Hyvää saamelaisten kansallispäivää!
Tänään 6.2. liputamme Espoossa saamelaisten kansallispäivän kunniaksi. Päivä muistuttaa meitä saamelaisten sekä saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin merkityksestä. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet, pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame, ovat uhanalaisia kieliä. Oman äidinkielen käyttö ja lukutaidon vahvistaminen ovat keskeisiä tapoja pitää kielet elävinä. Myös Espoon kirjastoista löytyy saamenkielisiä lasten, nuorten ja aikuisten kirjoja.
Espoon kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan tammikuun kokouksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suunnittelija Niila Rahko kertoi saamelaisuudesta osana kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä: mitä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat saamelaisten näkökulmasta. Rahko tarkasteli esityksessään myös saamelaiskulttuuria ja psykososiaalisen tuen yksikön Uvja toimintaa Suomessa.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta on myös aloittanut vuoropuhelin Saamelaiskäräjien kanssa. Vuoropuhelun tavoitteena on lisätä tietoisuutta saamelaisuudesta ja luoda katse tulevaisuuteen Espoossa sekä käynnistää yhteistyö Saamelaiskäräjien kanssa. Toimikunta pyysi saamelaiskäräjien jäseneltä, Janne Hirvasvuopiolta tietoja niistä haasteista, joita saamelaisilla on. Espoon tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunta katsoo, että saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisia koskevat erityispiirteet palveluissa tulee ulottaa myös kaupunkeihin kotiseutualueen ulkopuolelle. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan mukaan tarvitaan selvitys siitä, miten kulttuurisesti turvattuja palveluja voidaan tarkoituksenmukaisesti järjestää kolmella saamenkielellä kaupungeissa. Saamelaisilla tulee olla oikeus elää saamelaisina myös kotiseutualueen ulkopuolella.
Pyeri sämmilij aalmugpeivi!
Onne kuovâmáánu 6. peeivi mij liputtep Espoost sämmilij aalmugpeeivi kunnen. Peivi muštoot mii sämmilij sehe sämikielâi já sämikulttuur merhâšuumeest. Puoh sämikielah, moh sárnojeh Suomâst ađai tavesämikielâ, anarâškielâ já nuorttâlâškielâ, láá uhkevuálásiih kielah.
Jieijâs eenikielâ kevttim já luuhâmtááiđu nanodem láá teháliih vyevih siäiluttiđ kielâid ellen. Meid Espoo kirjeráájuin láá sämikielâliih kirjeh párnáid, nuoráid já rävisulmuid.
Espoo kaavpug täsiárvu- já oovtâviärdásâšvuotâtoimâkode uđđâivemáánu čuákkimist Tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem lájádâs vuávájeijee Niila Rahko muštâlij sämmilâšvuođâst uássin kieldâ täsiárvu- já oovtâviärdásâšvuotâpargo: maid oovtâviärdásâšvuotâ já täsiárvu uáivildeh sämmilij uáinust. Rahko tarkkui jieijâs oovdânpyehtimist meid sämikulttuur já psykososiaallii torjuu ohtâduv Uvjâ tooimâ Suomâst.
Täsiárvu- já oovtâviärdásâšvuotâtoimâkodde lii meid algâttâm vuárusavâstâllâm Sämitiggijn. Vuárusavâstâllâm ulmen lii lasettiđ tiäđulâšvuođâ sämmilâšvuođâst já kejâstiđ puátteevuotân Espoost sehe algâttiđ oovtâstpargo Sämitiggijn. Toimâkodde piivdij Sämitige jesânist, Janne Hirvasvuopiost tiäđuid tain hástusijn, moh sämmilijn láá. Espoo täsiárvu- já oovtâviärdásâšvuotâtoimâkodde ana, ete sämmilij vuoigâdvuođâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur sehe sämmilijd kyeskee sierânâsjiešvuovijd palvâlusâin kalga ulâttiđ meid kaavpugáid päikkikuávlu ulguubel. Täsiárvu- já oovtâviärdásâšvuotâtoimâkode mield tarbâšuvvoo čielgiittâs tast, maht kulttuurlávt torvejum palvâlusâid puáhtá ulmemiäldásávt orniđ kuulmâ sämikielân kaavpugijn. Sämmilijn kalga leđe vuoigâdvuotâ eelliđ sämmilâžžân meid päikkikuávlu ulguubeln.
Buorre sámi álbmotbeaivi!
Otne 6.2. levget Espoos sámi álbmotbeaivvi gudnin. Beaivi muittuha min sápmelaččaid ja sámegielaid ja sápmelaš kultuvra mearkkašumis. Buot Suomas hállon sámegielat, davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella, leat áitatvuloš gielat.
Iežas eatnigiela geavaheapmi ja lohkanmáhtu nanusmahttin leat dehálamos vuogit seailluhit gielaid eallinfámu. Maiddái Espoo girjerájuin gávdnojit mánáid, nuoraid ja ollesolbmuid girjjit.
