Espoo on Suomen elin-, veto- ja pitovoimaisin kaupunki EVP-indeksin mukaan
Tuoreen EVP-indeksin (2025) mukaan vain neljä kaupunkia on onnistunut parantamaan elin-, veto- ja pitovoimaansa 2020-luvulla: Espoo, Kajaani, Mikkeli ja Rovaniemi. Korkeimman EVP-indeksin kunnat painottuvat vahvasti Uudellemaalle.
EVP-indeksi on kehitetty MDI/FCG:ssä kuntien strategiatyön tukemiseksi ja tilannekuvan seurantaa varten. Sen tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti sekä alueiden elinvoimaa että veto- ja pitovoimaa. EVP-indeksi ei perustu mielikuviin, kuten useimmat elinvoimatutkimukset, vaan faktoihin ja muodostuu 20 avainmuuttujasta ja kahdesta osa-alueesta: elinvoimaindeksistä sekä veto- ja pitovoimaindeksistä.
“Maailmantilanteesta ja Suomen taloushaasteista huolimatta Espoo on pysynyt houkuttelevana asuinpaikkana sekä yritysten sijaintipaikkana. Espoossa halutaan asua ja pysyä ja meillä syntyy paljon uusia innovaatiota ja kasvua, jotka luovat tulevaisuudenuskoa. Näistä puroista koostuu Espoon elinvoima sekä erityisen vahva veto- ja pitovoima”, kertoo Espoon kaupungin elinvoimajohtaja Mervi Heinaro.
Espoo nousee kokonaistulosten sekä veto- ja pitovoimatulosten kärkeen
Kokonaisindeksissä parhaiten menestyneet kunnat ja alueet keskittyvät vahvasti Uudenmaan kasvukeskuksiin.
Keskuskaupungeista kärkeen nousivat Espoo (82,05), Helsinki (81,98), Tampere (72,6), Vantaa (72,5) ja Porvoo (70,6).
Elinvoima on useimmilla keskuskaupungeilla vahva, mutta veto- ja pitovoima vaihtelevat selvästi keskuskaupunkien välillä ja osa keskuskaupungeista kärsii heikosta veto- ja pitovoimasta. Yhtenä syynä voidaan nähdä se, etteivät kaupunkikeskuksissa kouluttautuneet tai sinne ulkomailta muuttaneet ihmiset "imeydy" kaupunkiin.
Vahvan EVP-indeksin takana ei ole yhtä selittävää tekijää, mutta taustalla vaikuttavat yleensä vahva kaupungistumiskehitys ja jonkinlainen erikoistuminen.
“Espoossa on vahva ja omintakeinen innovaatiokulttuuri, joka pohjautuu vaikuttavuuteen ja yhteistyöhön eri toimijoiden, esimerkiksi Aalto-yliopiston, VTT:n, kaupungin ja yritysten välillä. Se synnyttää kansainvälisestikin kiinnostavia työpaikkoja, jotka houkuttelevat myös kotimaisia osaajia”, Heinaro jatkaa.
“Espoossa myös toimiva arki on tärkeää: hyvät palvelut, koulut ja päiväkodit sekä viihtyisät asuinalueet vetävät ja pitävät tänne tulleet Espoossa.”
Veto- ja pitovoimalla suurempi merkitys kunnille
Kuntien tilannekuvan osalta vuoden 2025 EVP-indeksi vahvistaa, että Suomen alueellinen kehitys ei ole tasoittunut 2020-luvulla. Elinvoiman muuttujat ovat heikentyneet useimmilla alueilla, ja heikentyminen on koskettanut melkein koko maata. Elinvoimaindeksin kärki painottuu Uudellemaalle. Lisäksi erityisesti Lapin kunnat pärjäävät hyvin elinvoimassa.
Veto- ja pitovoima korostuvat erityisesti kaupunkiseuduilla ja kehyskunnissa, ja niiden merkitys on elinvoimaa suurempi monien kuntien kokonaisasemalle.
“Meillä Espoossa lapsia ja nuoria on kasvava määrä. Se vaatii investointeja esimerkiksi koulutukseen ja harrastusmahdollisuuksiin, mutta nuoret myös luovat tulevaisuuden ja takaavat työnantajille tarvittavat osaajat jatkossakin. Siksi erityisesti pitovoima on tärkeä elementti alueen elinvoiman rakentamisessa”, toteaa Mervi Heinaro.
Elinvoimaan liittyvät EVP-indeksin muuttujat kohdistuvat alueiden tulo- ja talous-, yritys-, työllisyys-, koulutus- ja terveysdynamiikkaan. Veto- ja pitovoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat puolestaan alueiden väestö- ja vetovoimaan sekä asumis-, rakentamis- ja vapaa-ajan dynamiikkaan.
Kuntaliitto on korvannut MDI/FCG:n kehittämällä EVP-indeksillä entisen elinvoimaindikaattorinsa helmikuun 2026 alussa, mutta EVP-indeksi on ollut käytössä jo vuodesta 2023 saakka.
Tämä uutinen julkaistaan espoo.fi-sivustolla myöhemmin myös ruotsiksi ja englanniksi.