Uutisista, hyvää iltaa! Jussi-Pekka Rantasen Studia Generalia -luento Tapiolan lukiossa 26.2.2026
“Mulla on just tulossa äikässä esitelmä ja mä sain niin paljon apua tästä!”
“Hän oli just niin miellyttävä kuin minkä vaikutelman saa uutisista!”
Tällaisia innostuneita ja spontaaneja kommentteja kuultiin, kun puoli yhdeksän uutisista tuttu toimittaja Jussi-Pekka Rantanen oli pitänyt Studia generalia -luennon torstaina 26.2.2026 Tapiolan lukiossa aiheesta Näkökulmia onnistuneeseen viestintään ja vuorovaikutukseen.
Jussi-Pekka Rantasella on todellakin taito pitää langat käsissä ja ottaa yleisönsä. Tämän olivat huomanneet Tapiolan lukion rehtorit ja joukko lukion opettajia keväällä 2025 Jyväskylän kehittäjälukiopäivillä, jossa Rantanen toimi juontajana ja moderaattorina. Lukiopäivät olivatkin alkusysäys Rantasen vierailulle Tapiolan lukioon, ja Rantanen kutsuttiin vierailulle Tapiolaan. Vaatimattomaan tapaansa Rantanen ensin empi, olisiko hänellä annettavaa lukiolaisille, mutta epäröinti oli turhaa, sillä Rantasen esitys vakuutti myös Tapiolan lukion opiskelijat.
Nuorena lukiolaisena Rantasella oli erilaisia ja toisistaan poikkeavia ajatuksia jatko-opinnoista ja ammatinvalinnasta. Hän lähti kuitenkin opiskelemaan Tampereen yliopistoon tiedotusoppia, ja sivuaineena hän opiskeli englannin kääntämistä ja tulkkausta. Yliopistoaikanaan Texasissa vaihdossa ollessaan hän opiskeli unelma-alaansa elokuvaa ja oli vähällä jäädä tai palata sille tielle, mutta “uutistyö voitti elokuvat”, kuten Helsingin Sanomien Rantasta käsittelevän artikkelin otsikossa sanotaan. Rantanen aloitti työt Yleisradiossa jo opiskeluaikana ja on tehnyt siellä ennen uutisjuontajaksi ryhtymistään erilaisia töitä radiossa, aamu-tv:ssä ja kulttuuritoimituksessa. Tätä nykyä Rantanen lukee ja tuottaa iltauutisia, selostaa Linnan juhlia ja juontaa tapahtumia ja ohjelmia.
Studia generalia -luento Tapiolan lukiossa koostui Rantasen alustuksesta ja Justus Kurun ja Helmi Seppälän vetämästä haastattelusta. Rantanen esitti alustuksessaan onnistuneen vuorovaikutuksen kolme elementtiä ja tuli käytännössä osoittaneeksi näiden neuvojen toimivuuden noudattamalla niitä Tapiolan lukiossa esiintyessään. Ensinnäkin hän oli niin sanotusti tehnyt läksynsä eli valmistautunut huolellisesti ja valmistanut sopivan, kiinnostavan ja yleisölle relevantin sisällön. Lisäksi hänellä oli kyky asettua toisen asemaan, mikä näkyi juuri sopivalla suhtautumisella lukiolaisnuorista koostuvaan yleisöön. Onnistuneen viestinnän kolmas ja Rantasen mukaan vaikein elementti on kuunteleminen ja läsnäolo. SG-luennolla Rantasella tuntui olevan suorastaan 100-prosenttinen läsnäolo tilanteessa. Rantanen kiteytti läsnäolon filosofian repliikillä lempileffastaan, klassikkoelokuvasta Smoke (1995): “There is no time like the present.” Hän sanoi itse tekevänsä muun muassa meditaatio- ja hengitysharjoituksia läsnäolotaitoja harjoittaakseen.