Espoo gávpoga dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođadoaibmagotti ođđajagimánu čoahkkimis Dearvvasvuođa ja buresveadjima lágádusa (THL) plánejeaddji Niila Rahko muitalii sápmelašvuođas gieldda dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođabarggu oassin: maid ovttaveardásašvuohta ja dásseárvu mearkkaša sámiid geahččanguovllus. Rahko gieđahalai iežas ovdanbuktimis maiddái sámekultuvrra ja psykososiála doarjaga ovttadaga Uvjja doaimma Suomas.
Dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođadoaibmagoddi lea maiddái álggahan ságastallama Sámedikkiin. Ságastallama ulbmilin lea lasihit dieđu sápmelašvuođas ja hábmet oainnuid boahtteáiggis Espoos ja maiddái álggahit ovttasbarggu Sámedikkiin. Doaibmagoddi bivddii sámediggelahtus, Janne Hirvasvuopios dieđuid daid hástalusaid birra, maid sápmelaččat vásihit. Espoo dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođadoaibmagotti oainnu mielde sámiid rievtti áimmahuššat ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset ja sámiide guoski sierraiešvuođaid bálvalusain galggašii váldit buorebut vuhtii maiddái gávpogiin ruovttuguovllu olggobealde. Dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođadoaibmagotti mielde lea dárbu čielggadit mo kultuvrralaččat sihkkarastojuvvon bálvalusaid sáhttá ulbmillaččat lágidit golmma sámegilli gávpogiin. Sápmelaččain galgá leat riekti eallit sápmelažžan maiddái ruovttuguovllu olggobealde.
Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv!
Täʹbbe 6.2. liiʹpptep Espoos saaʹmi meersažpeeiʹv cisttân. Peiʹvv mušttʼtad miʹjjid säʹmmlai di sääʹmǩiõli da sääʹm kulttuur miârktõõzzâst. Puk Lääʹddjânnmest mainstum sääʹmǩiõl, tâʹvvsääʹmm, aanarsääʹmm da nuõrttsääʹmm lie vaarvuâla ǩiõl.
Jiiʹjjes jieʹnnǩiõl âânnmõš da lookkâmtääid raavummuš lie kõskksaž nääʹl ââʹnned ǩiõlid jieʹllʼjen. Espoo ǩeʹrjjpõõrtin käunnʼje še sääʹmǩiõllsa päärnai, nuõri da vuõrâsoummi ǩeeʹrj.
Espoo gåårad tääʹssärvv- da õõutverddsažvuõtt-tåimmkååʹdd ođđeeʹjjmannu såbbrest Tiõrvâsvuõđ da pueʹrrvââjjamstroiʹttel plaanni Niila Rahko mainsti sääʹmvuõđ pirr kååʹdd tääʹssärvv- da õõutverddsažvuõtt-tuâj vueʹssen: mâiʹd õõutverddsažvuõtt da tääʹssärvv miârkkšâʹvve säʹmmlai čõõʹlmi. Rahko taʹrǩstõõli čuäjtõõzzâst še sääʹmkulttuur da psykososiaalʼlaž tuärj juâkkaz Uuvj toiʹmmjummuž Lääʹddjânnmest.
Tääʹssärvv- da õõutverddsažvuõtt-tåimmkåʹdd lij še alttääm vuârrsaǥstõõllmõõžž Sääʹmteeʹǧǧin. Vuârrsaǥstõõllmõõžž täävtõsân lij lââʹzzted teâđstummuž sääʹmvuõđâst da ǩiõččškueʹtted puäđlviʹžže Espoost di jåttʼted õhttsažtuâj Sääʹmteeʹǧǧin. Tåimmkåʹdd raauki sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlast, Janne Hirvasvuopiost teâđaid tõin vaʹǯǯtõõzzin, mõõkk säʹmmlain lie. Espoo Tääʹssärvv- da õõutverddsažvuõtt-tåimmkåʹdd ǩeäčč, što säʹmmlai vuõiggâdvuõtt tuõʹllʼjed da õõuʹdeed ǩiõlâs da kulttuurâs da säʹmmlaid kuõskki jiiʹjjesnallšemvuõđid kääzzkõõzzin âlgg vuällâʹtted še dommvuuʹd åålǥpeälla gåårdid. Tääʹssärvv- da õõutverddsažvuõtt-tåimmkååʹdd mieʹldd taarbšet čiõlǥtõõzz tõʹst, mäʹhtt kulttuursânji staanum kääzzkõõzzid vueiʹtet vueʹǩǩsânji jäʹrjsted koolm sääʹmǩiõʹlle gåårdin. Säʹmmlain âlgg leeʹd vuõiggâdvuõtt jieʹlled säʹmmliʹžžen dommvuuʹd åålǥpeäʹlnn še.