Espoolaishuoltajien tyytyväisyys ja kokemus varhaiskasvatuksen laadusta säilynyt korkealla tasolla

Tuoreet arviot Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen vuoden 2025 arviointikyselyiden tuloksista ovat valmistuneet. Asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely on toteutettu Espoossa vuodesta 2021 alkaen. Kysely tehdään kaksi kertaa vuodessa, ja sen tuloksia hyödynnetään varhaiskasvatuksen arvioinnissa ja kehittämisessä yhdessä muiden mittareiden kanssa.

Vuonna 2025 huoltajien tyytyväisyysarviot eivät muuttuneet edelliseen vuoteen verrattuna. Keväällä 2025 kyselyyn vastasi 2 441 huoltajaa ja syksyllä 2 024 huoltajaa.

Kuten aiempinakin vuosina, arviointikyselyt suunnattiin kunnallisen varhaiskasvatuksen sekä palvelusetelipäiväkotien asiakkaille. Lisäksi kysely toteutettiin kunnallisten varhaiskasvatusyksiköiden johtajille ja henkilöstölle.

Huoltajat olivat kokonaisuutena tyytyväisiä lastensa varhaiskasvatuspaikkaan ja saatuun varhaiskasvatukseen. Syksyllä 2024 saavutettiin pitkän aikavälin paras tulos (5,6), ja sama taso (5,6) säilyi myös vuoden 2025 kevään ja syksyn kyselyissä (asteikko 1–6, jossa 5 = tyytyväinen).

Myös arviot lasten hyvinvoinnista ja oppimisesta pysyivät edellisvuoden tasolla. Vuonna 2025 näiden vastausten keskiarvo oli 5,2 kuten edellisvuonnakin. Järjestämismuotojen välillä oli pieniä eroja: ryhmäperhepäivähoidossa ja perhepäivähoidossa olevien lasten huoltajat ovat hieman tyytyväisempiä kuin muiden järjestämismuotojen asiakkaat.

”On erittäin ilahduttavaa nähdä, että Espoon kaupungin strategiset tavoitteet toteutuvat myös lasten ja huoltajien kokemuksissa. Tulokset kertovat, että varhaiskasvatuksen arki on laadukasta ja vastaa perheiden tarpeisiin,” arvioi Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen vt. kehittämispäällikkö Marianne Jyväsjärvi.

Vuoden 2025 arviointikyselyistä kertyi jälleen laaja avovastausaineisto, jota hyödynnetään varhaiskasvatuksen kehittämisessä.

Suurin osa avoimesta palautteesta oli myönteistä ja kiitti varhaiskasvatuksen arjen toimintaa, henkilöstön osaamista ja pedagogiikkaa. Kuten aiempinakin vuosina, huoltajat toivat esiin myös arjen toimintaan liittyviä huolia ja kehittämistoiveita. Ne koskivat esimerkiksi päiväkotirakennusten kuntoa, tarjottua ruokaa ja ryhmäkokoja. Vastauksissa kannettiin aiempien vuosien tapaan huolta myös henkilökunnan riittävyydestä, pätevyydestä sekä henkilökunnan vuorovaikutuksesta huoltajien ja lasten kanssa.

”Olemme tarttuneet aktiivisesti henkilöstön osaamistarpeisiin ja huoltajien esiin nostamiin huoliin. Kuuden suurimman kaupungin yhteisessä kehittämistyössä on rakennettu uusia koulutuspolkuja varhaiskasvatuksen opettajaksi ja sosionomiksi. Ensimmäiset koulutukset ovat käynnistyneet vuoden 2026 aikana, ja alustavat kokemukset ovat olleet hyvin rohkaisevia,” Jyväsjärvi kertoo.

Palautetta kerättiin myös henkilöstöltä. Kevään 2025 kyselyyn vastasi 223 henkilöstön edustajaa ja syksyn kyselyyn 524. Eniten vastauksia (485) saatiin kunnallisista päiväkodeista.

Kun tarkastellaan henkilöstön tyytyväisyyttä työhön ja työpaikkaansa kaikkien järjestämismuotojen osalta, ei tuloksissa ole suurta muutosta vuoteen 2024 verrattuna. Keväällä 2025 henkilöstön tyytyväisyys oli 4,7 ja syksyllä 4,5 (asteikolla 1–6, jossa 5 = tyytyväinen). Eroja löytyy kuitenkin järjestämismuotojen väliltä, mikä selittyy osin vastaajamäärien vaihtelulla – joissakin järjestämismuodoissa vastaajia oli alle 20.

Henkilöstön avovastauksissa korostuivat työn tuomat kiitollisuuden ja onnistumisen kokemukset. Hyvä työyhteisö ja johtaminen kannattelevat arjessa. Myös arviot varhaiskasvatuksen pedagogisen työn onnistumisesta pysyivät edellisvuoden tasolla: vuonna 2025 arvosana oli 4,7 ja vuonna 2024 4,8 (asteikolla 1–6, jossa 5=tyytyväinen).

Kyselyvastauksissa nousivat esiin myös keskeiset kehittämistarpeet. Henkilöstön mukaan kelpoisuus ja osaaminen, sitoutuminen sekä johtamisosaaminen ovat osin parantuneet, mutta niitä tulee edelleen vahvistaa. Arjen haasteina mainittiin lisäksi henkilöstön riittävyys, lapsiryhmien koko ja rakenne, tuen ja eriytymisen kysymykset sekä tarvittavat resurssit, kuten tietokoneiden määrä.

Kevään 2025 kyselyyn vastasi 21 päiväkodin johtajaa ja syksyn kyselyyn 47. Johtajien tyytyväisyys työhön ja työpaikkaansa oli syksyllä 4,9, kun keväällä vastaava arvio oli 4,8 (asteikolla 1–6, jossa 5 = tyytyväinen). Tyytyväisyys on pysynyt vakaana syksystä 2023 lähtien. Johtajat antoivat johdetulle pedagogiselle työlle ja toiminnalle keväällä arvosanaksi 4,8, mutta syksyllä arvio laski hieman 4,6:een vastaajamäärän kasvaessa.

Avovastauksissa johtajat nostivat esiin huolen henkilöstön kelpoisuudesta ja pedagogisen laadun ylläpidosta. Arjessa koetaan kiirettä, jota apulais- ja varajohtajamalli osin helpottaa. Myönteisenä kehityksenä nähtiin kelpoisen ja osaavan henkilöstön määrän kasvu. Johtajat kiittivät henkilöstöä sitoutumisesta ja halusta toteuttaa laadukasta, varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaista pedagogista toimintaa.

"Johtamisen kehittäminen on viime vuosina ollut keskeinen painopiste suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Uuden apulaisjohtajamallin tavoitteena on sujuvoittaa johtamista, vahvistaa pedagogiikan johtamista sekä tukea jaettua johtajuutta. Näin voimme aiempaa paremmin vaikuttaa myös henkilöstön hyvinvointiin ja varhaiskasvatuksen laatuun", Marianne Jyväsjärvi kertoo.

***

Vuoden 2026 ensimmäinen arviointikysely toteutetaan huhtikuussa. Huoltajien, henkilöstön ja yksiköiden johtajien aktiivinen vastaaminen tarjoaa jälleen arvokasta palautetta ja ajantasaista tietoa suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilanteesta ja kehittämistarpeista Espoossa.