Rantanen tähdensi, että vuorovaikutuksessa sisältö on tärkein. Oman ulkonäön tai persoonallisuuden sijaan on mietittävä, miten asiasisällön saa välitettyä. Esiintyjiä, jotka ovat kiinnostuneet sisällöstä, on kiinnostava seurata. Myös Rantasen luento Tapiolan lukiossa eteni sisältölähtöisesti – voisi sanoa Rantasen luontaisesta karismasta huolimatta. Palautteen antaminen on monelle – kuten myös kiltiksi itseään luonnehtivalle Rantaselle – usein vaikeaa. Korjaava palaute on kuitenkin suorastaan viestinnän kulmakivi: palautteen antaja haluaa, että viestijä kehittyy ja on (vielä) parempi seuraavalla kerralla.
Haastatteluosuudessa Jussi-Pekka Rantaselta kysyttiin muun muassa, miten tv-uutisissa aiheiden kirjo esimerkiksi terrori-iskuista niin sanottuihin hyviin uutisiin otetaan huomioon uutisviestinnässä. Rantanen sanoi, että juontajan tehtävänä on toimia liimana aiheiden välillä, tunnistaa moodi ja myötäelää aiheissa yhdessä katsojien kanssa. Oleellista ei ole ainoastaan luettava teksti, vaan juontaja monitoroi myös itseään siten, että on tietoinen esimerkiksi hengityksestään, äänenpainostaan, ryhdistään - ja mahdollisista maneereistaan.
Usein ulospäinsuuntautunutta temperamenttia korostetaan ja arvostetaan esimerkiksi koulussa ja rekrytoinnissa. Rantaselta kysyttiin, onko hänellä neuvoja ujoksi itsensä kokevalle nuorelle viestintään ja vuorovaikutukseen liittyen. Neuvo on: pitää harjoitella ja mennä hieman omalle epämukavuusalueelle. Introverttius ei ole viestinnässä este, ja tavoitteena on löytää oma itsensä esiintymisen keskeltä. Sosiaalinen luonne ei aina takaa hyviä vuorovaikutustaitoja.
Kommunikointitapamme vaihtelee esimerkiksi sen mukaan, kenelle puhumme, ja vuorovaikutuksen yhtenä tärkeimmistä valttikorteista Rantanen pitikin tilannetajua. Kommunikointia sopeutetaan riippuen siitä, kenelle puhutaan ja missä tilanteessa. Rantasen mielestä teitittelyä kavahdetaan Suomessa turhaan. YLE:n uutisten linja on, että vieraita teititellään.
Rantaselta kysyttiin myös sosiaalisen median kasvavasta roolista uutislähteenä. Median pitää seurata aikaansa, ja uutisten pitää mennä sinne, mistä niitä haetaan. Häntä huolestuttaa se, että jos uutiset luetaan vain TikTokista, aiheen valitsee algoritmi tai uutiset valitaan vain oman kiinnostuksen mukaan. Broadcast eli tv- ja radiolähetykset on helppo tapa seurata, mitä maailmalla tapahtuu, sillä ne tarjoavat läpileikkauksen maailman tapahtumista. Uutisjuontajana Rantasen työtä määrittää ehdoton objektiivisuus. Hänen tehtävänsä on auttaa katsojaa muodostamaan oma mielipide.
Tapiolan lukion perinteisissä nopeissa kysymyksissä Rantaselta kysyttiin mediamieltymyksistä, porilaisuudesta ja vähän musiikistakin. Saimme tietää, että hän lukee kirjoja mieluummin printtinä kuin diginä, juo kahvinsa mieluummin porilaisittain kaffena kuin lattena, haluaisi osata soittaa sähkökitaraa, mutta akkarilla mennään ja että hänellä on soft spot porilaista jääkiekkoilija Armiaa kohtaan. Ja koska olemme Espoossa, hän rohkenee sanoa Porin vievän voiton Helsingistä.
Tapiolan lukio kiittää Jussi-Pekka Rantasta innostavasta ja inspiroivasta luennosta! Lämmin kiitos ja syvä kumarrus.
Teksti: Kaisa Kokko
Kuvat: Pia Liimatainen