Sähkölatausinfran rakentamisen lupaprosessien sujuvoittaminen
eCargo – Kuorma-autoliikenteen päästöjen vähentäminen latausverkostoa kehittämällä hankkeessa kartoitettiin julkisen latausinfran rakentamiseen tarvittavia lupia ja kirkastettiin kaupunkien roolia mahdollistaa isompikokoiset latausruudut kuorma-autoille. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Sähkökäyttöisten kuorma- ja pakettiautojen latausinfrastruktuuri vaatii omia ratkaisujaan: henkilöautojen latauspaikat soveltuvat hyvin rajoitetusti suuremmille 5–13 m pituisille ajoneuvoille. Kuorma- ja pakettiautojen kokoluokassa latausjohto on useimmiten liian lyhyt ja auton sijoittuminen latauspaikalle voi estää muun liikenteen kulun liikenneasemalla.
Julkinen lataus on kaikille avointa, maksullista latauspalvelua, jota rakentavat ja operoivat markkinaehtoisesti toimivat yritykset. Kaupunkien rooli on mahdollistaa latausinfran rakentuminen pääkaupunkiseudulle ja siten edistää vähäpäästöisiä käyttövoimia ja kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Luvitus tarkastelussa keskityttiin tonteille rakennettavaan sähkölataukseen
Sähkölatausinfraa rakennetaan sekä julkisille alueille (kadut, puistot, torit) että yksityisille tai kaupungin omistamille tonteille. Vaikka työ olisi teknisesti samanlaista (kaivutyö, putket, kaapelit), luvitusprosessi poikkeaa näiden välillä merkittävästi. Tehty selvitys keskittyi erityisesti tonteille rakennettavan julkisen latausinfran luvitukseen ja siihen liittyviin keskeisiin kysymyksiin.
Kartoitus tehtiin laajassa vuorovaikutuksessa Espoon kaupunkiympäristötoimialan eri toimiyksiköiden kanssa. Työn aikana haastateltiin rakennusvalvonnan, tonttiyksikön, kaupunkisuunnittelun ja kaupunkitekniikan keskuksen asiantuntijoita. Sähköverkon kapasiteetti ja liittymien toimitusaika havaittiin kriittiseksi tekijäksi latausinfran toteuttamisessa, joten kartoitustyössä haastateltiin myös sähköverkkoyhtiö Caruna Espoo Oy:tä. Selvityksen lopuksi pidettiin keskustelutilaisuus, johon kutsuttiin mukaan vielä myös latausinfraa rakentavat ja operoivat yritykset.
Tuloksena luvituskäytäntöjä kuvaavat prosessikaaviot
Uuden rakentamislain (751/2023, voimassa 1.1.2025 alkaen) myötä lupajärjestelmästä tuli yksinkertaisempi, kun rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus korvattiin yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla. Rakentamislaki ei säädä latauspisteistä erikseen. Laissa määritellään rakennusten ja rakennuskohteiden luvanvaraisuus, eikä latauspistettä lasketa kummaksikaan.
Lupakartoitustyö todettiin hyödylliseksi
Lupakäytäntöjen lähtökohtana tulisi olla sähköisen kaupunkilogistiikan mahdollistaminen. Kaupunkien roolina on edesauttaa latausasemien syntymistä. Mahdollisimman selkeät, nopeat ja yksinkertaiset lupakäytännöt varmistavat, jotta uusia latauspisteitä syntyisi markkinaehtoisesti mahdollisimman laajalle alueelle.
Yhteiskehittämien kaupungin viranhaltijoiden, sähköverkkoyhtiö Caruna Espoo Oy:n ja sähkölatausinfraa rakentavin yritysten kanssa sai kiitosta tuli tarpeeseen saadun palautteen mukaan. Tarkemmat tiedot työstä ja johtopäätöksistä löytyy eCargo hankkeen työn tulosten julkaisusta, joka ilmestyy toukokuun alkupuolella
