Liikunta- ja hyvinvointilautakunta päätti liikunnan ja urheilun avustusperiaatteiden uudistuksesta

Liikunta- ja hyvinvointilautakunta päätti asiasta 11.6.2026 pidetyssä kokouksessa. Liikunnan avustuksilla vahvistetaan ja monipuolistetaan erityisesti lasten ja nuorten sekä soveltavaan liikuntaan osallistuvien liikunnan harrastamisen mahdollisuuksia Espoossa. Espoo-tarinan eli Espoon strategian mukaan olemme lasten ja nuorten pääkaupunki. Tavoitteena on kohdistaa tukia niin, ettei hinta ole esteenä liikunnan harrastamiselle.

Avustusuudistusta on suunniteltu usean vuoden ajan ja sitä on valmisteltu yhteistyössä espoolaisten seurojen ja liikuntaa järjestävien yhdistysten kanssa yli vuoden ajan. Seurat ja yhdistykset ovat päässeet kommentoimaan uudistusta suunnittelun eri vaiheissa.

Avustukset jaetaan jatkossa hakijoille tiedossa olevan laskukaavan mukaan, mikä lisää prosessin läpinäkyvyyttä ja helpottaa mahdollisen avustussumman ennakointia. Tutustu uusiin avustusperiaatteisiin.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

”Avustusuudistuksella haluamme saada lasten ja nuorten pääkaupungissa yhä useammalle mieluisan harrastuksen, jossa korkea hinta ei estä liikkumista ja saa seurayhteisön osana kasvamista. On tämän lautakunnan vastuulla edistää jokaisen espoolaisten terveyttä ja hyvinvointia. Minulla ja lautakunnalla on hihat käärittynä tavoitteen edistämiseksi”, sanoo liikunta- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Helena Tiitinen.

Lautakunta on saanut tietoa uudistuksen etenemisestä suunnitteluprosessin ajan ja pitää tärkeänä, että seurat ja yhdistykset ovat päässeet kommentoimaan uudistusta.

Suurin yksittäinen liikuntaa koskeva määräraha on urheilupuistot ja -keskukset, jonka esitys on vuosien 2027–2034 osalta kaupunginhallituksen 25.5.2026 hyväksymän talousarviokehyksen mukainen. Ensimmäisenä kohteena toteutuu Hyljelahdenkentän tekojää vuonna 2027.

Kustannuksiltaan suurimmille liikunnan rakentamishankkeille lautakunta esittää hankekohtaisia erillismäärärahoja. Näitä ovat esimerkiksi Latokasken urheilupuisto, Monikonaukean kentät sekä Otsolahden ja Haukilahden satamat.

Tulevaisuuden laajoista urheilu- ja liikunta-alueista on esitetty kaavoitusta ja yleissuunnittelua vaativat kohteet. Uusia liikunta-alueita on suunnitteilla esimerkiksi Latokaskeen ja Olarinniitylle. Tarvetta liikuntapalveluille on myös esimerkiksi Saarnilaaksossa ja Finnoossa. Syksyllä 2026 alkaa Espoon keskuksen ja Kauklahden virkistysvision laadinta. Virkistysvisiossa määritetään liikunta-alueiden paikat ja tavoitteet.  Lautakunta esittää myös ulkoilureittiohjelman jatkototeutusta sekä frisbeegolf-ohjelman laatimista.

Kokouksessa lautakunta antoi lausuntonsa Kivenlahden sekä Gräsanniityn lähiliikunta-alueiden pukutilojen hankesuunnitelmista. Ne vastaavat liikunta- ja hyvinvointilautakunnan hyväksymää tarveselvitystä.

Kivenlahden kentän vieressä sijaitseva vanha huonokuntoinen pukutilarakennus puretaan. Tilalle rakennetaan uudisrakennuksena korvaava pukutilarakennus, jossa on puku-, pesu- ja vessatiloja. Gräsanniityn lähiliikuntapuiston yhteyteen taas rakennetaan pukutilat suoraan uudisrakennuksena siirtokelpoisena vuokrahankkeena.

Molemmat hankesuunnitelmat on tavoitteena viedä käsiteltäväksi kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaostoon 31.8.2026.

Lisäksi lautakunta merkitsi tiedoksi liikunnan ja urheilun tulosyksikön talousarvion ja strategian ensimmäisen osavuosikatsauksen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen määrärahalla toteutettavan hankkeen. 

Vaikuttavuudelle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien johtamiseen (HyteData 2.0) -hanke edistää neljän eri osatavoitteen kautta hyte-tietotuotteita palvelujen järjestämisen ratkaisujen tueksi ja kehittää kyvykkyyksiä hyödyntää tietoa Länsi-Uudellamaalla.

Lautakunta käsitteli myös valtuustoaloitteen vastauksen uuden uimahallin rakentamisesta Espooseen sekä valtuustokysymyksen kriketin harjoittelu- ja kilpailumahdollisuuksien kehittämisestä Espoossa.

Lue lisää päätöksistä.(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)