Radonin mittauskausi on käynnissä

1.12.2025 9.11
Rivitalo, piirroskuva.

Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa. Pitkäaikainen altistuminen korkealle radonpitoisuudelle lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Radonia ei voi aistia, joten mittaaminen on ainoa tapa saada sisäilman radonpitoisuus selville.

Radonin mittaus kestää vähintään kaksi kuukautta

Radonin mittaus on tärkeää kaikissa pientaloissa sekä rivitaloyhtiöiden ja kerrostalojen ensimmäisen kerroksen asunnoissa.

Radonin mittaus tehdään yleisimmin radonmittauspurkilla. Purkkeja voi tilata internetistä Säteilyturvakeskuksen (STUK) hyväksymiltä toimijoilta. Mittaus tulee suorittaa ajanjaksolla 1.9.–31.5. jotta tulos on luotettava, mittauksen on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta, mieluiten kolme kuukautta.

Kuinka usein radonia pitää mitata?

Radonmittauksen tarkoitus on selvittää, kuinka suurelle radonpitoisuudelle asunnon asukkaat keskimäärin altistuvat. Sisäilman radonpitoisuudelle on asetettu viitearvo, joka on 300 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m³) ilmaa. Uudet asunnot tulee suunnitella ja rakentaa niin, että radonpitoisuus ei ylitä 200 Bq/m³.

Säteilyturvakeskus (STUK) suosittelee, että sisäilman radonmittaus toistetaan

  • 10 vuoden välein, jos aiempi radonpitoisuus on ollut yli 100 Bq/m³.
  • 10 vuoden välein, jos radonkorjauksen jälkeen pitoisuus on alle 300 Bq/m³.
  • 5 vuoden välein, jos radonkorjauksen jälkeen pitoisuus on alle 300 Bq/m³, mutta ennen korjausta pitoisuus on ollut yli 1000 Bq/m³.
  • mahdollisimman pian, jos rakennuksessa on tehty merkittäviä rakenteisiin tai ilmanvaihtoon liittyviä rakennus- tai muutostöitä, kuten:
    • betonilaatan uusiminen
    • salaojien uusiminen
    • ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen.

Radonpitoisuutta voi vähentää erilaisilla teknisillä ratkaisuilla

Radonkorjaus voidaan toteuttaa esimerkiksi radonimurilla tai radonkaivolla. Radonimuri on laite, joka luo alipaineen talon lattialaatan alle ja poistaa sieltä radonia. Radonkaivon avulla taas imetään ilmaa maaperästä 4–5 metrin syvyydeltä. Kaivo rakennetaan korjattavan rakennuksen ulkopuolelle.

Vaihtoehtoina radonkorjaukselle ovat ilmanvaihdon ajastaminen tai tehostaminen sekä rakennuksen alapohjan tiivistäminen.

Lue lisää:

Radon (Säteilyturvakeskus, STUK)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Sisäilman radonmittaukset ja niiden tilaaminen (Säteilyturvakeskus, STUK)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Radonkorjaukset (Säteilyturvakeskus, STUK)(ulkoinen linkki, avautuu uuteen ikkunaan)