Katukaivo on roskan oikotie mereen
Kadulle heitetty tupakantumppi tai nikotiinipussi päätyy usein katukaivon kautta suoraan lähimpään puroon, jokeen, järveen ja lopulta Itämereen. Jotta lähivesistöjen roskaantuminen saataisiin kuriin, merkitään taas katukaivoja näyttävillä kalatarroilla ympäri Suomen Pidä Saaristo Siistinä ry:n lanseeraamassa Mahanpuruja muovista -kampanjassa 17.–31.8.2026. Espoon kaupunki on mukana kampanjassa.
Katukaivojen vedet johdetaan yleensä ilman puhdistamista lähimpään vesistöön. Kaivonkansien ympärille kiinnitettävät ahven- ja haukitarrat ovat osa vuosittaista Mahanpuruja muovista -kampanjaa. Kampanjassa kalat muistuttavat kidat ammollaan, ettei katukaivo ole roskakori.
”Katukaivo on monelle huomaamaton osa kaupunkiympäristöä. Olemme kenties tottuneet siihen, että joku aina huolehtii näkymättömistä järjestelmistä. Katukaivon kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Sinne heitetty roska ei katoa, vaan se voi kulkeutua suoraan lähimpään vesistöön. Haluamme tehdä näkyväksi sen, että roskaantuminen ei ala merestä, vaan meidän omista arjen valinnoistamme”, sanoo toiminnanjohtaja Katja Rytkönen Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.
Tumpit ja nikotiinipussit ovat yleisimpiä roskia
Vuonna 2022 tehdyn selvityksen perusteella suurin osa katukaivojen roskista on lähtöisin kuluttajilta. Erityisen usein katukaivoihin ja niiden ympärille pudotetaan tupakantumppeja. Niistä vapautuu ympäristöön sekä mikromuovia että haitallisia aineita, jotka voivat päätyä vesieliöihin.
”Erityisesti muovit ovat viheliäinen ongelma luonnossa, koska ne eivät häviä, vaan hajoavat yhä pienemmiksi mikromuoveiksi.”
Viime vuosina myös nikotiinipussit ovat nousseet näkyväksi roskaongelmaksi.
”Vaikka nikotiinipussissa ei ole filtteriä niin kuin tumpissa, sekään ei kuulu kadulle tai luontoon. Se on haitallinen roska, joka jää jonkun muun siivottavaksi ja voi päätyä eläinten suihin. Tumpit ja nikotiinipussit kuuluu viedä sekajätteeseen.”
Sakkorangaistuksista apua roskaantumisongelmaan?
Suomen ASH:n keväällä 2026 toteuttaman kyselyn perusteella 71 % suomalaisista on sitä mieltä, että tupakantumppien, nikotiinipussien ja nuuskapussien heittämisestä ympäristöön pitäisi sakottaa.
”Vaikka enemmistö suomalaisista kannattaa sakkoja roskaamisesta, ei pelkkä sakkorangaistus kuitenkaan ratkaise roskaantumisongelmaa. Rinnalle tarvitaan näkyvää kampanjointia ja arjen muistutuksia siellä, missä roskaamista tapahtuu.”
Kaivonkansitarrat tavoittavat myös sellaisia ihmisiä, joita perinteinen ympäristöviestintä ei usein tavoita.
”Tarrat tulevat kirjaimellisesti ihmisten jalkojen alle. Ne muistuttavat oikealla hetkellä siitä, mihin roska seuraavaksi päätyy. Viesti näkyy siellä, missä päätös roskan pudottamisesta tai roskikseen viemisestä tehdään.”