Yli 200 asukkaan ajatukset auttavat kaavoittajia Leppävaaransillan suunnittelutyössä – Syksylle 2026 luvassa lisää vuorovaikutusta

Leppävaaransillan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto olivat nähtävillä viime vuoden kesällä, 12.5.–10.6.2025. Samoihin aikoihin järjestettiin laaja vuorovaikutuskokonaisuus eri-ikäisten ja -taustaisten Leppävaaralaisten tavoittamiseksi. Sen jälkeen aineistoon tutustuminen ja kaavatyö on edennyt askel kerrallaan.

”Syksyllä 2025 täydensimme, koostimme ja analysoimme asukkailta kerättyjä näkemyksiä. Alkuvuodesta 2026 jatkoimme maahanmuuttajayrittäjien vuorovaikutusta ja pyysimme Aalto-yliopiston kaupunkisuunnitteluopiskelijoilta näkemyksiä kerätyn asukastiedon hyödyntämisestä. Meillä on paljon hyvää materiaalia, jonka pohjalta jatkaa eteenpäin tarkempaa suunnittelua”, kertoo Suur-Leppävaaran aluearkkitehti Tiina Piironen.

Yhteisöllisyys ja kaikille viihtyisä ja turvallinen kaupunkiympäristö on tärkeä tavoite Leppävaaransillan kaavassa. Siksi työssä on kiinnitetty erityistä huomiota myös alueen erilaisten asukkaiden ja alueen yrittäjien tavoittamiseen. 

Vuoden 2025 kesän aikoihin tarjolla oli monta erilaista osallistumismahdollisuutta:

• Omnian maahanmuuttajataustaisille aikuisopiskelijoille järjestettiin 15.5.2025 aluekävely, jossa tutustuttiin suunnitelmiin. Osallistujia noin 20.
• Monikon koululla järjestettiin 2.6.2025 avoin asukasinfo ja työpajat, joissa pureuduttiin Leppävaaransillan turvallisuus- viihtyisyys- ja liikennekysymyksiin. Osallistujia noin 70. Lue lisää tapahtumauutisesta. 
• Pohjois-Leppävaaran leikkipuistoissa kierrettiin 19.6.2025 näyttämässä suunnitelmakuvia ja haastattelemassa lapsiperheitä. Osallistujia 35, joista noin puolet lapsia.
• Sellon ja Pohjois-Leppävaaran nuorisotiloilla järjestettiin 28.8. ja 5.9. kysely sekä minityöpaja, joiden avulla alueen nuoret kommentoivat suunnitelmia. Osallistujia yhteensä noin 70.
• Keväällä ja syksyllä 2025 Yli 100 alueen maahanmuuttajayrittäjää käytiin lyhyesti tervehtimässä ja yhdeksää heistä haastateltiin. Yhteistyö yrittäjien kanssa on jatkunut myös keväällä 2026 keskustelutilaisuudella, johon osallistui noin 40 yrittäjää ja asukasta.
• Kesän nähtävilläolon aikana 12.5.–10.6.2025 saatiin lisäksi 9 kirjallista mielipidettä.

Vuorovaikutustoimista kertyi lähes 50 sivua asukkaiden ajatuksista kirjattuja muistiinpanoja, ja niiden lisäksi vielä kirjalliset mielipiteet. 

Tässä muutamia keskeisiä nostoja laajasta aineistosta:

Kirjallisissa mielipiteissä tärkeiksi teemoiksi nousivat asukkaiden hyvinvointi, arjen sujuvuus ja alueen viihtyisyys. Julkisten palveluiden saavutettavuus ja riittävät tilavaraukset koettiin tärkeiksi. Liikenteen palautteissa painotettiin esteettömyyttä, toimivaa joukkoliikennettä, sujuvia vaihtoja sekä jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta. Myös liikenteen pullonkauloihin toivottiin parannusta. Rakentamisen osalta toivottiin vaiheistusta, monipuolista asuntokantaa, viherympäristön säilyttämistä ja vaihtelevaa arkkitehtuuria. Katutasoon ja kaupunkitilaan asukkaat toivoivat kivijalkatoimintaa, leikki- ja oleskelupaikkoja, taidetta sekä vihreää ja kävelijän kannalta kiinnostavaa ympäristöä.

Asukastilaisuudessa 2.6.2025 keskusteltiin eniten turvallisuudesta, liikenteestä ja viihtyisästä kaupunkitilasta. Osallistujien mukaan turvallisuutta kaupunkitilaan lisäävät hyvä valaistus, avoimet näkymät ja palveluiden sekä perheiden läsnäolo. Palvelut, kahvilat ja kivijalkaliiketilat koettiin tärkeiksi alueen elävöittäjinä. Liikenne-keskustelussa painotettiin esteettömiä ja sujuvia jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikenneratkaisuja sekä toimivaa matkakeskusta. Luonto, vihreys, vesiaiheet ja leikkipaikat nähtiin alueen identiteettiä vahvistavina elementteinä. Suurin yksimielisyys vallitsi turvallisuuden, vihreyden ja palveluiden tärkeydestä. Mielipide-eroja syntyi etenkin rakentamisen mittakaavasta ja liikennejärjestelyistä.

