvitsee”, kiteyttää Manna-Avun toiminnanjohtaja Marianne Maxwell.

Lahjoitukset tärkeitä

Manna-Talolta jaettiin viime vuonna yhteensä 40 871 ruokakoria. Ruoka-avun tarvitsijoita on Espoossa noin 3 500 ihmistä. Valtaosa Manna-Avun asiakkaista on työttömiä, eläkeläisiä tai opiskelijoita. Ja valtaosa heistä arvioi ruoka-avun olevan täysin välttämätöntä elämässä pärjäämisen kannalta.

Manna-Avun toiminnan pyörittäminen perustuu täysin lahjoituksiin ja avustuksiin. Ja tässä järjestöleikkausten ja kasvavan työttömyyden tilanteessa Maxwell vetoaa erityisesti lahjoitusten merkitykseen. Manna-Avulle lahjoitetut varat käytetään ruoka-avun keräämis- ja jakelukustannuksiin sekä yhteisöllisyyttä tukevien tapahtumien järjestämiseen. Kustannukset muodostuvat esimerkiksi autojen ja tilojen ylläpitokuluista, työvoima kun koostuu pääasiassa vapaaehtoisista.

Lue lisää Manna-Avun ruoka-avusta ja muusta toiminnasta, Manna-Talosta ja lahjoittamisesta.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan) 

Lue lisää espoolaisen kouluruuan lahjoittamisesta ruoka-apuun.

Manna-Avun varainhankintatiimin vetäjälle Risto Lyytikäiselle parhaita hetkiä ovat ne, jolloin varainhankintapisteellä kohtaa Manna-Avun vanhoja, sittemmin vakaampaan tilanteeseen päässeitä asiakkaita. He sujauttavat lippaaseen usein isojakin seteleitä.Kuva: Marianne Maxwell