Kaupunginhallitus: Keilaniemen keskuspysäköintilaitokselle selvitetään kahta vaihtoehtoista ratkaisua

Kaupunginhallitus antoi kehotuksen valmistella Keilaniemen vaihtoehtoisen yleisen keskuspysäköintilaitoksen toteuttamisen edellytyksiä. Jo aiemmin kaupunginhallitus on antanut valmistelukehotuksen Keilaniemen yleisen kalliopysäköintilaitoksen toteuttamisesta.

Kalliopysäköintilaitoksen toteuttamisedellytyksiä selvitettiin syksyn 2025 aikana. Esiin nousi mahdollisuus pysäköinnin ratkaisemiseen myös maanpäällisellä kansiratkaisulla, johon mahtuisi noin 1700 autopaikkaa. Pysäköintilaitos olisi mahdollista rakentaa voimassa olevan asemakaavan mukaan.

Kaupunginhallitus kehotti laatimaan päätöksenteon tueksi laaditaan vaihtoehtoiseen toteuttamistapaan liittyen Kehä I:n kattavan kannen päälle sijoittuvista rakennuksista erilaisia massoitteluvaihtoehtoja, millä varmistetaan ettei pysäköintiratkaisu estä laadukkaan kaupunkiympäristön toteutumista eikä liiaksi rajoita tulevaa kannen päällistä maankäyttöä. Pysäköintiratkaisun tulee tukea Keilaniemen elinvoiman kehittymistä ja mahdollistaa suunnitellun rakennusoikeuden toteuttaminen. Sen tulee tuottaa laadukasta kaupunkikuvaa, viihtyisää jalankulkuympäristöä ja olla liikenteellisesti toimiva ja turvallinen.

Tavoitteena on tuoda Keilaniemen keskuspysäköintilaitoksen toteuttaminen viivytyksettä kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kaupunginhallitus hyväksyi Teknologföreningenin asemakaavan muutoksen ja siihen liittyvän maankäyttösopimuksen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on suojella alkuperäinen osakuntatalo sekä mahdollistaa tontin täydennysrakentaminen opiskelija-asunnoilla. 

Lue lisää: Teknologföreningenin osakuntatalo Urdsgjallar suojellaan – alueelle myös opiskelija-asuntoja

Kaupunginhallitus antoi lausunnon hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Esitys koskee hallitusohjelman mukaisia muutoksia hyvinvointialueiden rahoituslakiin. Esityksellä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia erityisesti Uudenmaan ja muiden kasvavien alueiden hyvinvointialueisiin. Espoo vastustaa esitysluonnosta nykyisessä muodossaan.

Hallituksen esitys hyvinvointialueiden rahoituksen muutoksiksi on kokonaisuutena epäoikeudenmukainen. Se kohtelee kasvavia alueita epäedullisesti ja vähentää luottamusta rahoitusmallin ennakoitavuuteen ja tasapuolisuuteen, jotka ovat olleet keskeisiä talouden tasapainottamisen edellytyksiä. Alueita ei tulisi esitetyn mukaisesti rangaista jo toteuttamistaan sopeuttamistoimista.

Kaupunginhallitus hyväksyi Länsirata Oy:n osakassopimukseen ja sen liitteisiin tehdyt muutokset. Kirkkonummen kunnanvaltuusto päätti 8.12.2025 olla hyväksymättä valtion ja kuntien neuvottelemaa osakassopimusta. Kirkkonummen jäätyä pois osakassopimuskokonaisuus on neuvoteltu uudelleen. Espoon kaupungin rahoitusvastuu säilyy 170 milj. eurossa. Länsirata Oy:n hallituksen kokoonpanoa on supistettu 11 henkilöön.  Espoon kaupunki nimittää hallitukseen edelleen yhden jäsenen.

---

Kaupunginhallitus hyväksyi Espoon hyvinvointisuunnitelman 2026-2029 omalta osaltaan. Hyvinvointisuunnitelma etenee valtuuston käsittelyyn.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa, että valtuusto lopettaa Taloudellisesti kestävä Espoo - tuottavuus ja sopeutusohjelman (TakE) 2020-2025. Lisäksi kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi TakE-ohjelman loppuraportin.

Seuraavat asiat jätettiin pöydälle:

• Asia 5 Hallintosäännön tarkistaminen nuorisopalvelujen organisoinnin, tasopalkkausmallin  ym. johdosta
• Asia 16 Maksullisen pysäköinnin laajentaminen

Muut asiat päätettiin esitysten mukaan.

Kaupunginhallituksen esityslistat ja pöytäkirjat(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)