Lapsiperheille tehdyissä leikkipuistohaastatteluissa korostui arjen näkökulma: turvalliset reitit, monipuoliset leikki ja liikkumismahdollisuudet sekä viihtyisä ja vihreä ympäristö. Alueen nykyisiä leikkipuistoja, rauhallisuutta ja palveluita kiiteltiin. Lisäksi toivottiin paremmin eri-ikäisiä huomioivia leikkipaikkoja, pieniä leikkipysäkkejä kävelyreitin varrelle sekä kahviloita ja palveluita leikkipaikkojen läheisyyteen. Myös leikkipaikkojen talvikäyttö, hyvä valaistus, ulkoliikuntamahdollisuudet ja asukastalo-tyyppiset sisätilat nousivat esiin. Rakennusvaiheessa hyvät väliaikaisreitit ja -järjestelyt sekä selkeä viestintä nähtiin tärkeinä. Samanmielisiä haastateltavat olivat vihreyden, turvallisuuden ja lähipalveluiden tärkeydestä. Sen sijaan mielipiteitä jakoivat suunnitellun rakentamisen tiiviys sekä autoilun ja käveltävyyden suhde.

Nuorten kyselystä ja pikatyöpajoista nousi vahvana esiin tarve saavutettaville ja turvallisille kohtaamispaikoille, joissa voi viettää vapaa-aikaa ilman kulutuspakkoa. Esimerkkeinä mainittiin katetut hengailupaikat, skeitti- ja liikuntapaikat, kaupat ja palvelut sekä monikäyttöiset tilat tapahtumille, harrastuksille ja ajanvietolle. Alueen liikenteeltä nuoret toivoivat sujuvia ja turvallisia kävely- ja pyöräilyreittejä sekä selkeitä joukkoliikenneyhteyksiä. Ajatusta uudesta ylikulkusillasta kiiteltiin. Ympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tärkeitä teemoja olivat värit, kaupunkitaide, vehreys ja hyvä valaistus. Osa piti uusien rakennusten modernista tyylistä ja väreistä, osa kritisoi rakennuksia liian korkeiksi ja tylsän värisiksi.

Miten asukkailta tähän asti kerätyt palautteet vaikuttavat kaavatyöhön? Aluearkkitehti Tiina Piironen kertoo, että kaavoituksen tueksi tehdään nyt parhaillaan lähiympäristösuunnittelua, jossa otetaan kantaa myös asukaspalautteissa esiin nostettuihin teemoihin. 

”Etenkin kävely-ympäristön viihtyisyys ja vehreys sekä pienimuotoisten oleskelu-, leikki- ja liikuntapaikkojen saaminen alueelle on nostettu tärkeiksi jatkosuunnittelun aiheiksi. Lisäksi kiinnitetään huomiota etenkin valaistukseen, reittien sujuvuuteen ja turvallisuuden kokemukseen”, Piironen kiteyttää.

Kaavatyön pohjalla on kansainvälisen ideakilpailun voittajaehdotus nimeltä Walk Around. Suur-Leppävaaran projektinjohtaja Mika Rantala kertoo, että kaupungin tarkoituksena on alkusyksystä jakaa alueen suunnitteluvastuuta myös muille ideakilpailussa menestyneille työryhmille. Kilpailun voittanut ja koko kaavamuutosalueen suunnittelusta vastannut YIT:n työryhmä on tähän saakka kehittänyt koko kaavamuutosaluetta, ja keskittyy jatkossa niihin alueen osiin, joihin tulevat hakemaan suunnitteluvarausta.” 

Asemakaavamuutoksen rinnalla kaupunki myös lähestyy naapurikiinteistöjen omistajia ja käynnistää vuoropuhelun Läkkitorin alueen kokonaisvaltaisesta uudistamisesta.

Syksyllä järjestetään myös kaikille avoin asukastilaisuus, jossa esitellään päivitettyjä suunnitelmia ja kerätään niistä palautetta jatkosuunnittelun pohjaksi. Alustava päivä ja paikka asukastilaisuudelle on 6.10.2026 Sellon kirjastossa. Lisätietoa löydät kaavan verkkosivulta.

Leppävaaran keskusta-alueesta muodostuu tulevaisuudessa yhtenäinen kaupunkiympäristö, kun radan yli kulkeva kansirakenne yhdistää keskusta-alueen molemmat puolet toisiinsa. 

Tavoitteena on luoda radan pohjoispuolelle korkeatasoinen ja viihtyisä kaupunkiympäristö, jossa palvelut, asuminen, työpaikat ja vapaa-ajanvietto yhdistyvät ja ovat helposti saavutettavissa. Keskeinen osa uutta Leppävaaraa on laadukas, vehreä ja viihtyisä kävely-ympäristö, jossa liikkuminen on turvallista ja esteetöntä. Myös lähivirkistysmahdollisuuksien ja kaupunkivihreän määrä alueella lisääntyy.

Kaavassa suunniteltu asuinrakentaminen tuo alueelle noin 1 500–2 000 uutta asukasta ja päiväkodin. Nykyinen korkea asuintornitalo jää alueen maamerkiksi, sillä uudet asuinkerrostalot eivät nouse sen yläpuolelle. Toimisto- ja liiketiloja on suunniteltu keskusta-alueelle, Turuntien uuteen ylikulkuun sekä rakennusten kivijalkoihin kävelyraitin varrelle.

Kaavatyö oli sopimussyistä kevättalvella 2026 hetken pysähdyksissä, mutta jatkui taas Espoon kaupungin ja YIT:n solmittua yhteisen aiesopimuksen. Kaupunginhallituksen 13.4.2026 hyväksymä aiesopimus selkiyttää hankkeen etenemistä, varmistaa osapuolten välisen vastuunjaon ja mahdollistaa kaavamuutosprosessin jatkamisen suunnitellussa aikataulussa. YIT:llä on jo ennestään ollut alueelle suunnitteluvaraus, joka uusittiin helmikuussa 2026. 

Kaavatyön pohjalla on kansainvälisen ideakilpailun voittajaehdotus nimeltä Walk Around.